Hyppää pääsisältöön

Haltioitunutta piano-laulutaidetta

Pianisti Joonas Ahosen sekä sopraano Agata Zubelin uutukainen vie unimatkalle rakkauden, unelmien ja eläintarinoiden pariin. Witold Lutosławskin hienoimpiin teoksiin kuuluva laulusarja Robert Desnosin runoihin sekä Andrzej Czajkowskin persoonalliset sekä voimakkaat sävelitykset Shakespearen Soneteista ovat musiikkina 1900-luvun parhaimmistoa—ja uuden musiikin spesialisteina kunnostautuneiden esittäjien, Zuberlin sekä Ahosen, tulkinnat hipovat täydellisyyttä.

cd-levyn kansi
cd-levyn kansi CD-levyt

Witold Lutosławski on yksi 1900-luvun suurimmista, ja sikälikin on aina jännittävää tutustua hänen teoksiinsa. 1900-luvun alkupuolella eläneen ranskalaisen surrealistirunoilijan Robert Desnosin Laulufaabeleihin ja laulukukkasiin, eli Chantefleurs et Chantefables, liittyy kuitenkin vielä erityistä mielenkiintoa.

Lutosławski sävelsi Desnosin lapsille kirjoittamat runot vuonna 1990, vapauduttuaan monella tapaa sekä säveltäjänä että ihmisenä. Syntyi yhdeksän laulun sarja, joka on vapaa kaikista ulkoisista ennakko-odotuksista ja rajoitteista, aistikasta, läpikuultavaa, humoristista ja koskettavaa laulutaidetta. Pienelle orkesterille ja sopraanolle alun perin kirjoitetut laulut eivät millään muotoa olleet lapsille tarkoitettuja: niiden mielikuvitusmaailma saattaa olla lapsenomaisen vapaata, mutta aihepiirit ovat sangen aikuismaisia.

Pianistisäveltäjä Eugeniusz Knapikin taidokkaina pianoversioina laulut ovat hyvin intiimejä, varsinkin jos esittäjät osaavat tuoda esiin niiden hienovaraisen vivahteikkaan sävymaailman tunnelmanvaihdoksineen. Sopraano Agata Zubel ja pianisti Joonas Ahonen onnistuvat tehtävässään haltioitumiseen saakka; he tuntuvat löytäneen taiteilijoina niin toisensa kuin Lutosławskin rikkaan sävelrunouden. Äänityskin on tehty asiaankuuluvan herkästi ja läheltä, silottelematta: tunne intiimistä kamarimusiikillisesta hetkestä on käsinkosketeltava ja kutsuva.

Agata Zubel on itse yhtä paljon säveltäjä kuin laulaja, hyvin aktiivinen hahmo puolalaisessa musiikkielämässä—ja laajemminkin Euroopassa. Hänen puheenomaisesta Sprechgesangista korkeuksiin ja melismoihin, suorasta äänestä tiheään vibratoon, käheästä kuiskauksesta kiinteään voimaan taipuva äänensä sopii erinomaisesti tarkoitukseensa.

Vuosina 1935–1982 eläneen Andrzej Czajkowskin Shakespeare-sonetit täydentävät levyn. Ne ovat muodoltaan ja tiiviissä post-dodekafonisessa hengessään intensiivisiä tulkintoja rakkauden ja kauneuden katoavaisuudesta. Mestarillisena pianistina, Chopin- ja Kuningatar Elisabeth -kilpailujen finalistina, Czajkowskin pianotekstuuri on jo sinänsä moni-ilmeistä ja ilmaisullista, mutta sitä on myös laululinja.

Ja kuitenkin, kaikesta modernistisuudestaan huolimatta sonetit seuraavat Shakespearen ajan rakenteita ja tekstistä saa hyvin selvää, Zubelin lievästi persoonallisesta lausumisesta huolimatta. Joonas Ahonen on herkkä virtuoosi, verraton tulkitsija. Albumi sisältää vieläpä erinomaisesti Lutosławskin ja Czaikowskin musiikkiin sekä Desnosin ja Shakespearen runouteen syventyvät, analyyttiset tekstit.

”Dreamlake”. - Witold Lutoslawski (sov. Eugeniusz Knapik): Chantefleurs et Chantefables Robert Desnos’n runoihin. Andrzej Czajkowski: Seitsemän Shakespeare-sonettia. - Agata Zuber, sopraano, ja Joonas Ahonen, piano. (Accord, ACD 216-2)

Kuuntele Uudet levyt 4.3.2016, toimittajana Ville Komppa.

  • Pohjolan Puccini, säveltäjä Tauno Pylkkänen oli punaorpo – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 22. maaliskuuta.

    Teatteriperheeseen adoptoidusta punaorvosta, Tauno Pylkkäsestä (1918 - 1980) kasvoi varhaiskypsä ja lahjakas nuori säveltäjä. Pylkkänen oli omana aikanaan erittäin suosittu oopperasäveltäjä, jota kutsuttiin lempinimellä ”Pohjolan Puccini”. Menestyksestä huolimatta Pylkkänen alkoholisoitui. Hän koki traagisen kohtalon aikana, jolloin homoseksuaalisuutta pidettiin rikoksena.

  • Tanssii orkesterin kanssa

    Tanssii orkesterin kanssa

    Viiden yhdysvaltalaisen säveltäjän musiikkia esittelevä julkaisu on monipuolinen kokonaisuus. Orkesterin käsittely on kaikilla mukana olevilla nykysäveltäjillä sujuvaa ja hallittua. Jokainen tekijä myös ottaa lähtökohdakseen orkesterin soivuudet ja rakentavat ilmaisuaan sen päälle.

  • Moniäänisiä yksinpuheluja

    Moniäänisiä yksinpuheluja

    On aina kiinnostavaa kuulostella, miten laajempien esityskokoonpanojen kanssa aateloituneet säveltäjät kiteyttävät ja muovaavat ilmaisuaan soolosoittimille kirjoitetuissa teoksissaan.

  • Grace Williamsin aiemmin kuulematonta sävelistöä

    Grace Williamsin aiemmin kuulematonta sävelistöä

    ”En halua olla Lontoossa. Haluan vain tulla kotiin ja elää mukavasti meren läheisyydessä”, kirjoitti säveltäjä Grace Williams (1906–1977) 1940-luvun puolivälissä.