Hyppää pääsisältöön

Haltioitunutta piano-laulutaidetta

Pianisti Joonas Ahosen sekä sopraano Agata Zubelin uutukainen vie unimatkalle rakkauden, unelmien ja eläintarinoiden pariin. Witold Lutosławskin hienoimpiin teoksiin kuuluva laulusarja Robert Desnosin runoihin sekä Andrzej Czajkowskin persoonalliset sekä voimakkaat sävelitykset Shakespearen Soneteista ovat musiikkina 1900-luvun parhaimmistoa—ja uuden musiikin spesialisteina kunnostautuneiden esittäjien, Zuberlin sekä Ahosen, tulkinnat hipovat täydellisyyttä.

cd-levyn kansi
cd-levyn kansi CD-levyt

Witold Lutosławski on yksi 1900-luvun suurimmista, ja sikälikin on aina jännittävää tutustua hänen teoksiinsa. 1900-luvun alkupuolella eläneen ranskalaisen surrealistirunoilijan Robert Desnosin Laulufaabeleihin ja laulukukkasiin, eli Chantefleurs et Chantefables, liittyy kuitenkin vielä erityistä mielenkiintoa.

Lutosławski sävelsi Desnosin lapsille kirjoittamat runot vuonna 1990, vapauduttuaan monella tapaa sekä säveltäjänä että ihmisenä. Syntyi yhdeksän laulun sarja, joka on vapaa kaikista ulkoisista ennakko-odotuksista ja rajoitteista, aistikasta, läpikuultavaa, humoristista ja koskettavaa laulutaidetta. Pienelle orkesterille ja sopraanolle alun perin kirjoitetut laulut eivät millään muotoa olleet lapsille tarkoitettuja: niiden mielikuvitusmaailma saattaa olla lapsenomaisen vapaata, mutta aihepiirit ovat sangen aikuismaisia.

Pianistisäveltäjä Eugeniusz Knapikin taidokkaina pianoversioina laulut ovat hyvin intiimejä, varsinkin jos esittäjät osaavat tuoda esiin niiden hienovaraisen vivahteikkaan sävymaailman tunnelmanvaihdoksineen. Sopraano Agata Zubel ja pianisti Joonas Ahonen onnistuvat tehtävässään haltioitumiseen saakka; he tuntuvat löytäneen taiteilijoina niin toisensa kuin Lutosławskin rikkaan sävelrunouden. Äänityskin on tehty asiaankuuluvan herkästi ja läheltä, silottelematta: tunne intiimistä kamarimusiikillisesta hetkestä on käsinkosketeltava ja kutsuva.

Agata Zubel on itse yhtä paljon säveltäjä kuin laulaja, hyvin aktiivinen hahmo puolalaisessa musiikkielämässä—ja laajemminkin Euroopassa. Hänen puheenomaisesta Sprechgesangista korkeuksiin ja melismoihin, suorasta äänestä tiheään vibratoon, käheästä kuiskauksesta kiinteään voimaan taipuva äänensä sopii erinomaisesti tarkoitukseensa.

Vuosina 1935–1982 eläneen Andrzej Czajkowskin Shakespeare-sonetit täydentävät levyn. Ne ovat muodoltaan ja tiiviissä post-dodekafonisessa hengessään intensiivisiä tulkintoja rakkauden ja kauneuden katoavaisuudesta. Mestarillisena pianistina, Chopin- ja Kuningatar Elisabeth -kilpailujen finalistina, Czajkowskin pianotekstuuri on jo sinänsä moni-ilmeistä ja ilmaisullista, mutta sitä on myös laululinja.

Ja kuitenkin, kaikesta modernistisuudestaan huolimatta sonetit seuraavat Shakespearen ajan rakenteita ja tekstistä saa hyvin selvää, Zubelin lievästi persoonallisesta lausumisesta huolimatta. Joonas Ahonen on herkkä virtuoosi, verraton tulkitsija. Albumi sisältää vieläpä erinomaisesti Lutosławskin ja Czaikowskin musiikkiin sekä Desnosin ja Shakespearen runouteen syventyvät, analyyttiset tekstit.

”Dreamlake”. - Witold Lutoslawski (sov. Eugeniusz Knapik): Chantefleurs et Chantefables Robert Desnos’n runoihin. Andrzej Czajkowski: Seitsemän Shakespeare-sonettia. - Agata Zuber, sopraano, ja Joonas Ahonen, piano. (Accord, ACD 216-2)

Kuuntele Uudet levyt 4.3.2016, toimittajana Ville Komppa.

  • KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    Äänitysprojektien toteuttaminen pandemiaolosuhteissa ei useimmiten ole ihan suoraviivainen prosessi. Tämän sai omakohtaisesti todeta myös 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri. Lykkäyksistä huolimatta saatiin ensimmäinen julkaisu uuden taiteellisen johtajan viulisti Malin Bromanin kanssa tehtyä.

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.