Hyppää pääsisältöön

Medialukutaitoon sisältyy monen eri kielen lukutaitoa

Mediakompassa - ideointi
Mediakompassa - ideointi Mediakompassi

Tiedämmeköhän edes, kuinka monet omista käsityksistämme ovat toisen käden tietoa, jonkin välineen, lehtien, kirjojen, radion, internetin, valokuvien, mainosten, elokuvien ja television kautta omaksuttua kirjoittaa elokuvaohjaaja, lehtori Tapani Lundgren saatteeksi Mediakompassin kuvakoulun käyttäjille.

Useimpiin mediumeihin sisältyy hienoja ilmaisullisia mahdollisuuksia. Vaikuttavimmillaan mediatuotteita voidaan kutsua taiteeksi. Mediaymmärrys kasvaa yksittäisten mediumien - kuten tässä elävän kuvan - ilmaisukeinojen ja todellisuussuhteen tuntemuksesta. Valintojen määrä ja keinotekoisuuden aste on tunnettava, jotta ymmärtäisi tekijän tavoitteita ja ajattelua.

Medialla on yhtä monta kieltä kuin on välineitä. Medialukutaitoon sisältyy monen eri kielen lukutaitoa. Yhden ymmärtäminen ei automaattisesti johda toisen hallintaan. Sitä paitsi tavoitteena täytyy olla enemmän kuin lukutaito – tavoitteena tulee olla kirjoitustaito. Miksi median käyttäjän pitäisi tyytyä olemaan vain vastaanottaja? Luku- ja kirjoitustaitoa ei ole ollut tapana erottaa toisistaan. Ken osaa lukea, osaa yleensä kirjoittaakin. Internetin myötä kuvien, äänien ja elokuvien välityskanavat ovat auki kansalaiselle, joka haluaa ja osaa käyttää niitä tekijänä.

Oivaltamalla miten elokuvan illuusio luodaan haihtuvat monet harhaanjohtavat käsitykset. Onko sitten tappio ihmiselle, jos hän kadottaa näin kykynsä eläytyä elokuvan maailmaan? Niin ei onneksi tapahdu. Kuvan ja äänen voima vie katsojan mukanaan. Hyvin tehdyn teoksen vaikuttavuudsta ja voi pikemminkin nauttia enemmän. Harjaantunut katselija alkaa nähdä laatueroja niin taiteellisessa mielessä kuin muutenkin. Elokuvaa tai tv-ohjelmaa kerran elämässään tehnyt katsoo niitä uusin silmin ja korvin. Siksi Mediakompassin kuvakoulu kannustaa kokeilemaan elokuvan tekemistä.

Lasten kanssa voidaan aloittaa kylpymetodilla ja elokuvan ihmeen kokeilulla ilman suurempia tarinankerronnan vaatimuksia. Varhaisnuoret ja yläasteikäiset alkavat olla jo valmiita ymmärtämään liikkuvan kuvan muodollisia puolia, kerronnan menetelmiä ja tapoja.
Koska aikaa opetukseen on yleensä vähän, valitun pedagogisen menetelmän tulee olla mahdollisimman tehokas. Sen on autettava omaksumaan taito nopeasti ja tuotettava palkinnoksi oivalluksia ja onnistumisen kokemuksia.

Vallitseva elokuvahan on kaavamaista ja kielen perusteet on melko helppo opettaa ja oppia. Kerronnan kaavat ovat muotoutuneet sadan vuoden aikana ja toimivimmat piirteet ovat valikoituneet ja yleistyneet. Muutamalla helpolla neuvolla voi oppia tekemään saman näköistä elokuvaa kuin ammattilaiset ja tulla ymmärretyksi tällä ilmaisutavalla.

Elokuvan tekeminen on sosiaalista toimintaa ja edellyttää eläytymistä toisen ihmisen ajatuksiin, tunteisiin, tekoihin ja motiiveihin. Tätä voi käyttää hyväksi kasvatustyössä vaikkapa positiivisen yhteishengen luomisessa. Joillekin elävästä kuvasta voi tulla juuri se oma tapa olla yhteydessä maailmaan ja muihin. Elokuva on monessa mielessä hieno väline.

Tapani Lundgren
elokuvaohjaaja, lehtori

  • Vikasietotila: Muunna tabletti tietokoneeksi helpoin vinkein

    Tabletti toimii myös kannettavana tietokoneena

    Taulutietokone eli tabletti suunniteltiin käytettäväksi tietokoneen rinnalla. Fiksusti varusteltuna tabletti voi kuitenkin kasvaa oikeaksi kannettavaksi tietokoneeksi. Tabletin arkiset hyödyt ovat selviä. Kädessä pideltävä, välittömästi käynnistyvä ruutu sopii hienosti kevyeen netin selailuun, sähköpostien ja kirjojen lukemiseen sekä tietysti pelaamiseen ja videoiden katseluun.

  • Vikasietotila: Tietokoneen tehokäyttäjäksi pienillä nikseillä

    Tietokoneen tehokäyttö ei ole vaikeaa

    Meistä kaikista voi tulla nopeasti tietokoneen tehokäyttäjiä noudattamalla kolmea yksinkertaista periaatetta: Opettele pikanäppäimet, käytä tekstintäydennystä ja automatisoi toistuvat, hankalat tehtävät. Pian olemme kaikki tehokäyttäjiä!

Media- ja digitaidot

  • Koodi on kaikkialla – lyhyt johdatus ohjelmoinnin maailmaan

    Ohjelmoinnin ABC yhdessä paketissa.

    Elokuvissa näemme usein hulluja koodareita, jotka silmät kiiluen hakkaavat tietokoneelle yötä myöten käsittämättömiä komentorivejä toisensa perään. Oikeasti koodaaminen eli tietokoneohjelmointi ei ole lainkaan noin mystistä. Se on oikeastaan vain yksityiskohtaisten ohjeiden antamista tietokoneelle. Tässä artikkelissa kerromme koodauksen historiasta ja selvitämme mihin ohjelmointi oikein perustuu.

  • Tiedämme mitä haet Googlessa – testaa tunnistatko kuukauden hakujen perusteella

    Missä kuussa googlataan Cooperin testiä ja kaalikääryleitä?

    Missä kuussa suosittuja hakuja ovat Cooperin testi, kaalikääryleet, enterorokko ja riistakamera? Kaikki verkkoon julkaisevat haluavat, että heidän juttunsa löydetään. Parhaiten jutut löytyvät Googlen kautta. Oikea ajankohta ja avaintermien tuntemus, niin kutsuttu hakukoneoptimointi, nostaa sivustoa hakutuloksissa.

  • Vallanpitäjät ovat suuria, naiset uhreja ja pakolaiset resuisia – uutiskuvat luovat omaa todellisuuttaan

    Valokuvaa ei oteta, vaan se tehdään.

    Uutiskuviin liitetään voimakas aitouden, luotettavuuden ja totuudenmukaisuuden sädekehä: kuva on totta. Mutta vaikka itse kuva olisikin totuudenmukainen, sen valintaan, rajaukseen, julkaisemiseen ja asiayhteyteen liittyy lukemattomia asioita, joilla voi muuttaa kuvan välittämää sanomaa. Uutiskuvat rakentavat maailmankuvaa lukijoille ja katsojille.

  • New York Timesin suomalainen kuvatoimittaja: Nollasisältöiset kuvat syövät medioiden uskottavuutta

    New York Timesissa mitään ei lisätä tai poisteta kuvista.

    Suomalainen Mikko Takkunen tekee maailmanlaajuisesti merkittävää uutiskuvien valintaa päivittäin työssään New York Timesin, kuvatoimittajana. Korkelaatuisesta journalismistaan tunnetussa lehdessä vaalitaan laatua, myös kuvien osalta. Muun muassa kuvankäsittelyä koskevat ohjeistukset ovat lehdessä selkeät. Mitään elementtejä ei saa poistaa eikä lisätä.

  • 5 fiksua koodauspeliä kouluikäisille

    Lasten ohjelmointisovelluksilla ei ole yläikärajaa.

    Ensi syksystä lähtien peruskoululaiset tutustuvat koulussa ohjelmoimiseen, kun siitä tulee osa peruskoulujen opetussuunnitelmaa. Koodaustaitoja voi opetella pelillisillä ohjelmilla, jotka madaltavat oppimiskynnystä. Tabletti on aloittelevalle koodarille luonteva väline.

  • Voiko Wikipediaan luottaa? Tarkista ainakin nämä viisi asiaa

    Vinkkejä Wikipedian käyttöön

    Laiskat heitot nettitietosanakirja Wikipedian paikkansapitämättömyydestä eivät välttämättä pidäkään paikkaansa. Tutkimusten mukaan valtaosa Wikipedian artikkeleista on (lähes) täyttä faktaa. Mutta koska artikkeleja voi muokata kuka tahansa, välillä tieto voi olla väärää.

  • Mistä tunnistaa some-mainoksen? Satu Apukka kertoo

    Some-mainonnallakin on eettinen koodisto.

    Suositut sometähdet kiinnostavat myös mainostajia. Sosiaalisen median kanavilla tavoitetaan nuoria kuluttajia, jotka eivät juuri lue lehtiä tai katso televisiota. Merkkituoteyritykset mainostavatkin mielellään tuotteitaan nuorten tekijöiden kanavilla. United Screens on yritys, joka kerää verkostoonsa tunnettuja some-kasvoja ja saattaa nämä yhteen mainostajien kanssa.

  • Valheenpaljastaja: Tervetuloa faktojen jälkeiseen aikaan

    Sosiaalinen media voimistaa populistien viestiä

    Poliitikot uskaltavat nykyään valehdella päin äänestäjien naamaa, sillä kiinni jääminen ei johda kannatuksen romahtamiseen. Sosiaalinen media on populistien käsissä voimakas megafoni. Elokuun toisella viikolla republikaanipuolueen presidenttiehdokas Donald Trump sanoi, että presidentti Barack Obama on perustanut Isis-terroristijärjestön.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Mediataitoja alakouluun

    Elävän kuvan alkeet ja kuvakerrontaa.

    Mediakompassin kuvakoulu on suunnattu kaikille elävän kuvan alkeista, kuvakerronnasta ja kuvaamisesta kiinnostuneille yli neljäsluokkalaisille. Pääosassa on tekemisen kautta oppiminen.

  • Mediataidot

    Taitoja eri medioiden haltuunottoon.

    Mediataidot tarkoittavat kykyä lukea ja tulkita viestejä, kykyä erottaa olennainen epäolennaisesta. Näitä taitoja oppii mm. itse tekemällä ja esittämällä.

  • Mediataitoja yläkouluun ja lukioon

    Mediataitoja yläkoululaisille.

    Päämääränä on kehittää 7-9-luokkalaisten oppilaiden mediatajua, innostaa viestien arviointiin ja rohkaista omaan vaikuttamiseen median keinoin.