Hyppää pääsisältöön

Lyömäsoittaja Petteri Kippo: "Maaseutu inspiroi minua."

Lyömäsoittaja Petteri Kippo
Lyömäsoittaja Petteri Kippo Kuva: Yle/Laila Kangas Petteri Kippo

”Olen koko nuoruuteni leikkinyt metsissä, pelloilla ja niityillä. Se on tärkeä osa minua vielä tänä päivänäkin." Sibelius-Akatemiassa lyömäsoitinten maisteriopintoja suorittava Petteri Kippo muistaa musiikkiopintojensa alusta sen hetken, jolloin hän käveli ensimmäiselle soittotunnilleen Kokkolan työväenopiston kellariin. Petteri piipahti Kantapöydän opiskelijatreffeillä 2.3.2016.

Millainen on taustasi?
- Tällä hetkellä teen maisteriopintoja Sibelius-Akatemiassa, keikkailen freelance-muusikkona, sekä toimin lyömäsoitinten tuntiopettajana Espoon musiikkiopistossa.

Onko perheessäsi muusikoita tai musiikin harrastajia?
- Kihlattuni on viulisti. Äitini on harrastanut nuorempana pianonsoittoa ja nykyään laulaa kuorossa harrastuksenaan. Yksi kolmesta pikkusiskoistani opiskelee klarinetin soittoa konservatoriossa.

Missä olet viettänyt tähänastisen elämäsi?
- Asuin synnyinpaikkakunnallani perheeni luona ensimmäiset 20 vuotta elämästäni. Sen jälkeen lähdin vuodeksi armeijaan Puolustusvoimien Varusmiessoittokuntaan, joka toimi vielä silloin vuonna 2007 Lahdessa, Hämeen rykmentissä. Sieltä kotiuduttuani muutin heti Helsinkiin, jossa olen asunut siitä lähtien.

Millä paikkakunnilla olet asunut ja mitä kouluja olet käynyt?
- Eli siis Kälviä ja Helsinki, koska varusmiespalveluksen aikana kotini oli vielä kuitenkin Kälviällä. Olen käynyt peruskoulun kotipaikkakunnallani. Ylioppilaaksi valmistuin Lucina Hagmanin lukiosta, joka sijaitsee myöskin Kälviällä. Musiikkiopisto-opinnot olen tehnyt Keski-Pohjanmaan Konservatoriolla Kokkolassa, jossa myöskin lukion ohella samanaikaisesti suoritin 2.asteen musiikkiopintoja. Ne jäivät kuitenkin kesken, koska lähdin suorittamaan varusmiespalvelusta. Aloitin musiikkiopinnot myöhemmin uudelleen Helsingin konservatoriossa, josta valmistuin muusikoksi keväällä 2012. Pääsin aloittamaan opintoni Sibelius-Akatemiassa syksyllä 2011. Olen valmistunut musiikin kandidaatiksi ja nyt siis maisterin opinnot meneillään.

Mikä paikkakunta tai maisema on sinulle tärkeä / inspiroiva?
- Maaseutu. Olen koko nuoruuteni leikkinyt metsissä, pelloilla ja niityillä. Se on tärkeä osa minua vielä tänä päivänäkin. Mikäli en ehdi käydä maaseudulla fyysisesti, voin palata sinne muistoissa ja saada mielenrauhaa kaupungin sykkeen keskellä. Täällä isossa maailmassa, eli Helsingissä, koen tietynlaista stressiä jatkuvasti. Poden huonoa omatuntoa siitä, että pitäisi olla koko aika esimerkiksi harjoittelemassa, vaikka järjen mukaan ei tarvitsisi. Maaseudulla oloni muuttuu rauhallisemmaksi, ehkä jopa soittamiseen tulee sellainen vapaus. Myös meri ja merimaisemat on minulle erittäin tärkeitä. Olen aina asunut jos en meren rannalla, niin ainakin lähellä merta.

Lyömäsoittaja Petteri Kippo.
Lyömäsoittaja Petteri Kippo. Kuva: Yle/Laila Kangas Petteri Kippo

Milloin aloitit musiikkiopinnot?
- Aloitin käymään rumputunneilla ollessani 6-vuotias. Aluksi pari vuotta yksityisesti ja sen jälkeen pääsin musiikkiopistoon pääsykokeiden kautta.

Kuka vaikutti siihen, että tulit aloittaneeksi musiikkiopinnot? Miten se tapahtui?
- Äitini taisi olla sitä mieltä, että soittaminen olisi hyvä harrastus. Kai hän näki minussa myös pienen rumpalipojan merkkejä ja niimpä varasi minulle soittotunteja rummuille. En muista miten se tarkalleen tapahtui, mutta muistan kyllä kun kävelin ensimmäiselle soittotunnilleni Kokkolan työväenopiston kellariin. Ensimmäiset vuodet harjoittelin perinteisesti soittamalla kapuloilla pahvilaatikoita ja kattiloita. Sain ensimmäisen rumpusettini muistaakseni 8-vuotis syntymäpäivälahjaksi.

Mitä kaikkia soittimia soitat?
- Soitan ainoastaan lyömäsoittimia sujuvasti. Jos nyt voin käyttää sanaa "ainoastaan", sillä kyllähän lyömäsoittimet-kategoriaan sisältyy mieletön määrä instrumentteja, tietysti myöskin rumpusetti ja patarummut. Soitin pianoa sivuinstrumenttinani Helsingin konservatoriossa, mutta en voi enää sanoa hallitsevani sitä soitinta.

Gongi.
Gongi. Kuva: Yle/Laila Kangas gongi

Ketkä ovat olleet opettajiasi ja missä oppilaitoksissa?
- Simo Peltola (ensimmäinen opettajani) ja Mika Viik Keski-Pohjanmaan konservatoriolla. Tomi Wikström Helsingin konservatoriossa. Olli-Pekka Martikainen, Lassi Erkkilä, Pasi Suomalainen, Samuli Viitanen, Antti Rislakki ja Tim Ferchen Sibelius-Akatemiassa.

Missä vaiheessa olet menossa nyt opinnoissasi? Häämöttääkö valmistuminen?
- Maisteriopintoja tällä hetkellä teen. Valmistuminen ei ole ihan vielä käsillä. Lopputyön eli diplomikonsertin suunnittelu on jo käynnissä ajatustasolla, mutta aikataluja ei vielä tiedossa. Sitä ennen täytyy saattaa päätökseen muut maisterivaiheeseen kuuluvat opinnot.

Lempisäveltäjäsi? Kuka ja miksi?
- Minulla ei varsinaisesti ole yhtä ainoata lempisäveltäjää ja jos olisi, se vaihtuisi kausittain, jopa viikottain. Yksi voisi kuitenkin olla Igor Stravinsky. Pidän hänen musiikissaan siitä, että se on tavallaan melko kompleksista, mutta kuulostaa kuitenkin tietyllä tapaa selkeältä ja erityisesti tarkoituksenmukaiselta. Olen myöskin aina pitänyt Maurice Ravelin musiikista. En myöskään voi ohittaa Sibeliusta ja nimenomaan hänen orkesteriteoksiaan. Per Nørgård on myös vaikuttanut minuun lyömäsoitinteoksillaan.

Mikä teos / teokset erityisesti ja miksi?
- Ehkäpä täytyy nostaa esiin nykyään jo ikivihreäksi luettava Stravinskyn Kevätuhri. Sen kuuleminen on joka kerta vaikuttava kokemus. Siinä on myöskin suuri rooli lyömäsoittimilla. Lyömäsoitinmusiikki on harvemmin sitä mieluisinta musiikkia minulle, mutta Nørgårdin Arabesques on hieno teos. Siinä itse musiikki ja sen tuottamiseen käytetyt instrumentit kietoutuvat yhteen upealla tavalla, muun muassa kauniisti laulava saha ja vibrafoni.

Millainen oli hetki, kun sytyit juuri tälle musiikille?
- Aina kun tulee sellainen tunne, ettei meinaa penkissä pysyä ja tekisi itse mieli mennä soittamaan, tiedän että esitys on hyvä. Mutta tämän lisäksi jos tulee joko "VAU"-efekti tai huokaus syvältä sisimmästä, tiedän että myös esitettävä musiikki on hyvää. Joskus hyvä musiikki saa myös tunteiden kautta purkauduttuaan kyyneleen muodon.

Millainen musiikki ylipäätään vetoaa ja puhuttelee?
- Minuun ehkä eniten tehoaa niin sanotusti äärimmäisyyksiin venytetyt asiat musiikissa, esimerkkinä liioitellunkin "yksinkertainen" minimalismi ja toisaalta haastava ja monimutkainen nykymusiikki. Olen myöskin kiinnostunut eksoottisista äänimaisemista. Mikäli ns. "itsestäänselvä"-musiikki minuun vaikuttaisi, täytyy siinä olla jotakin tunteitani hierovaa harmoniaa tai melodiaa. Muun muassa Beethoven ja Sibelius ovat onnistuneet siinä hyvin.

Siba Percussion Ensenble esiintyi Kantapöydän suorassa lähetyksessä 2.3.2016.
Siba Percussion Ensemble esiintyi Kantapöydän suorassa lähetyksessä 2.3.2016. Siba Percussion Ensenble esiintyi Kantapöydän suorassa lähetyksessä 2.3.2016. Kuva: Yle/Laila Kangas siba percussion ensemble

Idolisi? Tai taiteilija, jonka esitykset ja tulkinnat ovat tehneet voimakkaan vaikutuksen, miksi?
- Haluaisin olla jonain päivänä itse oma idolini. Tämä on ehkä sellainen ajatus, jonka avulla pyrin löytämään omaa musiikillista persoonaani ja tuomaan sitä esille. Tietysti on olemassa useita henkilöitä, jotka ovat vaikuttaneet omaan soittooni ja uravalintaani, pidän heitä eräänlaisina idoleinani. Lyömäsoittajana lähtemättömän vaikutuksen minuun on tehnyt tanskalainen lyömäsoitintaiteilija Christian Martinez. Pidän hänen asenteestaan ja suhtautumisestaan musiikkiin, sekä persoonallisesta tulkinnasta, että tavasta jolla hän jotenkin tarraa musiikkiin kiinni.

Mitä harrastat? Mahtuuko elämääsi muuta kuin musiikki?
- Tällä hetkellä päiväni kieltämättä täyttyvät aikalailla musiikkiin liittyvistä asioista, eikä minulla varsinaisesti mitään vakituista harrastusta ole. Tykkään kuitenkin kalastaa, pyöräillä ja uida. Aivan liian harvoin tulee kuitenkin näitä asioita nykyään tehtyä. Myös yksi mieluisa rentoutumistapa on pelata tietokonepelejä.

Mikä sinusta "tulee isona"? Onko sinulla muita vaihtoehtoja kuin musiikki ja soittaminen?
- Toivottavasti saan jatkaa mahdollisimman pitkään tällä uralla. Jonkinlaisena haaveena olisi saada vakituinen työpaikka omalta alaltani, joko orkesterimuusikkona tai opettajana. Silloin ei tarvitsisi elää taloudellisesti niin sanotusti pelko persiissä koko aikaa. Tykkään kuitenkin erittäin paljon tästä freelance-muusikon elämästä, paikat vaihtelee ja kanssamusisoijat vaihtelee. Eiköhän minusta tule parempi muusikko ja parempi ihminen isona. Tällä hetkellä minulla ei ole muita uravaihtoehtoja kuin musiikki ja soittaminen. Olen kyllä aina silloin tällöin haaveillut maanviljelijäksi ryhtymisestä, mutta se ei tietenkään ole realistista minun tieto-taidoillani. Yksi epävirallinen vaihtoehto, sellainen takaovi, voisi olla päästä isäni konehuolto-yritykseen töihin.

Vapaita ajatuksia... Mitä vielä haluaisit kertoa itsestäsi tai sinulle tärkeistä musiikkiin liittyvistä asioista?
- Aina kun mahdollista, pakenen maalle. En erityisesti pidä kaupungissa asumisesta, mutta tällä hetkellä se on käytännössä pakko. Vietämme paljon aikaa ystävieni kanssa, jotka eivät ole musiikkialalla, useimmat heistä vielä keskenäänkin eri aloilla (suurin osa heistä on lapsuuden ystäviäni). He tuovat elämääni ja jopa ammattiini kaivattua perspektiiviä, uskoakseni myös toisinpäin.

Videolla esiintyy Siba Percussion Ensemble, jossa soittavat Petteri Kippo, Daniel Bolado Garcia, Tuomas Siddall, Karl Lattikas, Aino Nisula, Mauri Myllys ja Jalmari Lintunen.

Muokattu 3.3.2016: lisätty soittajien nimet.

  • Nöyrää norjalaista Bach-tulkintaa

    Levyarvostelu

    Tuskin on olemassa toista yhtä esitettyä, levytettyä ja läpitutkittua säveltäjää kuin Johann Sebastian Bach, tuo järkäle. Kuvaavaa on, että Bachin temaattis-systemaattisessa teosluettelossa, Bach-Werke-Verzeichnisissa, lukumäärä nousee reilusti jo yli tuhannen, jonka päälle tulevat vielä numeroimattomat liitteet. Levytysten lukumäärää ei edes uskalla arvailla.

  • Postmodernia aikaa etsimässä

    Levyarvostelu

    Kun kahden jo edesmenneen italialaisen modernin mestarin, Luciano Berion sekä Bruno Madernan musiikkia on sommiteltu peräkkäin, liikutaan menneisyyden ja nykyisyyden välitilassa. Madernan teokset eivät tosin ole säveltäjän omia, vaan sovituksia renessanssin ja barokin ajan säveltäjien musiikista. Eikä siinä kaikki, Madernan sovitukset ovat vain ja ainoastaan sovituksia.

  • Luonteva monityylinen kokonaisuus

    Levyarvostelu

    Kevyempi musiikki on kiinnostanut monia klassisen koulutuksen saaneita laulajia, ja yksi heistä on yhdysvaltalainen mezzosopraano Kate Lindsey. Ranskalaisen jazz-pianisti Baptiste Trotignonin kanssa yhteistyössä syntyneellä levyllä duo asettelee Kurt Weillin musiikin ympärille Alma Mahlerin, Erich Korngoldin sekä Alexander Zemlinskin teoksia.