Ruotsalaisiin tapoihin ja perinteisiin liittyvät juhlapyhät ja ruoka. Juhlaan on aihetta lähes vuoden jokaisena kuukautena. Uudelle perinteelle, Kanelbullens dag eli Korvapuustin päivälle löytyi näin ollen tilaa vasta lokakuusta.
Högtider och traditioner - perinteisiä juhlapyhiä
Juhlapyhät aloittaa joulukuussa Lucia ja kaikille tuttu jul. Silloin nautitaan sahramipullia ja muuta jouluruokaa. Helmikuussa on vuorossa fettisdag eli laskiainen ja laskiaispullia. Maalis-huhtikuussa juhlan aiheena on påsk - makeita herkkuja ja muuta pääsiäisruokaa.
Tähän väliin tulee Valborgsafton eli vappu ja kesäkuussa juhannus, midsommar – silliä, uusia perunoita ja mansikoita. Heinäkuussa lomaillaan, mutta elo-syyskuussa onkin vuorossa tuplajuhlat – surströmmingsklämma ja kräftskiva - hapansilakkaa höysteineen ja rapujuhlat. Muutaman pullapäivän jälkeen onkin jo marraskuu ja aika syödä hanhea, Mårtensgås.
Jul – joulu
Julbord on yleensä koko perheen ateria jouluaattona. Joulupöydästä nautitaan kuitenkin koko joulukuun ajan ystävien ja työtovereiden seurassa. 1600-luvulta lähtien kuusi on kannettu ulos 13. tammikuuta, tjugondag Knut. Knut kör julen ut! Kiireisimmät heittävät joululle hyvästit jo 6. tammikuuta, på trettondagen.
Joulupöydästä löytyy paljolti samoja herkkuja kuin Suomessakin, poikkeuksena laatikkoruoka Janssons frestelse - Janssonin kiusaus, prinskorv - pikkunakit, erilaiset makkarat, köttbullar - lihapullat ja revbensspjäll - possun kylkipaisti. Alkoholiton joulujuoma on meidän kotikaljaamme vastaavaa julmust. Joulupukki on ruotsalaisittain jultomte ja aattoiltapäivänä kello 17.00 koko Ruotsi kokoontuu katsomaan televisiosta Aku Ankan joulutervehdystä - Kalle Anka och hans vänner önskar God Jul.
Lue lisää ruotsalaisesta joulusta!
Fettisdagen – laskiainen
Laskiaispullat, semlor on Ruotsissa täytetty mantelimassalla. Laskiaispullilla herkutellaan jo hyvissä ajoin heti joulun jälkeen ja aina pääsiäiseen saakka. Päivää kutsutaan myös laskiaispullapäiväksi, semmeldagen. Herkku on innoittanut myös uusiin kokeiluihin kuten hot dogin muotoisiin laskiaispulliin, laskiaispullakakkuihin ja mustikkatäytteeseen. Pullan voi nauttia myös kääryleenä - semmelwrap!
Laskiaissunnuntai on fläsksöndag ja -tiistai fettisdagen.
Påsk – pääsiäinen
Pääsiäinen on Ruotsissa varsinainen karkkipyhä. Lounaaksi nautitaan usein lohta ja silliä, mutta päivällisellä on tarjolla perinteisesti lammasta ja parsaa. Mämmiä ei syödä, mutta karkkia kyllä, noin kilon verran per henkilö. Tiesitkö, että ruotsalaiset syövät eniten irtokarkkia maailmassa!
Pääsiäisen päivät ovat: Dymmelonsdagen - kellokeskiviikko, Skärtorsdagen - kiirastorstai, Långfredagen - pitkäperjantai, Påskafton - meillä nimellä lankalauantai, Påskdagen - pääsiäinen.
Pääsiäispupu, påskhare, jakaa lapsille karkkeja. Ruotsissa kiertävät noidiksi pukeutuneet lapset, påskkärringar, kiirastorstaina. Pääsiäisen pääjuhla on lauantai, Påskafton.
Glad första maj! – Hauskaa vappua!
Ruotsissa vappuun liittyvät kokkotulet, Valborgseld. Perinteen mukaan tulien tarkoituksena on karkoittaa pahoja henkiä. Vapunpäivänä, den första maj, järjestetään myös vappumarsseja, kuten Suomessakin. Vappuaattoa pidetään perinteisesti viimeisenä talvipäivänä. Taalainmaalla, Dalarna, voit myös törmätä vappunoitiin, valborrar. Vappukokkoperinne on yleinen koko maassa. Sen sijaan vappupalloja et Ruotsissa juurikaan näe!
Midsommar – juhannus
Ruotsalaiseen juhannukseen kuluvat ehdottomasti juomalaulut ja snapsit. Ruokapöytä notkuu herkkuja – silliä ja perunaa, ja totta kai juhannuksena myös grillataan. Perinteinen päähine on juhannuskranssi. Ruotsissa juhlaan kuuluu myös juhannussalko, majstång, jonka ympärillä tanssitaan perinteisiä piirileikkejä.
Surströmming – hapansilakka
Tässäpä varmasti perinteisin täysin ruotsalainen herkku. Surströmming saapuu kauppoihin perinteisesti elokuun kolmantena torstaina. Se nautitaan manteliperunoiden, voin, punasipulin ja kermaviilin kera. Herkkuannos rakennetaan usein rieskan tyyppisen tunnbrödin päälle.
Keväällä pyydetyt pienet silakat suolataan ja niiden annetaan "mädäntyä" kaikessa rauhassa ennen purkitusta. Haju on varsin persoonallinen! Perinne juontaa juurensa aina 1700-luvulle ja hapattamisen tarkoituksena oli niihin aikoihin tietysti kalan säilöminen.
Kräftskiva – rapujuhlat
Syyskesän rapujuhliin kuuluvat hassut hatut, koristeet, snapsit ja tietysti juhlien kohokohta, ravut. Pöytään katetaan usein myös ostpaj - juustopiiras, jonka juustolaatu on tietysti se ainoa oikea, Västerbotten. Jos pöytään katetaan pelkkää juustoa, se on mausteista kryddostia.
Ruotsin suurimmat rapujuhlat pidetään Skansenilla. Ravustuskausi on perinteisesti alkanut 7. elokuuta, mutta nykyään ei rajoituksia ole.
Amanda opastaa miten rapuja syödään!
Mårtensgås – Martin päivä
Hanhipaisti laitetaan uuniin perinteisesti 10. päivä marraskuuta, Martin päivänä, joka on ruotsalaisessa kalenterissa Mårtenin päivän aatto, mårtensafton. Juhla-aterialla nautitaan hanhen verestä tehtyä svartsoppa-keittoa, erilaisia hanhen sisäelimistä valmistettuja ruokalajeja, hanhenmaksamakkaraa, perunoita, punakaalia ja luumumuhennosta.
Pääruoka on hanhenpaistia, joka on täytetty omenoilla ja kuivatuilla luumuilla. Jälkiruuaksi tarjotaan omenapiirasta. Päivän nimeä ei pidä sekoittaa Mårten-hanheen, jonka selässä Nils Holgersson matkusti ympäri Ruotsia! Päivä liitetään nykyään skoonelaisuuteen, mistä myös Nils oli kotoisin.
Kuuntele ja lue lisää Nils Holgerssonista!
Husmanskost – kotiruoka
Perinteisin ruotsalainen kotiruoka on tietysti köttbullar med potatismos - lihapullat ja muusi, puolukkahillolla höystettynä. Yleisesti ottaen ruotsalaiset syövät melko samoja ruokia kuin suomalaiset, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.
Perunamykyn, paltin, variaatio kroppkaka on todella yleinen kuin myös stekt fläsk med löksås - käristettyä possunkylkeä ja sipulikastiketta.
Palt ja Falukorv
Pohjois-ruotsalainen perinneruoka palt on possunlihalla täytetty, keitetty perunamyky. Kylkeen tietysti puolukkahilloa ja potun päälle voisilmä.
Taalainmaan perinneruoka, tuo punainen pötkylä falukorv on varmaankin meidän HK:n sinisen ruotsalainen serkku. Tästä valmistetaan usein uunimakkaraa tai paistetaan pannulla makkarakiekkoja.
Falukorvin tai lihapullien kanssa ruotsalaisille maistuvat kermamaidossa haudutetut pikkumakaronit - stuvade makaroner.
Mätitahna ja Polkagris
Kalles kaviar, Kallen mätitahna, on ruotsalaisempi kuin ruotsalaiset itse. Sen resepti on vuosisatoja vanha ja kotoisin Ruotsin länsirannikolta, mutta maailmallakin tunnetut tuubit tulivat kauppojen hyllyille vasta 1950-luvulla.
Puna-valkoraidallisia karkkipötköjä, polkagris, valmistetaan edelleen leipomoissa käsityönä. Perinne juontaa juurensa Grännaan ja vuoteen 1859, jolloin köyhä leskirouva Amalia Eriksson (1824-1923) sai luvan perustaa leipomon elättääkseen perheensä. Leivonnaisten lisäksi hän valmisti ja myi piparminttumakeisia, joiden salainen resepti paljastettiin vasta hänen kuolemansa jälkeen.
Nykyään polkagrisin reseptin löytää myös ruotsalaisista keittokirjoista.
Fika – Kahvitellaan!
Kahvittelu ystävien ja työtovereiden kesken, fika, on Ruotsissa vähintäänkin yhtä suosittua kuin meillä Suomessa. Jos kahvikupposeen yhdistetään leivosherkku, kyseessä on gofika. Flickorna Lundgrenien puutarhakahvila Ruotsin länsirannikolla on tutustumisen arvoinen paikka
Katso täältä muita matkailuvinkkejä ja nähtävyyksiä Ruotsissa!
Nya seder – Uusia perinteitä
Kanelbullens dag - korvapuustin päivä 4. lokakuuta. Ruotsissa korvapuusti on usein pyöräytetty paperiseen leivosvuokaan.
Våffeldagen - vohvelin päivä 25. maaliskuuta. Rapeita vohveleita, ihanaa hilloa, sylt, ja kermavaahtoa!
Nationaldagen – Ruotsin kansallispäivä
Ruotsissa kansallispäivänä, nationaldagen, ei juhlita Ruotsin itsenäisyyttä, koska maan itsenäisyys ei koskaan ole ollut uhanalainen. Sen sijaan juhlalla halutaan korostaa Ruotsin monikulttuurisuutta ja demokraattista yhteiskuntaa. Kansallispäivän viettoon liittyvät perinteet eivät vielä ole täysin vakiintuneet, mutta esimerkiksi Skansenin kansallispäiväjuhlasta on jo tullut tärkeä rituaali.
Kansallispäivää juhlitaan 6. kesäkuuta. Päivä oli aiemmin nimeltään Svenska flaggans dag – Ruotsin lipun päivä.
Lue lisää Ruotsin kansallispäivästä!
Muuta mielenkiintoista
Studenter – Ylioppilaat
Ruotsalaisten ylioppilaiden valmistujaiset ovat täynnä huutoa, naurua ja pillien vihellystä. Kaikki saavat kaulaansa ystäviltään mitä erilaisimpia nauhoihin ripustettuja pikkuesineitä, skumppapulloista nallekarhuhin. Vanhemmat ovat valmistaneet tuoreelle koulunsa päättäneelle kyltin, jossa on lapsuudenkuva, nimi, koulun nimi ja tietysti onnentoivotukset. Ruotsissa ei järjestetä helmikuisia penkkariajeluita, sillä koulu päättyy kesäkuussa. Lukulomaa kun ei ole, sillä Ruotsin lukioissa ei ole ylioppilaskirjoituksia.
Autoajelulle lähdetään kuitenkin juhlistamaan koulun päättymistä ja tietysti sitä ansaittua valkoista lakkia! Lakki onkin sitten aivan oma lukunsa - sen voi jokainen tuunata aivan oman makunsa mukaiseksi. Timanttikoristeet ja nahkalippa? Ylioppilaslakin reunaan on kirjailtu tekstiä, yleensä ainakin oma nimi ja koulun nimi. Ystävien lakin vuoriin kirjoittamat onnentoivotukset lämmittävät mieltä vielä vuosienkin jälkeen.
Lähteitä ja linkkejä:
Nordiska Museet: Årets dagar
Skansen: Svenska högtider
