Hyppää pääsisältöön

Marja Hintikka: Pojat ei tanssi balettia

Marja Hintikka: Lapsena inhosin "tyttöjen leikkejä"!
Marja Hintikka: Lapsena inhosin "tyttöjen leikkejä"! Kuva: Jussi Nahkuri marja hintikka

Yksi varhaisimmista muistoistani on päiväkerhosta, jossa istun isolla punaisella tuolilla. Se on rangaistus riehumisesta. Selkäni takana kaikki tytöt leikkivät kotia. Käännyn katsomaan ja sisälläni käy kauhunväristys - en ikinä halua leikkiä noin tyhmiä juttuja! Muistan tunteen kuin eilisen, sillä se oli minulle täyttä totta. Kotileikki ja perinteiset “tyttöjen jutut” eivät ikinä olleet suosikkejani lapsuudessa. Entä sitten?

Äitien ja isien keskusteluissa toistuvat monesti toiveet raisujen, reippaiden tyttöjen ja herkkien, empaattisten poikien kasvattamisesta. Perinteiseen sukupuolirooliin liitettyjen ominaisuuksien vastakohdat korostuvat vanhempien näkemyksissä vahvasti. Tuttu lausepari “Pojat on poikia ja olkaapas tytöt kiltisti” taitaakin olla sukupolvelleni enemmän punainen vaate kuin kasvatustilanteissa viljelty fraasi.

Aikamme kasvattajat yrittävät saada kaikin keinoin jälkeläisistään sellaisia aikuisia, jotka eivät olisi sukupuolittuneen ajattelun orjia. Silti myös perinteistä roolittamista vastustava äiti tai isä saattaa yhtäkkiä löytää itsensä vahvistamasta arkkityyppisiä malleja ja organisoivansa merirosvoleikkejä pojille ja prinsessajuhlia tytöille. Voi myös kysyä, onko siinä jotakin pahaa?

Jostakin syystä sukupuoli ja sen hahmottaminen on meille kovin tärkeää. Sukupuolen etsintä aloitetaan jo ensimmäisessä raskausultrassa, ja jos se ei heti selviä, petytään. “On helpompi sitten ostaa oikeanvärisiä vaatteita”, perustellaan tiedonhalua mustavalkoiset kuvat kädessä, hieman naureskellen.

Ihan viimeistään päiväkotiin mennessä lapsi törmää maailmaan, joka on vahvasti sukupuolittunut.

Viimeistään taaperoiässä moni huomaa kaappiin hiipineen sinisiä tai vaaleanpunaisia rivistöjä, prinsessahörhelöitä ja supersankarijuttuja. “Ei me olla ohjattu mihinkään sukupuoleen, ja silti se vaan löysi noi autot ja miekat. Ja tytölle kelpaa vain vaaleanpunainen”, on tunnistettava lause aika monen vanhemman suusta.

Ihan viimeistään päiväkotiin mennessä lapsi törmää maailmaan, joka on vahvasti sukupuolittunut. Kun muut leikkivät Frozenia, haluaa sitä helposti sekin tyttö, jonka kotona “prinsessahömppä” on ollut pannassa. Ja tässä kohtaa tytöillä saattaa olla jopa helpompaa kuin pojilla: emme ihmettele tyttöä, joka leikkii palomiestä, mutta vaaleanpunaiseen prinsessa-asuun pukeutunut poika nostattaa kulmia - ja joutuu hyvin helposti kiusatuksi. Toisaalta tyttöjen jutut leimataan helposti hömpäksi ja poikien asiat aktiivisesti tavoitteelliseksi toiminnaksi.

Millainen on oikeanlainen, sopiva tyttö tai poika?

Yleisesti tuntuu siltä, että lapsen kasvattaminen sukupuoliroolimalleista vapaaksi on mahdotonta. Maailma itsessään on överisukupuolittunut ja tyttö-poika -jaottelua on vaikea murtaa. Kannattaako jatkaa taistelua, vai olemmeko valinneet väärän taistelun? Kasvattaako siihen suuntaan, jonka itse kokee tärkeäksi vai siihen suuntaan, joka näyttäisi olevan lapselle oikea hänen omaksi itsekseen kasvamisen kannalta? Olemmeko historian, perinteen, geenien ja yhteiskuntanormien vankeja ja kuinka paljon kasvatuksemme taustalla vaikuttaa tiedostamaton mielikuvamme siitä, millainen on oikeanlainen, sopiva tyttö tai poika? Ja ennen kaikkea - onko rooli-odotuksille mahdollista tehdä yhtään mitään?

Uskon, että useimmat meistä vanhemmista toivovat kykenevänsä kasvattamaan lapsensa laveaan rooliin, jota sukupuoli määrittää mahdollisimman vähän. Ettei oma jälkeläinen ajattelisi mahdollisuuksiaan ja toimintavapauksiaan sukupuolensa perusteella pienemmiksi tai suuremmiksi kuin ne oikeasti ovat.

Uskon myös, että helpompaa olisi varmasti kaikilla, jos normaalin käsite olisi mahdollisimman laaja. Pojat voivat olla herkkiä ja tunteikkaita, tytöt villejä ja tottelemattomia - ja kaikki variaatiot tältä väliltä ovat ok.

Aiheesta keskustellaan Marja Hintikka Livessä Yle TV2:ssa maanantaina 7.3., kun suoraan lähetykseen saapuvat vapaa kirjoittaja, yhteiskunnallinen keskustelija ja äiti Rosa Meriläinen sekä muusikko ja tuottaja, neljän lapsen isä Antti "Nopsajalka" Hakala.

Jenny Lehtinen ja Heikki Soini puolestaan heittäytyvät ihmiskokeeseen ja testaavat sukupuoliroolien piintymiä käytännössä: Heikki lähtee Helsingin yöhön julkkiskaunotar Maisa Torpan kanssa ja Jenny opettelee miehisiä maneereja näyttelijä Minna Kivelän johdolla. Heidän roolikokeiluaan kannattaa seurata erityisesti MHL:n Facebook-sivulla!

Keskustelu jatkuu myös Yle Puheella ja MHL:n netissä - tervetuloa mukaan!

Marja Hintikka live, Marjan allekirjoitus
Marja Hintikka live, Marjan allekirjoitus marja hintikka live


Rämmitkö ruuhkavuosissa? Armollinen ja syyllistämätön Marja Hintikka Liven Facebook-ryhmä rientää avuksesi - liity meihin!


Katso Marja Hintikka Liven lähetykset Yle Areenassa - nähtävissä kaikki lähetykset 1. kaudesta alkaen!

Lisää ohjelmasta

Tyttö ja poika rakentavat.
Tyttö ja poika rakentavat. Kuva: Freeimages marja hintikka live
Liisa Hyssälä pitää käsissään kelapupua.
Liisa Hyssälä pitää käsissään kelapupua. Kuva: Kela marja hintikka live,Liisa Hyssälä
Tiia Kovanen
Tiia Kovanen Kuva: YLE / Eve Mantu tiia kovanen,Eve Mantu
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta Kuva: Maria Ainamo kultainen venla
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio Kuva: (c) Photograph by Erich Lessing Marja Hintikka Live
Joulukuusi ja koristeineen.
Joulukuusi ja koristeineen. Kuva: Pixabay joulu
Kommentit

Uusimmat sisällöt - Marja Hintikka Live

  • Eineksiä, uhkailua, liikaa töitä – unohda turha syyllisyys vanhempana! MHL:n vieraat näyttävät esimerkkiä

    Syksyn vieraat avautuvat mistä eivät enää ota paineita.

    Vapaus, vanhemmuus, tasa-arvo. Marja Hintikka Live on puolentoista vuoden ajan ravistellut suomalaista perhekeskustelua, romuttanut turhia kulisseja ja nostanut pöydälle vaikeitakin keskustelunaiheita. Kaiken takana on tavoite vapauttaa vanhemmat turhista paineista ja jatkuvasta syyllisyydestä. Kiukuttelevia lapsia? Liikaa töitä? Unettomia öitä? Parisuhde rakoilee? Et ole yksin. Meillä on ihan samanlaista.

  • Lapset repivät parrasta ja nestehukka on lähellä - tällaista on joulupukkien karu todellisuus

    Joulupukit kertovat ammattinsa pahimmat puolet.

    Kuvittele itsesi joulupukiksi tai -muoriksi. Mielessäsi pyörii kuva piparintuoksuisista kodeista, joissa pukki istutetaan pehmeälle nojatuolille glögi kädessä ja suloiset punaposkiset pikku lapsoset laulavat heleällä äänellä sopivan lyhyen kappaleen. Kukaan ei itke, kukaan ei pelkää ja koko hommaan menee noin 10 minuuttia. Ulko-ovella sinulle annetaan sovittu summa rahaa ja poistut tyytyväisenä seuraavaan kohteeseen. No, se ei todellakaan mene ihan niin.

  • Pyjama on paras jouluasu, vinkkaavat MHL-vanhemmat

    Ei kiireelle, kyllä rennolle romantiikalle!

    Idyllisten puitteiden viilaaminen tekee erityisesti perheenäideistä helposti huumorintajuttomia piiskureita. Tonttulakki alkaa kiristää liikaa ja joulunalusviikoista tulee yhtä pitkää to-do -listaa.

  • Kestävyysliikunta lihottaa?!

    Timo Haikarainen ja kestävyysliikuntamyytti.

    Kuinka on - suosiako kovatehoista vai matalatehoista treeniä - ja miten kortisoli liittyy tähän? Personal trainerimme Timo Haikarainen vääntää myytin rautalangasta!

  • Heikki Soini: Kärsitään joulu ja jatketaan elämää!

    Ei joululla ole väliä, yhteinen aika on tärkeintä.

    Joulusuklaat ilmestyivät lähikauppaani lokakuussa. Se käynnisti kahden kuukauden kuumotuksen ja stressin, joka purkautuu monessa perheessä itkuun jo jouluaaton aamuna. Lapset juoksevat hysteerisinä pitkin seiniä ja vanhempien selkäranka katkeaa viimeistään silloin, kun kinkku kuivuu valvomisesta huolimatta. Kuulostaako tutulta, kysyy MHL:n Heikki Soini.

  • Vanessa Kurri: Olen tappavan tylsä joulunviettäjä

    Neljän lapsen äiti tekee joulun perinteiden mukaan.

    Kotiäiti ja juontaja Vanessa Kurri on jouluihminen, mutta valmistelut jäävät häneltäkin usein viime tippaan. Neljän lapsen koulu- ja harrastuskuljetusten välillä Kurri sompailee sitten ympäriinsä hakemassa jouluherkut juuri niistä oikeista ja perinteisestä paikoista. Kurrille on tärkeää tehdä joulu täsmälleen samojen askelmerkkien mukaan kuin hänen äitinsä aikanaan teki. Vanessa Kurri on MHL:n vieraana TV2:ssa maanantaina 19.12. klo 21, kun aiheena on Unelmien joulu.

  • Bloggari Anna-Kaisa Huurinainen: Tänä vuonna otamme joulun rennosti

    Liika suorittaminen on aiemmin pilannut Huurinaisen joulun.

    Viime jouluna 47 palasta -blogin Anna-Kaisa Huurinainen suunnitteli joulun tarkasti: laati menun ennakkoon ja kestitsi koko lähisuvun. Odotukset ja stressi olivat kuitenkin liian kovat, ja joulu meni mönkään. Kokemuksesta viisastuneena Huurinainen aikoo ottaa tämän joulun mahdollisimman rennosti.

  • Muusikko Stig: Henkinen valmistautuminen jouluun kannattaa aloittaa hyvissä ajoin

    Kahden lapsen isä nauttii valmiista joulupöydistä.

    Muusikko Stig tunnetaan hiteistään, mutta arkielämässä Pasi Siitonen ei puumia metsästä. Sen sijaan hän on kahden pienen pojan isä, joka odottaa joulua yhtä paljon kuin lapset. Erityisen tärkeää on nimenomaan jouluun virittäytyminen: jos sitä ei aloita ajoissa, joulu saattaa livahtaa huomaamatta ohi. Stigin jouluvalmisteluihin ei kuitenkaan kuulu stressi tai touhottaminen, vaan tärkeintä on rauhoittuminen.