Hyppää pääsisältöön

Kansalliskirjaston johtaja laittoi perustuslain testiin

Kansalliskirjaston johtaja Kai Ekholm ja perustuslaki
Kansalliskirjaston johtaja Kai Ekholm ja perustuslaki Kuva: Yle KulttuuriCocktail,Kai Ekholm

Voiko keskustelu roihuta niinkin pölyisistä aiheista kuin kirjaston henkilökunta, vanhojen kirjojen digitalisoiminen ja perustuslain tulkinta? Kyllä voi. Kansalliskirjaston johtaja Kai Ekholm on herättänyt viikon sisällä kiivaan keskustelun eduskuntaa myöten Kansalliskirjaston työntekijöiden irtisanomisista ja perustuslaista.

Tapahtumien kulku on seuraava. Alkusysäyksen antoi KulttuuriCocktailin haastattelu, jossa Ekholm arvostelee kovin sanoin hallituksen kulttuuripoliittista linjaa. Sellaista ei oikeastaan ole, jos Ekholmia tulkitsee. Haastattelussa kirjaston johtaja arvioi kirjastoonsa kohdistuvien irtisanomisten merkitsevän kirjaston perustehtävän vaarantuvan.

KulttuuriCocktailin ohjelma sai julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiaisen arvioimaan irtisanomisia perustuslain kannalta. Rautiainen sanoo Perustuslakiblogissa, että Kansalliskirjastoa koskevat irtisanomiset saattavat rikkoa perustuslakia. Perustuslain 20§:n mukaan vastuu kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille.

Muutama päivä blogin ilmestymisen jälkeen Ekholm ilmoitti, että hän ei aio irtisanoa ketään Kansalliskirjastosta. Syyksi hän mainitsee saman, mitä Rautiainen uumoilee kirjoituksessaan: irtisanomiset saattavat olla perustuslain vastaisia.

Kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen julkaisi tänään tiedotteen, jossa hän sanoo takaavansa Kansalliskirjaston rahoituksen. "Olen päättänyt, että Kansalliskirjaston ylläpitämiseen myönnetään koko se summa, jonka Helsingin yliopisto oli tehtävää varten pyytänyt."

Grahn-Laasonen mainitsee myös pyytäneensä virkamiehiä selvittämään Kansalliskirjaston tehtäviin liittyviä laillisia näkökohtia ja Kansalliskirjaston asemaa osana autonomista Helsingin yliopistoa.

Onko Kansalliskirjaston kohtalo ratkennut – ja vieläpä duurisointuun? Opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen pitää Grahn-Laasosen päätöstä Kansalliskirjaston kannalta merkittävänä ja näkee kirjaston tulevaisuuden turvattuna.

Kai Ekholmin mukaan Grahn-Laasosen kannanotto ei ratkaise ydinongelmaa eli Kansalliskirjaston irtisanomisia ja perustuslain mahdollista rikkomista. Samaa mieltä on Pauli Rautiainen:

- Tämä oli Grahn-Laasoselta taitava retorinen siirto. Tämänpäiväisellä ilmoituksella ei ole juuri mitään merkitystä itse ongelman ratkaisemisen kanssa.

Lehikoinen ei ota kantaa Kansalliskirjastoa koskeviin mahdollisiin irtisanomisiin, koska yt-prosessi on vielä keskeneräinen. Kysymykseen perustuslain mahdollisesta rikkomisesta Lehikoinen vastaa, ettei perustuslain kulttuuriperintöä koskevassa kohdassa puhuta euroista eli siitä, millä rahamäärillä kulttuuriperinnöstä ollaan vastuussa.

- Opetus- ja kulttuuriministeriön, Helsingin yliopiston ja Kansalliskirjaston välisissä neuvotteluissa päästään varmasti lopputulokseen. Pidän erittäin epätodennäköisenä, ettemmekö saisi asiaa keskenämme ratkaistuksi – myös spekulaatioita perustuslain rikkomisesta. Jos rikottaisiin, kaikki muukin rahoitus tarkasteltaisiin uudestaan.

Ekholmin ulostulosta Lehikoinen sanoo ylimalkaisesti, että toivoisi näin herkässä tilanteessa kaikilta mieluummin ratkaisuja kuin syyllisten etsimistä. Lehikoinen vakuuttaa, ettei Ekholm ole sanomisillaan vaarantanut asemaansa.

Helsingin yliopiston rehtori Jukka Kola sanoo KulttuuriCocktailin haastattelussa olleensa hämmentynyt Ekholmin argumenteista.

- Olin yllättynyt uutisen kuultuani siksi, että Ekholm vetoaa perustuslakiin. Perustuslaki kun suojaa monia toimintoja. Onko Kansalliskirjasto juuri se kohde, joka pitäisi säästää Helsingin yliopistoa koskevissa yt-neuvotteluissa? Ei yksi yksikkö voi ilmoittaa, ettei se osallistu yt-prosessiin.

Onko Ekholm käynyt taistoon, jolla saa edustamalleen kirjastolle paljon julkisuutta, mutta ei juuri muuta? Vaikka perustuslakiin vetoaminen kuulostaa järeimmältä mahdolliselta toimelta, se ei välttämättä ratkaise irtisanomisia. Tästä kielii Kolan vastaus Ekholmin mahdollisuuksiin:

- Perustuslakia kun voi tulkita monella tavalla. Aiomme tutkia perustuslain tulkinnat ja säädökset, joista meillä on Helsingin yliopistossa vahva asiantuntemus.

Kolan mukaan Kansalliskirjastoa koskevat ratkaisut ja perustuslakiin liittyvät kysymykset pyritään sopimaan Helsingin yliopiston sisällä yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.

Näin arvelee myös hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää. Hän pitää tätä vaihtoehtoa järkevimpänä, jottei tilanne kärjisty entisestään. Entä jos uhkakuva toteutuu?

- Se menisi juridisesti todella kimurantiksi ja jännitteiseksi. Jos Kansalliskirjasto säästyisi irtisanomisilta, se koettaisiin epäreiluna muissa Helsingin yliopiston leikkauskohteissa. Aivan yhtä hyvin muut yksiköt voisivat vedota perustuslain kohtaan tieteen vapaudesta.

Mäenpää ei osaa sanoa, miten tapausta ratkottaisiin, jos Helsingin yliopiston ja Kansalliskirjaston väliset neuvottelut johtavat umpikujaan. En tiedä, sanovat muutkin oikeusoppineet.

Ainakaan Ekholmin irtisanomista tai Kansalliskirjaston irrottamista Helsingin yliopistosta ei pidetä todennäköisinä vaihtoehtoina. Ei myöskään sitä, että Kansalliskirjaston irtisanottu työntekijä pystyisi kyseenalaistamaan päätöksen sanomalla sen olevan kulttuuriperinnön suojelemisen vastainen.

Pauli Rautiainen pitää Kansalliskirjaston tapausta perustuslain kannalta huolestuttavana, jos irtisanomisten todetaan rikkovan perustuslakia.

- Mistä se kertoo, jos hyvinä aikoina lakiin kirjataan kivoja asioita ja huonoina aikoina niistä ei osata keskustella? Se kertoo jotain hyvin huolestuttavaa Suomesta.

Vaikka Kansalliskirjaston tapaukseen liittyy lukuisia kysymyksiä, yksi asia on varmaa. Kai Ekholm pysyy kannassaan, vaikka hän on sanomisillaan saattanut vaarantaa välinsä hallitukseen ja Helsingin yliopiston johtoon.

- En aio irtisanoa ketään, kävi miten kävi. Jos täältä irtisanotaan, sen saa tehdä joku muu. Nyt testataan, millainen perustuslaki meillä on. Monet oikeusoppineet ovat ilmaisseet minulle tukensa ja olevansa käytettävissä.

Lisätty linkki Yle Uutisten artikkeliin 2.3.2016 klo 22.28.

Kommentit