Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-ohjelman sivuilta.

Aika vaihtaa turvallisempiin hiusväreihin?

Mallinukkeja kampaamossa.
Mallinukkeja kampaamossa. Kuva: YLE Kuningaskuluttaja (Tv),hiusvärit

Hiusten värjääminen on arjen hemmottelua, mutta vaarana on vakavan allergian puhkeaminen. Entä jos väriä voisi vaihtaa ilman riskiä ja lisättyjä kemikaaleja? Kasvipohjaiset hiusvärit ovat turvallinen tapa saada uusi väri hiuksiin.

Se alkaa kutinalla ja polttelulla. Muutaman päivän kuluttua saattaa päänahka mennä rikki ja kipeimmistä paikoista tulla verta. Moni hiuksiaan värjäävä luulee, nämä ovat normaaleja, hiustenvärjäykseen kuuluvia vaiheita, jotka on vain kestettävä. Todellisuudessa oireet kertovat herkistymisestä hapetehiusväreissä olevalle PPD:lle eli parafenyleenidiamiinille.

Hiusväriallergiasta on puhuttu pitkään ja maailmalta on raportoitu jopa kuolemaan johtaneita PPD:n aiheuttamia allergisia shokkeja. Parafenyleenidiamiinia tai sitä vastaavia hapettimia on käytännössä kaikissa tummissa, synteettisissä hiusväreissä.

Väripakkauksissa kehotetaan aina tekemään allergiatesti ennen hiusvärin käyttöä. Kosmetiikka-asiantuntija, kemiantutkija Päivi Kousa on eri mieltä.

- Allergioita voi testata ja tulkita vain siihen koulutuksen saanut henkilö. Lisäksi allergiatesti ei ole koskaan sataprosenttisen varma. Näkisin, että jokaisen värjäyskerran yhteydessä suoraan iholle tehty hiusväritesti pikemminkin altistaa allergialle kuin suojaa siltä.

Jos miettii omaa terveyttään ja ympäristön kemikaalikuormitusta, on parempi siirtyä kasviväreihin.― Päivi Kousa

Vaikka on tottunut värjäämään hiuksensa hapeteväreillä ilman oireita, se ei todista, ettei voi herkistyä niille myöhemmin.

- Jos haluaa värjätä hiuksiaan ja miettii sekä omaa terveyttään, että ympäristön kemikaalikuormitusta, on parempi siirtyä kasviväreihin, sanoo Kousa.

Kosmetiikka-asiantuntija Päivi Kousa.
Kosmetiikka-asiantuntija Päivi Kousa. Kuva: YLE Kuningaskuluttaja (Tv),hiusvärit

Kasvivärejä ei löydy marketeista

Markettien kasvivärivalikoima on toistaiseksi heikko. Kasvipohjaisia hiusvärejä on saatavilla lähinnä luontaistuotekaupoista, kuten Ruohonjuuresta tai Ekolosta. Verkossa kasvivärejä myy mm. Hyvinvoinnin tavaratalo. Suurimmat tuotemerkit ovat Sante, Khadi ja Radico. Kuluttajille myytävien kasvivärien hinnat liikkuvat kymmenen ja kahdenkymmenen euron välillä.

Hiusväripakkauksia
Hiusväripakkauksia Kuva: YLE Kuningaskuluttaja (Tv),hiusvärit,kasvivärit (luonnonväriaineet)

Kasvivärit perustuvat useimmiten hennalle. Koska puhdas henna tuottaa punaista väriä, ruskeiden ja tummien sävyjen saamiseksi hennaan lisätään muita värjääviä kasveja, kuten indigoa, pähkinää, amlaa tai hibiskusta. Puhdasta indigoa saatetaan harhaanjohtavasti kutsua myös ‘mustaksi hennajauheeksi’ kuten kasvivärivalmistaja Mac Urth tekee.

Henna-kasvi
Henna-kasvi tuottaa punaista väriä. Henna-kasvi Kuva: YLE Kuningaskuluttaja (Tv),Henna
Indigo-kasvi
Indigo tuottaa hennaa tummempia sävyjä. Indigo-kasvi Kuva: YLE Kuningaskuluttaja (Tv),hiusvärit,indigo

Ekokampaajaksi koulun penkiltä

Ekokampaajia on koulutettu Suomessa jo kymmenen vuoden ajan ja kursseilta on valmistunut runsaat 200 ekokampaajaa. Suomen Ekoyrittäjien nettisivulta löytyvät linkit kampaamoihin, joissa työskentelee liiton hyväksymä ekokampaaja.

Pisimpään ekokampaajakoulutusta on järjestänyt Helsingissä sijaitseva Prakticum. Kurssit ovat viime vuosina olleet niin suosittuja, että kurssipaikkaa on joutunut jonottamaan, kertoo Ekokampaajien tiedottaja Feeja Haarman. Uusia ekokampaajia kouluttavia oppilaitoksia ovat Lapin ammattiopisto Kemijärvellä sekä Savon ammatti- ja aikuisopisto Kuopiossa.

Ekokampaamoista ei saa vaalennuksia, koska niitä ei voi tehdä luonnonkosmetiikalla.

Suurin osa, 85 % ekokampaajista työskentelee tavallisissa kampaamoissa. Kasvivärien käyttö on heille ammatillinen lisätaito. Vain kymmen prosenttia ekokampaajista työskentelee kampaamoissa, jotka käyttävät pelkästään kasvivärejä. Varsinaisista ekokampaamoista ei saa permanentteja tai vaalennuksia, koska niitä ei voi tehdä luonnonkosmetiikalla, sanoo Haarman.

Ekokampaamot käyttävät usein samoja tuotteita, kuin mitä kuluttajille myydään.

Kasviväri ei välttämättä ole hapetevärejä kalliimpaa, sillä kampaamot hinnoittelevat toimenpiteen käsittelyyn kuluneen ajan perusteella. Se, kuinka pitkään kasviväri vaikuttaa asiakkaan päässä, riippuu mm. värisävystä.

Kasvivärien varoitusmerkit

Myös osasta kasvivärejä löytyy varoitusmerkintöja. Tukesin ylitarkastaja Jarkko Loikkasen mukaan ne eivät ole välttämättömiä, sillä puhtaissa kasviväreissä ei ole voimakkaasti allergisoivia aineita. Moni valmistaja haluaa kuitenkin muistuttaa kuluttajia siitä, että hiusvärit voivat sisältää allergisoivia kasveja. Varsinkin pähkinäallergikkojen kannattaa olla varovaisia niiden kasvivärien kanssa, joihin on lisätty pähkinää.

Puhtaissa kasviväreissä ei ole voimakkaasti allergisoivia aineita.

- Jos verrataan kasviväriallergioita, jotka ovat välittömiä ja aiheuttavat lähinna kutinaa ja punotusta, PPD:n aiheuttamaan herkistymiseen, puhutaan kahdesta eri luokan ilmiöstä, sanoo Helsingin allergia- ja astmayhdistyksen iho- ja kosmetiikkaneuvoja Merike Laine.

Luonnonkosmetiikka on vaihtoehto, jos haluaa keventää omaa kemikaalijälkeään. Toistaiseksi niiden laajempaa käyttöä rajoittavat tuotteiden saatavuus, sekä ennakkoluulot hennaa kohtaan. Euroopan tiedekomitean arvion (2013) mukaan hennaa voidaan pitää turvallisena hiusvärinä, vahvistaa Loikkanen.

Näin käytät kasvivärejä

1. Tummentaminen onnistuu, vaalentaminen ei

Kasviväreillä on omat rajoituksensa: Niillä ei voi vaalentaa hiuksia, vaikka hiusväripurkin kyljessä olisikin kutsuvasti vaaleita kiharoita. Esimerkiksi Santen ‘Strawberry blond’ -hiusväri ei ole varsinainen väri vaan vaaleita hiuksia kirkastava hoitosävyte. Myöskään hyvin rajuja siirtymiä väristä toiseen ei kasviväreillä voi tehdä ilman, että hiuksista ensin kemiallisesti poistetaan alkuperäinen väri.

Kasvivärin lopputulosta ei voi ennustaa yhtä varmasti kuin hapetevärejä käytettäessä. Paljon riippuu hiusten alkuperäisestä väristä ja kunnosta.

Mitkään kasvivärit eivät sovellu kulmakarvojen tai ripsien värjäykseen.

2. Henna on turvallista - varo 'mustaa hennaa'

Erityisesti etnisistä kaupoista saattaa löytyä hiuksiin tarkoitettua hennaa, johon on lisätty PPD:tä. Kannattaa lukea tuoteseloste tarkkaan, ja välttää mustan hennan, eli PPD:llä terästetyn hennan käyttöä. Jotkut kasvivärivalmistajat kutsuvat 100 prosenttista indigojauhetta hämäävästi mustaksi hennaksi. Puhtaasta hennasta ei kuitenkaan koskaan saa tummia hiuksia.

3. Pese hiukset ennen värjäystä

Kasviväri levitetään aina puhtaisiin, pestyihin hiuksiin. Ekokampaajat syväpuhdistavat hiukset ennen värjäystä merilevällä tai savella, jotta muotoilutuotteiden jäämät saadaan pois hiuksista.

Kasviväreihin voi siirtyä, vaikka olisi aikaisemmin käyttänyt synteettisiä hapetevärejä. Kestää kuitenkin aikansa, ennen kuin hapeteväri kasvaa hiuksista ulos ja hiukset vapautuvat kauttaaltaan kasviväreille.

4. Varaa kulhoja ja kattiloita

Hapetevärin valmistamiseen riittää kahden pullon sisällön sekoittaminen, kasvivärin valmistamiseen tarvitaan kulhoja ja kattiloita.

Perusohje on, että värijauhe sekoitetaan lämpimään veteen. Eri sävyt vaativat kehittyäkseen erilaisia lämpötiloja.

Englantilaisen Lushin hennajauhe myydään kiinteinä levyinä. Niiden murskaaminen väriseokseksi on työläämpää kuin jauhomaisten värien sekoittaminen, ja kokkareisen seoksen levittäminen hiuksiin on melko sotkuista puuhaa. Kasvivärivalmistajista Sante ja Logona ovat tuoneet markkinoille myös valmiin väritahnan.

Puuromaisen seoksen levittämisessä hiuksiin on omat haasteensa. Sen vuoksi kannattaa suojata vaatteet ja lattia. Toisaalta kasvivärit eivät tartu ihoon yhtä voimakkaasti kuin hapeteväriroiskeet vaan ne voi pyyhkiä pois vedellä tai sitruunamehun ja kasviöljyn sekoituksella.

Avattu purkki jauheväriä säilyy melko pitkään. Jos tarvitsee väriä vain hiustyveen, kannattaa väriseosta valmistaa vain tarvittava määrä.

5. Älä pidä kiirettä

Kasvivärin vaikutusaika on hieman pidempi kuin synteettisillä värivalmisteilla. Halutusta intensiteetistä riippuen väriseosta pidetään hiuksissa puolesta tunnista kahteen tuntiin.

6. Älä pelästy vihertävää sävyä - ja tuoksua!

Kun värin vaikutusaika on kulunut ja pyyhekääre avataan, hiukset nayttävät usein lievästi vihertäviltä. Viherrys voi säilyä parin päivän ajan, sillä kasviväri vaatii pidemmän ajan saavuttaakseen lopullisen värinsä. Kannattaa välttää hiusten pesemistä muutaman päivän ajan.

Myös hiusten tuoksu voi tuoda mieleen kasvit, tai oikeammin märän ruohon. Ruohon tuoksu katoaa muutaman pesun myötä. Luonnonkosmetiikkaan ei periaatteessa pitäisi lisätä mitään synteettistä, mutta esimerksi Lush on parfymoinut valikoimiinsa kuuluvan hennan hyvin voimakkaalla tuoksulla.

7. Taltuta harmaat hiukset

Hiusvärivalmistaja Schwartzkopfin tiedottajan Cecilia L Destoupin mukaan kuluttajat haluavat hiusväreiltä intensiteettiä, jota kasvivärit eivät saavuta. Kasvivärejä käyttävät kampaajat ovat asiasta eri mieltä. Kasviväreillä ei saa shokkivärejä, mutta toisaalta punainen henna voi olla todella intensiivinen, kertoo Tiina Talvensaari kampaamo Huilitilasta. Radicon Organics -kasvivärisarja on maailman ensimmäinen sertifioitu luomukasviväri. Radicon tummat sävyt ovat intensiteetiltään niin voimakkaat, että ne ovat kelvanneet jopa mustahiuksisten japanitarten harmaiden peittoon, kertoo Radicoa maahantuova Eha Vakkerman.

Kasvivärit sopivat hyvin kaikenväristen hiusten harmaiden peittoon. Harmaat hiukset saavat kirkkaan väripinnan, mutta samalla se kuultaa hieman lävitse. Kasviväri ei tee hiuksiin epäluonnollisen näköistä ‘värimaskia’, sanoo ekokampaajia kouluttava Mona Mether.

8. Unohda juurikasvu

Vaikka kasvivärit ovat kestovärejä, ne haihtuvat pois tasaisesti, eikä juurikasvulle synny tarkkaa rajaa. Kasvivärin hiipuessa pois hiusten oma väri tulee tasaisesti esiin.

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.