Hyppää pääsisältöön

Lastensairaalan kala-teoksen valitsijaa huoriteltiin – voiko vihapuheella vaikuttaa julkisiin taidehankintoihin?

Entä jos vihapuhe alkaisi vaikuttamaan julkisiin taidehankintoihin? Marjatta Levanto, uusi Lastensairaala, palaute
Entä jos vihapuhe alkaisi vaikuttamaan julkisiin taidehankintoihin? Marjatta Levanto, uusi Lastensairaala, palaute Kuva: Yle / Tomi Paijo Uusi lastensairaala 2017 -hanke,marjatta levanto, palaute, veikko hirvimäki, kalajuttu

Lastensairaalan taidehankintoja luotsaava Marjatta Levanto sai kovaa henkilökohtaista palautetta kohuttuun Kalajuttu-teokseen liittyen. Mikä vaikutus yleistyvällä vihapuheella voi olla julkisiin taidehankintoihin?

Marjatta Levanto ei halua spekuloida Veikko Hirvimäen Kalajuttu-teoksen kohua julkisuudessa, koska kokee ettei se vie asiaa yhtään eteenpäin. Hän kuitenkin kertoo, että sai teokseen liittyen paljon henkilökohtaista törkypostia.

- Oli siellä tosi rankkojakin juttuja. Minua kutsuttiin muun muassa suvakkihuoraksi. Ihmiset halusivat ilmeisesti purkaa pahaa oloaan.

Levannon mukaan siinä ei ole mitään uutta, että nykytaidetta väheksytään ja sitä vastustetaan äänekkäästikin. Uutta hänen mukaansa on henkilökohtaisuuksiin meneminen.

Veikko Hirvimäki, Kalajuttu, kiiski, Lastensairaala
Veikko Hirvimäen Kalajuttu-teos Veikko Hirvimäki, Kalajuttu, kiiski, Lastensairaala Kuva: Galerie Forsblom veikko hirvimäki, kalajuttu, kiiski, lastensairaala

Saman on huomannut taidehistorioitsija, intendentti Liisa Lindgren. Lindgrenin mukaan julkiset taidehankinnat ovat aina herättäneet keskustelua, ja niiden kautta on purettu muitakin paineita kuin taiteeseen liittyviä. Ennen oli kuitenkin jonkinlainen yhteisön kontrolli siinä, että ihan kaikkea ei syljetty suusta ulos ja lähetetty eteenpäin.

- Kyllä vanha sääntö siitä, että kannattaa laskea kymmeneen ja miettiä vielä uudemman kerran, olisi nykyäänkin paikallaan, Lindgren toteaa.

On täysin mahdollista, että kommentit rupeaa vaikuttamaan

Valtion taideteostoimikuntaan kuuluva valokuvaaja Veli Granö kertoo KulttuuriCocktailin haastattelussa, ettei usko, että vihapuhe olisi vielä vaikuttanut päätöksentekoon.

- Mutta on täysin mahdollista, että kommentit rupeaa vaikuttamaan. Halutaan myös välttää kiusallisia selittelytilanteita ja epämiellyttävää julkisuutta.

Kiasman ja Valtion taidemuseon johtajana toimineen Tuula Arkion mukaan vihapuheen ei saa missään nimessä antaa vaikuttaa päätöksentekoon. Hänen mukaansa päättäjät ovat silloin väärissä tehtävissä.

- Jos vihapuheen levittäjät näkevät, että puheilla on vaikutusta, niin sehän on täysin kontrolloimaton kierre.

Vihapuhekulttuurin leviämistä Arkio pitää kaiken kaikkiaan huolestuttavaa ilmiönä. Hän on itsekin joutunut uransa aikana henkilökohtaisen ryöpytyksen kohteeksi. Kiasman rakentamisen aikoihin moni purki hänelle suoraan pahaa mieltään museon rakentamisesta.

Asia liittyy isompaan ilmiöön, asiantuntijuuden väheksymiseen

Jos puheiden annetaan vaikuttaa päätöksentekoon, saadaan Veli Granön mukaan ympäripyöreää taidetta, joka yrittää miellyttää laajoja kansankerroksia. Asia liittyy hänen mukaansa isompaan ilmiöön, asiantuntijuuden väheksymiseen. Asioiden kyseenalaistaminen on hänen mukaansa helppoa.

- Mutta kuka haluaa enää ottaa vastaajan ja perustelijan roolia näinä aikoina? kysyy Granö.

Kommentit