Hyppää pääsisältöön

Medialukutaitoon sisältyy monen eri kielen lukutaitoa

Mediakompassa - ideointi
Mediakompassa - ideointi Mediakompassi

Tiedämmeköhän edes, kuinka monet omista käsityksistämme ovat toisen käden tietoa, jonkin välineen, lehtien, kirjojen, radion, internetin, valokuvien, mainosten, elokuvien ja television kautta omaksuttua kirjoittaa elokuvaohjaaja, lehtori Tapani Lundgren saatteeksi Mediakompassin kuvakoulun käyttäjille.

Useimpiin mediumeihin sisältyy hienoja ilmaisullisia mahdollisuuksia. Vaikuttavimmillaan mediatuotteita voidaan kutsua taiteeksi. Mediaymmärrys kasvaa yksittäisten mediumien - kuten tässä elävän kuvan - ilmaisukeinojen ja todellisuussuhteen tuntemuksesta. Valintojen määrä ja keinotekoisuuden aste on tunnettava, jotta ymmärtäisi tekijän tavoitteita ja ajattelua.

Medialla on yhtä monta kieltä kuin on välineitä. Medialukutaitoon sisältyy monen eri kielen lukutaitoa. Yhden ymmärtäminen ei automaattisesti johda toisen hallintaan. Sitä paitsi tavoitteena täytyy olla enemmän kuin lukutaito – tavoitteena tulee olla kirjoitustaito. Miksi median käyttäjän pitäisi tyytyä olemaan vain vastaanottaja? Luku- ja kirjoitustaitoa ei ole ollut tapana erottaa toisistaan. Ken osaa lukea, osaa yleensä kirjoittaakin. Internetin myötä kuvien, äänien ja elokuvien välityskanavat ovat auki kansalaiselle, joka haluaa ja osaa käyttää niitä tekijänä.

Oivaltamalla miten elokuvan illuusio luodaan haihtuvat monet harhaanjohtavat käsitykset. Onko sitten tappio ihmiselle, jos hän kadottaa näin kykynsä eläytyä elokuvan maailmaan? Niin ei onneksi tapahdu. Kuvan ja äänen voima vie katsojan mukanaan. Hyvin tehdyn teoksen vaikuttavuudsta ja voi pikemminkin nauttia enemmän. Harjaantunut katselija alkaa nähdä laatueroja niin taiteellisessa mielessä kuin muutenkin. Elokuvaa tai tv-ohjelmaa kerran elämässään tehnyt katsoo niitä uusin silmin ja korvin. Siksi Mediakompassin kuvakoulu kannustaa kokeilemaan elokuvan tekemistä.

Lasten kanssa voidaan aloittaa kylpymetodilla ja elokuvan ihmeen kokeilulla ilman suurempia tarinankerronnan vaatimuksia. Varhaisnuoret ja yläasteikäiset alkavat olla jo valmiita ymmärtämään liikkuvan kuvan muodollisia puolia, kerronnan menetelmiä ja tapoja.
Koska aikaa opetukseen on yleensä vähän, valitun pedagogisen menetelmän tulee olla mahdollisimman tehokas. Sen on autettava omaksumaan taito nopeasti ja tuotettava palkinnoksi oivalluksia ja onnistumisen kokemuksia.

Vallitseva elokuvahan on kaavamaista ja kielen perusteet on melko helppo opettaa ja oppia. Kerronnan kaavat ovat muotoutuneet sadan vuoden aikana ja toimivimmat piirteet ovat valikoituneet ja yleistyneet. Muutamalla helpolla neuvolla voi oppia tekemään saman näköistä elokuvaa kuin ammattilaiset ja tulla ymmärretyksi tällä ilmaisutavalla.

Elokuvan tekeminen on sosiaalista toimintaa ja edellyttää eläytymistä toisen ihmisen ajatuksiin, tunteisiin, tekoihin ja motiiveihin. Tätä voi käyttää hyväksi kasvatustyössä vaikkapa positiivisen yhteishengen luomisessa. Joillekin elävästä kuvasta voi tulla juuri se oma tapa olla yhteydessä maailmaan ja muihin. Elokuva on monessa mielessä hieno väline.

Tapani Lundgren
elokuvaohjaaja, lehtori

Mediakompassin nettisivulle on kerätty toivottuja mediataitoihin liittyviä videoita ja mediakasvatusmateriaaleja vuosien varrelta. Mediakompassin mediataitoja kehittävää kokonaisuutta tuotettiin televisiossa ja verkossa vuosina 2005-2007. Mediakompassin avulla voi suunnistaa tiedon ja taidon poluilla mediakasvatuksen maastossa.

Mikä on Mediakompassi?

Mediakasvatus ja Yle

lapset ringissä
Koululaiset ovat kaikkien Mediakompassin sarjojen päähenkilöitä. lapset ringissä Kuva: Yle Mediakompassi

Ylen mediakasvatuskokonaisuus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2004 mediakasvatus tuotiin esille aihekokonaisuutena (viestintä ja mediataito), joka oli aiempaa velvoittavampi:
”Viestintä- ja mediataito -aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. Mediataitoja tulee harjoitella sekä viestien vastaanottajana että tuottajana. ” (OPS 2004)

Monet mediaan liittyvät sisällön, tekniikan ja käyttötapojen muutokset näkyivät myös kouluissa. Yleisradio päätti vastata haasteeseen tarjoamalla sellaisia sisältöjä, joita koulumaailma tarvitsee sekä median ja sen ilmiöiden ymmärtämiseksi että oman tekemisen avuksi.

Syntyi ajatus tv-ohjelmista ja verkkopalveluista, joissa on materiaalia laajennetusti sekä kouluille opetuskäyttöön että opettajille ja vanhemmille mediakasvattajina. Koulu-tv:n ohjelmistokokonaisuus suunniteltiin koulujen osalta kolmivuotiseksi, jotta voitaisiin tuottaa ohjelmisto esiopetuksesta perusopetuksen loppuun.

mediakompassi logo
mediakompassi logo Mediakompassi

Vuonna 2004 aloitettu hanke nimettiin Mediakompassiksi. Se oli Yleisradion kolmen vuoden mediakasvatuksellinen kokonaisuus televisiossa, verkossa ja koulujen arjessa vuosina 2005 – 2007. Aikuisten ohjelmiston ensimmäinen sarja on suunnattu kasvattajille ja toinen sarja (Mediakompassin ilmiöt) kaikille aikuisille, ns. suurelle yleisölle.

Edellä esitetyn lisäksi Etälukion ohjelmistoon tuotettiin myös oma viestintäkasvatuksen sarjansa Viestintä ja mediaosaaminen, aikuisille Mediamuistoja sekä Digikuva haltuun.

Syksyllä 2006 Yleisradion kouluille ja oppilaitoksille tarjoama palvelu täydentyi Mediabussilla, jonka saattoi tilata oppilaitoksiin mediaopetuksen tueksi. Mediabussin henkilöstöllä oli mediapedagoginen koulutus ja he pystyivät opastamaan kouluja ja oppilaita sekä toteuttamaan työpajoja kouluissa eri puolilla Suomea.

bussi median maailmaan
Mediabussi kiersi ympäri Suomen useiden vuosien ajan. bussi median maailmaan Kuva: Yle Mediakompassi

Mediakompassi 2005

Vuonna 2005 valmistui kymmenosainen kasvattajille suunnattu Mediakompassi-ohjelmasarja, joka pureutui kysymyksiin, joiden parissa opettajat ja vanhemmat painivat lasten ja nuorten median käyttöä seuratessaan.

Oppilaille suunnattu vuoden 2005 Mediakompassi-ohjelmasarja oli median ymmärtämistä ja mediataitoja kehittävä Koulu-tv:n viisiosainen ohjelmasarja, joka on suunnattu erityisesti alle neljäsluokkalaisille.

Molempiin sarjoihin liittyi sisältöjä tukeva Mediakompassin verkkomateriaali, vinkkejä opettajille ja vanhemmille sekä havainnollista tekemistä oppilaille mm. Animaatiokone ja Leikkaamo.

Mediakompassi - ohjelmasarjat televisiossa:
10 X 15 min. opettajille ja vanhemmille
5 X 15 min. oppilaille 0 – 3 luokat
+ verkkomateriaali

Mediakompassi 2006

Mediakompassin ilmiöt – sarjassa pureuduttiin ajankohtaisiin mediamaailman ilmiöihin. Puheenvuoroja saivat niin median tekijät, käyttäjät kuin mediailmiötä tutkivat asiantuntijatkin.

Koulu-tv:n vuoden 2006 ohjelmasarja oli nimeltään Mediakompassin kuvakoulu ja se oli suunnattu kaikille elävän kuvan alkeista, kuvakerronnasta ja kuvaamisesta kiinnostuneille yli neljäsluokkalaisille (sopi myös yläasteelle). Opetussuunnitelman mukaan oppilaiden tuli tutustua videotyöskentelyyn neljännen luokan jälkeen. Ohjelmasarjassa seurattiin harjoitusten sekä omien dokumentti- ja fiktiomuotoisten elokuviensa parissa työskenteleviä Käpylän ala-asteen kuvakoululaisia. Heidän opettajanaan toimi elokuvaohjaaja, lehtori Tapani Lundgren. Ohjelmasarjassa nähtiin myös kuvakerrontaan liittyviä animaatioita sekä kurkistettiin oudon saippuasarjan, ”Kadonnut salaisuus” kuvauspaikalle.

Mediakompassin verkkosivuilla oli lisätietoa ja videoita Mediakompassin ilmiöiden aiheista, sekä lisämateriaalia ja tehtäväehdotuksia opettajille ja vanhemmille. Mediakompassin kuvakoulun sivut tarjosivat oppilaille mm. Ekan elokuvan ABC -käsikirjan ja ainutlaatuisen Kuvakäsikirjoituskoneen, jolla oli helppo suunnitella elokuvan kuvakerrontaa.

Ohjelmasarjat televisiossa:
Mediakompassin ilmiöt
10 X 15 min. aikuisille
Mediakompassin kuvakoulu
5 X 20 min. oppilaille 4 – 6 luokat
+ verkkomateriaali

Mediakompassi 2007

Syksyllä 2007 alkaneella kierroksella Mediabussi kiersi opettajankoulutuslaitoksia ja keskittyi opettajaksi opiskelevien kouluttamiseen. Oppilaitoksilla oli mahdollisuus valita yhdeksästä opetuspaketista mieleisensä opetuskokonaisuus ja tilata koulutus netin kautta.

Viimeinen oppilaiden Mediakompassi tv-sarja ja verkkomateriaali oli suunnattu luokille 7–9 ja lukioon viestintä- ja mediataitojen opetukseen. Viisiosaisen Mediakompassin viestikartta ohjelmasarjan päämääränä on kehittää oppilaiden mediatajua, innostaa mediassa esiintyvien viestien kriittiseen arviointiin ja rohkaista omaan vaikuttamiseen median keinoin. Ohjelmasarjassa oppilaat ja asiantuntijat kertoivat omia havaintojaan ja tulkintojaan kuvista ja elävän kuvan näytteistä, joihin törmäämme median maailmassa. Sarjan suolana toimi Kansan Wiisaus -valistuselokuvasarja, joka käsitteli mediamaailman ilmiöitä pilke silmäkulmassa.

Ohjelmasarja televisiossa:

Mediakompassin viestikartta
5 X 20 min. oppilaille 7+ luokat
+ verkkomateriaali

Kadonnut salaisuus – sarja paljastaa elokuvanteon salaisuuksia
Kadonnut salaisuus -sarjan henkilöt olivat vangittuina saippuasarjan kohtaukseen. Kadonnut salaisuus – sarja paljastaa elokuvanteon salaisuuksia Mediakompassi

Tekijät

Mediakompassi-ohjelmasarjat koululaisille televisiossa 2005–2007 tekijät

2005
MEDIAKOMPASSI oppilaille luokat 0-3 (5x15 min.)
Yhteistyössä

koulut ympäri Suomen
Ruisleipämainokset
TaiK / Taidekasvatuksen osasto
Elissa Eriksson
Satu Kiuru
Markku Sipi
Lasten omat videot
Hämeenlinnan Kuvataidekoulu
Esiintyjät
Mediakompassi kasvattajille:

Eetu - Veeti Reen
Maija - Vilma Reen
Arkistotoimittaja
Tuula Valo
Kuvaaja
Henrik Leppälä
Äänittäjä
Mikko Mäkeläinen
Antti Kukkavuori
Henrik Leppälä
Lukija
Johanna Reen
Musiikki
Matti Kervinen
Teijo Tikkanen
Graafikko
Kirsi Kukkurainen
Leikkaaja
Marko Ahokas
Kuvaussihteeri
Susanna Pulliainen
Toimittaja
Tuula Rajavaara
Tuotantopäällikkö
Tarja Heikkinen
Tuottajat
Seppo Heikkinen
Mirja Holste
Tilaaja
YLE TV1 ja YLE Teema
________________________________________
2006
MEDIAKOMPASSIN KUVAKOULU (5X20 min.)
Yhteistyössä

Taik / Taidekasvatuksen osasto
Käpylän ala-aste 6a ja Ville Teittinen
Mediakeskus Metka
Kuvakoulun opettaja
Tapani Lundgren
Kuvakoulun oppilaat
Julia Laitinen
Benjamin Molini
Tanja Oksman
Mikko Paajanen
Teemu Piiroinen
Santeri Ritakallio
Sonja Salonen
Petra Schneider
Veera Snellman
Miia Tanskanen
Kadonnut salaisuus:
Alkuperäisidea ja esiintyjät

Hannes Alatalo
Kirsi Andersson
Taneli Tuovinen
Käsikirjoitus ja ohjaus
Tapani Lundgren
Tuula Rajavaara
Valaisija
Juha Saikkonen
Maskeeraus
Ari Sundell
Puvustus
Tarja Pieniniemi
Lavastus
Teija Vilkkovaara
Äänitys
Hamid Balker
Ahti Korhonen
Antti Kukkavuori
Timo Rantalainen
Petrus Rapo
Matti Seppänen
Lukija
Johanna Reen
Musiikki
Matti Kervinen
Teijo Tikkanen
Äänisuunnittelu
Anssi Tamminen
Värimäärittely
Ilse Jauhiainen
Kuvaus
Henrik Leppälä
Grafiikka
Kirsi Kukkurainen
Leikkaus
Janne Nyyssönen
Kuvaussihteeri
Krista Durchman
Tuotantopäällikkö
Terhi Hero
Toimittaja
Tuula Rajavaara
Tuottaja
Mirja Holste
Tuotanto
YLE Koulu-tv
Tilaaja
YLE Teema
________________________________________
2007
MEDIAKOMPASSIN VIESTIKARTTA (5x20 min.)
Yhteistyössä ja kiitoksin

Aikalisä
Koillis-Helsingin lukio
Mukkulan yläaste
Messukylän lukio
OneMinutesJr. -videotyöpaja
Porolahden peruskoulu
Reaktori
Ristinarkun koulu
Suomen valokuvataiteen museon valokuvakurssi
Tammerkosken koulu
Vaskivuoren lukio
Kansan viisaus esittää –valistuselokuvat:
Käsikirjoitus, spiikki, leikkaus ja ohjaus

Markku Sipi
Cecilian Sippolan elämä:
Cecilia Sippola

Kirsi Andersson
Avustajat
Mohamad Faraj
Risto Kuusisto
Assi Laitila
Taneli Tuovinen
Lukija
Harto Hänninen
Valaisija
Petri Setälä
Maskeeraus
Ari Sundell
Puvustus
Pentti Tillder
Järjestäjä
Susanna Lavonen
Lavastus
Lea Sipilä
Äänitys
Hamid Balker
Timo Rantalainen
Marko Ventola
Sakari Virkki
Lukija
Johanna Reen
Musiikki
Matti Kervinen
Teijo Tikkanen
Äänisuunnittelu
Jussi Olkinuora
Arkistotoimittaja
Outi Kortelainen
Värimäärittely
Ilse Jauhiainen
Kuvaus
Henrik Leppälä
Grafiikka
Heidi Grönroos
Kirsi Kukkurainen
Leikkaus
Janne Nyyssönen
Kuvaussihteeri
Assi Laitila
Tuotantopäällikkö
Tiiamari Varho-Pietilä
Toimittaja
Tuula Rajavaara
Tuottaja
Mirja Holste
Tuotanto
YLE Oppiminen ja tiede
Tilaaja
YLE Teema

  • Vikasietotila: Avaa ohjelmat ja tiedostot parilla painalluksella

    Käynnistinsovellus avaa ohjelmat, tiedostot ja verkkosivut.

    Käynnistinsovellus käynnistää ohjelmat, löytää tärkeät tiedostot ja tekee hakuja internetistä. Graafinen käyttöliittymä asiakirjoineen, kansioineen ja roskakoreineen ei ole uusi keksintö. Alkujaan graafisen käyttöliittymän kehittivät Xerox Palo Alto Research Centerin tutkijat. Ensimmäinen graafisen käyttöliittymän omaava tietokone oli tutkimustarkoituksiin rakennettu Xerox Alto vuodelta 1973.

  • Kansan Wiisaus esittää

    Ironinen mediakasvatusvideosarja

    Mediakasvatuksen hurmos Tälle sivulle on kerätty kaikki valistushenkiset Kansan Wiisaus esittää -elokuvat, olkaa hyvä! Kansan Wiisaus esittää -elokuvat kertovat totuuden suoraan mediamaailman syövereistä!

  • Vikasietotila: Näin saat nettisisällöt nopeasti talteen

    Nettilinkkien vikkelä tallentaminen vaatii oikeat välineet.

    Internet on tulvillaan kiinnostavaa luettavaa ja katsottavaa. Parhaiden linkkien, verkkotekstien ja videoiden poimiminen talteen vaatii kuitenkin oikeat välineet. Kaikkea kiinnostavaa verkkosisältöä on valitettavasti harvoin mahdollisuus lukea ja katsoa saman tien.

  • Vikasietotila: Vertailusivustojen vertailu kannattaa

    Netin vertailusivustot vaativat käyttäjältä kriittisyyttä

    Verkon hintavertailupalvelut antavat nopeasti kuvan tuotteiden ja palveluiden hinnoista. Käyttäjältä vertailusivustot vaativat kuitenkin kriittisyyttä. Verkon hintavertailupalvelut toimivat näppärästi ostopäätöksen tukena. Kirjoitat vain tuotteen vertailupalvelun hakuriville ja saat välittömästi puhelimen tai tietokoneen näytölle tuotelistan eri nettikauppojen hinnoilla varusteltuna.

Media- ja digitaidot

  • Mokasiko media? - Päätä sinä!

    Kokeile 8 tapauksella, pärjäisitkö JSN:n puheenjohtajana.

    Saako terrorismin uhrien kuvia käyttää uutisessa? Voiko alaikäistä haastatella ilman vanhempien lupaa? Missä menee klikkiotsikon raja? Julkisen sanan neuvosto (JSN) ratkoo mediaa koskevia kanteluita. Kahdeksan todellisen esimerkin avulla voit pohtia, miten itse ratkaisisit kahdeksan esimerkkitapausta.

  • Valheenpaljastaja: Valheet leviävät faktoja nopeammin – Facebookin faktantarkistus ei toimi

    Saksassa pelätään vaalien alla Brexit- ja Trump-vaikutusta.

    Facebookin faktantarkistusjärjestelmä ei tarjoa ratkaisua perusongelmaan: valheet leviävät edelleen nopeammin ja laajemmalle kuin tarkistetut faktat. Joulukuussa 2016 Facebook ilmoitti, että se ryhtyy yhteistyöhön riippumattomien faktantarkistajien kanssa. Valheenpaljastaja jututti saksalaista faktantarkistajaa, joka on Facebookin virallinen kumppani.