Hyppää pääsisältöön

Talvinen matka yksinäisyyden maisemiin

talvimaisema
talvimaisema Kuva: Vera Emanuelsson laulun paikka

Franz Schubert kirjoitti laulusarjansa Winterreise (Talvinen matka) saksalaisen Wilhelm Müllerin runoihin. Winterreisen lähtöpisteenä on rakkauden päättyminen, mutta siitä puuttuvat ulkoiset tapahtumat, selvä juoni ja kerronnallinen rakenne. Winterreise on mielensisäinen matka yhä autiompiin talvisiin maisemiin. Schubert itse kirjoitti sarjansa lauluista: ”Ne ovat vaikuttaneet minuun enemmän kuin mitkään toiset lauluni”.

Winterreise, Talvinen matka, on toinen kahdesta suuresta laulusarjasta, jotka Franz Schubert sävelsi saksalaisen Wilhelm Müllerin runoihin. Sarjoista ensimmäinen Die schöne Müllerin (Kaunis myllärintytär) kertoo tarinan rakkaudessa pettyneen nuoren miehen traagisesta kohtalosta. Mutta vaikka Winterreisenkin lähtöpisteenä on rakkauden päättyminen, sen maailma on toisenlainen. Siitä puuttuvat ulkoiset tapahtumat, selvä juoni ja kerronnallinen rakenne. Winterreise on mielensisäinen matka yhä autiompiin maisemiin, joka ei tarjoa kuulijalle edes perinteisen kertomuksen katarttista lohtua.

Winterreise syntyi sattuman johdosta kahdessa osassa. Talvella 1827 Schubert löysi Urania-almanakasta kaksitoista Müllerin ”vaellusrunoa” otsikolla Die Winterreise. Nämä runot Schubert sävelsi saman vuoden helmikuussa uskoen säveltäneensä koko runosarjan: kahdennentoista laulun (Einsamkeit) perään hän kirjoitti sanan Fine (loppu). Maaliskuussa Schubert kuvasi niitä ystävälleen Spaunille ”puistattaviksi”: ”Ne ovat vaikuttaneet minuun enemmän kuin mitkään toiset lauluni”.

Hylätyksi tuleminen ja vapauttava kuolema

Vasta syksyllä Schubert hämmästyksekseen löysi loputkin Müllerin kaikkiaan 24 runoa sisältävästä kokoelmasta. Uraniassa julkaistut runot olivatkin siis pelkkä valikoima, ja Schubertin jo säveltämien runojen sekaan lomittui kaksitoista hänelle tuntematonta runoa. Hän ei kuitenkaan muuttanut jo säveltämiensä runojen järjestystä, vaan lisäsi uudet sävellykset laulusarjan toiseksi osaksi. Schubertin laulusarjan järjestys on siten toinen kuin Müllerin alkuperäisen kokoelman järjestys, ja se määrittää sarjan musiikillisen logiikan väliin uhmakkaine, väliin alistuvine karaktääreineen.

Sarjan varsinainen draama, hylätyksi tuleminen, on tapahtunut jo ennen kuin se alkaakaan. Kun päähenkilö ensimmäisessä laulussa kohdistaa samalla kertaa katkerat ja hellät sanansa rakastetulleen, hän on jo lähtenyt tytön luota. Seuraavan kerran hän kohtaa ihmishahmon vasta viimeisen laulun riipaisevassa katusoittajassa, hänen oman yksinäisyytensä vertauskuvassa. Näiden laulujen välissä päähenkilö vaeltaa läpi toinen toistaan muistuttavien talvisten maisemien; jää, lumi, viima ja myrsky, vihamieliset luontokappaleet ympäröivät häntä kaikkialla. Jäätävän kylmä, autio talvi edustaa vaeltajan omaa sielua, jossa epätoivo vähitellen kasvaa hulluuden mittoihin. Talvisen matkan talvi ei vaihdu ikinä kevääksi: kevään muisto tekee vain nykyiset olosuhteet sitäkin sietämättömämmiksi. Uuvuttava matka päättyy arvoitukselliseen lauluun, joka vain verhotusti vihjaa vapauttavaan kuolemaan.

  • Signe kurottelee lupaavasti mahdollisuuksien maailmassa

    Signe kurottelee lupaavasti mahdollisuuksien maailmassa

    Signe (laulajat Josefiina Vannesluoma, Riikka Keränen ja Selma Savolainen, sekä kontrabasisti Kaisa Mäensivu) jatkaa oman ilmaisunsa laajentamista ja kehittämistä. Ryhmän debyytillä liikuttiin tyylillisesti etenkin jazzin maailmassa. Uusimmalla, kolmen albumin kokonaisuuden ensimmäisellä osalla yhtye kurottelee uusien teosten myötä kohti aiemmin kartoittamattomia ilmaisualueita.

  • Janne Oksanen jatkaa perinnettä kunnioittaen

    Janne Oksanen jatkaa perinnettä kunnioittaen

    Pianisti Janne Oksanen jatkaa suomalaisen pianomusiikin taltioimista. Pari vuotta ilmestyneellä julkaisulla Oksanen tarttui kansallisesta sävel-aarteistostamme Toivo Kuulan suosittuihin pianokappaleisiin.

  • Jyväskylä Sinfonia jatkaa esimerkillisesti aikamme musiikin taltioimista

    Jyväskylä Sinfonia jatkaa aikamme musiikin taltioimista

    Kapellimestari Ville Matvejeff on johdatellut Jyväskylä Sinfoniaa hyvinkin eri tyyppisistä taltioimisprojekteista toiseen. Yhdistävä tekijänä on ollut etenkin aikamme musiikkiin keskittyminen. Sama kunnioitettava linjanveto jatkuu edelleen, kun orkesterin uusimmalla julkaisulla kuullaan ranskalaisen Éric Tanguyn (s.

  • Fagerlundin kamarimusiikki soi luottomuusikoiden käsissä iskevästi

    Fagerlundin kamarimusiikki soi luottomuusikoiden käsissä isk

    Säveltäjä Sebastian Fagerlundin (s. 1972) tuotannon ikuistaminen jatkuu. Tällä kertaa suurille kokoonpanoille laadittujen teosten sijaan huomio keskittyy kamarimusiikkiin. Nyt kuultavat kuusi teosta ovat valmistuneet vuosien 2007-2013 välisenä aikana.