Hyppää pääsisältöön

Saako poika pukeutua pinkkiin, entä hameeseen? Asiantuntijat kannustavat kokeilemaan eri rooleja

Lapsi istuu sohvalla.
Lapsi istuu sohvalla. Kuva: Freeimages marja hintikka live

Sukupuolirooleihin liittyy paljon vakiintuneita käytäntöjä. Suomessa roolit ovat melko vapaita, esimerkiksi "poikatytöt" hyväksytään helposti. Poikien liikkumavara on kuitenkin pienempi. Miten kasvattajana tukea lapsia olemaan juuri omanlaisiaan? Asiantuntijat vastaavat.

Tyttönä onnellinen poika

Naamiaisjuhlissa juoksentelee monenmoista menijää. On pellejä, sammakoita, keijuja, Star Wars –hahmoja ja prinsessoita. Yksi lapsista on pukeutunut Frozen-aiheiseen mekkoon erityisen mielellään ja ripustanut päähänsä vielä kiiltävän tiaran. Hän liihottelee ympäriinsä helmat heiluen iloisena mukana kaikessa toiminnassa.

Hänen tyytyväisyyteensä on erityinen syy: kerrankin hän saa olla ja pukeutua kuin ihailemansa prinsessat – se on ylellisyyttä, jollaista pojan eteen tulee vain harvoin. Vanhempien hakiessa lapsiaan hän on yhtä onnellinen, punaposkinen ja hengästynyt kuin muutkin. Vielä häntä ei kukaan katso karsastaen.

Pohjan poika on vapaampi

Sukupuolirooleihin liittyy paljon vakiintuneita käytäntöjä, jotka on hyvä tiedostaa. Jo Keski-Euroopassa on harvinaista, että naisella on lyhyet hiukset tai että mies on koti-isänä. Siellä tyttöjen ei kuulu riehua mutaleikeissä, ja pojilta taas odotetaan karskiutta ja reippautta.

Pohjoismaissakin, joissa sukupuoliroolit ovat nykyisin melko väljät, tytöksi tai pojaksi kasvamista värittävät monenlaiset uskomukset ja piintyneet tavat. Kukaan ei varmaan enää väitä, että kaikki pojat haluavat leikkiä autoilla tai että kaikki tytöt rakastavat nukkeja, mutta kuinka monta kertaa olet nähnyt pojan vaaleanpunaisissa vaatteissa? Niinpä.

Pojille on monissa kaupoissa tarjolla pääosin tummansävyisiä vaatteita. Tytöille taas on vaikea löytää muita kuin liloja tai pinkkejä paitoja keijujen ja prinsessojen kuvien kera. Vaatetus on vain yksi esimerkki siitä, miten syvälle juurtuneita käsityksemme ovat sen suhteen, miten sukupuolten kuuluu toimia.

Saisipa jokainen olla oma itsensä

Suomessa tyttöjen sukupuolirooli on melko joustava ja ”poikatyttöys” kulttuurissamme yleensä hyväksyttyä. Tytöt voivat pukeutua poikamaisesti, pelata jalkapalloa ja harrastaa painia, eikä kukaan välttämättä ihmettele. Toisaalta ”tyttöjen jutuista” pitävien poikien asema on usein hankala.

Leikki-iässä lapset harvoin kummastelevat kavereidensa mielenkiinnon kohteita, mutta jo alakoulussa sukupuoliroolit ovat paljon jäykemmät. Jos kouluikäinen poika tykkää barbeista ja rakastaa balettia, hän saattaa joutua kasvattamaan itselleen paksun nahan suojautuakseen ikätoverien kommenteilta ja kiusanteoltakin.

Aikuisten tehtävä on tällaisissa tilanteissa suojata lastaan kiusaamiselta, puhua lapsen puolesta ja edistää suvaitsevaisuutta omassa ympäristössään. Kouluissa tehdään usein myös tärkeää työtä lasten erilaisuuden hyväksymisen eteen.

Syntyjään suvaitsevaisia

Pienet lapset kokeilevat erilaisia tapoja olla ja elää. Heillä ei ole käsitystä siitä, millä leluilla ”pitää leikkiä”, vaan monenlaiset asiat voivat kiinnostaa.

Myös vaatteiden suhteen moni lapsi on avarakatseinen. Poika voi haluta pukeutua mekkoon tai tyttö nimenomaan laittaa päälleen dinosaurus- tai supermiespaidan. Tämä on normaali ilmiö, ja vanhempien kannattaa antaa lapsen vapaasti tutkia maailmaa lapsen oman sukupuolen normien ulkopuolellakin. Usein ilmiö menee ohi lapsen kasvaessa.

Lapset sitä paitsi matkivat erityisesti ihailemiaan aikuisia, ovat he sitten samaa sukupuolta tai eivät.

Joskus sukupuoli tuntuu väärältä

Joillakin lapsilla on pienestä asti erityinen kokemus siitä, että oma, ulkoisin perustein määritetty sukupuoli ei ole sitä, mitä lapsi sisäisesti on. Nämä lapset tarvitsevat erityisen paljon aikuisten tukea, rakkautta ja hyväksyntää, sillä ahdistus omasta ”väärästä” ulkomuodosta voi olla voimakasta.

Vanhempien tehtävä on tukea lapsen mahdollisuuksia elää sisäisen kokemuksen mukaista elämää arjessa niin paljon kuin mahdollista. Tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että lapsen käsitys itsestään voi muuttua myöhemmin, eikä sinnikäskään kokemus ”väärästä sukupuolesta” varhaislapsuudessa välttämättä ennusta sukupuolen korjaustoiveita teini-iässä tai aikuisuudessa.

Ei tiukkaa kahtiajakoa

On väärin tunkea ihmisiä muotteihin ja vanhanajan ehdottomiin sukupuolirooleihin. Kulttuuriset normit eivät tarkoita, että asiat ovat ”oikein” tai ”väärin”, eikä oleellista ole se, miltä asiat näyttävät, vaan miltä ne tuntuvat. Niinpä aikuisten on pidettävä huoli siitä, että lapsesta kumpuavia kiinnostuksenkohteita ei tukahdutettaisi vain siksi, että lapsi on erilainen kuin sukupuolensa edustajat yleensä.

Aikuisten nolouden tai häpeän tunteiden ei pitäisi tiukasti ja tylysti estää lasta olemasta sellainen kuin hän haluaa olla. Aikuinen tosin ohjaa ja tapakasvattaa lastaan, eli aikuinen tietää, että aina ei voi olla alasti tai että peseytyä täytyy, vaikka lapsi kenties haluaisikin toimia toisin.

Anna lapselle mahdollisuus olla omanlaisensa!

  1. Hyväksy yksilöllisyys ja edistä suvaitsevaisuutta ympäristössäsi.
  2. Anna lapsesi kokeilla erilaisia sukupuolirooleja, jos hän sitä haluaa.
  3. Älä anna häpeän estää lasta olemasta omanlaisensa.
  4. Suojaa lapsia kiusaamiselta ja työskentele lapsen oikeuksien puolesta omassa ympäristössäsi.
  5. Jos lapsesi on ahdistunut erilaisuudestaan, huolehdi hänelle riittävästi tukea ja rakenna lapselle aktiivisesti tukiverkosto esimerkiksi päiväkodin, koulun, neuvolan ja perheneuvolan työntekijöiden avulla.
  6. Väestöliiton nuorten sivuja lainaten: ”Jos vastaasi kävelee henkilö, jonka sukupuolesta et ole varma, noudata seuraavia ohjeita: 1. Älä huolestu 2. Jatka elämää.”

Kirjoittajat: Riikka Riihonen, LT, lastenpsykiatriaan erikoistuva lääkäri; Raisa Cacciatore, LL, lastenpsykiatri, Vanhemmuuskeskuksen johtaja, Väestöliitto ry, Vanhemmuuskeskus

Lisää ohjelmasta

Tyttö ja poika rakentavat.
Tyttö ja poika rakentavat. Kuva: Freeimages marja hintikka live
Liisa Hyssälä pitää käsissään kelapupua.
Liisa Hyssälä pitää käsissään kelapupua. Kuva: Kela marja hintikka live,Liisa Hyssälä
Tiia Kovanen
Tiia Kovanen Kuva: YLE / Eve Mantu tiia kovanen,Eve Mantu
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta Kuva: Maria Ainamo kultainen venla
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio Kuva: (c) Photograph by Erich Lessing Marja Hintikka Live
Joulukuusi ja koristeineen.
Joulukuusi ja koristeineen. Kuva: Pixabay joulu

Uusimmat sisällöt - Marja Hintikka Live

  • Eineksiä, uhkailua, liikaa töitä – unohda turha syyllisyys vanhempana! MHL:n vieraat näyttävät esimerkkiä

    Syksyn vieraat avautuvat mistä eivät enää ota paineita.

    Vapaus, vanhemmuus, tasa-arvo. Marja Hintikka Live on puolentoista vuoden ajan ravistellut suomalaista perhekeskustelua, romuttanut turhia kulisseja ja nostanut pöydälle vaikeitakin keskustelunaiheita. Kaiken takana on tavoite vapauttaa vanhemmat turhista paineista ja jatkuvasta syyllisyydestä. Kiukuttelevia lapsia? Liikaa töitä? Unettomia öitä? Parisuhde rakoilee? Et ole yksin. Meillä on ihan samanlaista.

  • Lapset repivät parrasta ja nestehukka on lähellä - tällaista on joulupukkien karu todellisuus

    Joulupukit kertovat ammattinsa pahimmat puolet.

    Kuvittele itsesi joulupukiksi tai -muoriksi. Mielessäsi pyörii kuva piparintuoksuisista kodeista, joissa pukki istutetaan pehmeälle nojatuolille glögi kädessä ja suloiset punaposkiset pikku lapsoset laulavat heleällä äänellä sopivan lyhyen kappaleen. Kukaan ei itke, kukaan ei pelkää ja koko hommaan menee noin 10 minuuttia. Ulko-ovella sinulle annetaan sovittu summa rahaa ja poistut tyytyväisenä seuraavaan kohteeseen. No, se ei todellakaan mene ihan niin.

  • Pyjama on paras jouluasu, vinkkaavat MHL-vanhemmat

    Ei kiireelle, kyllä rennolle romantiikalle!

    Idyllisten puitteiden viilaaminen tekee erityisesti perheenäideistä helposti huumorintajuttomia piiskureita. Tonttulakki alkaa kiristää liikaa ja joulunalusviikoista tulee yhtä pitkää to-do -listaa.

  • Kestävyysliikunta lihottaa?!

    Timo Haikarainen ja kestävyysliikuntamyytti.

    Kuinka on - suosiako kovatehoista vai matalatehoista treeniä - ja miten kortisoli liittyy tähän? Personal trainerimme Timo Haikarainen vääntää myytin rautalangasta!

  • Heikki Soini: Kärsitään joulu ja jatketaan elämää!

    Ei joululla ole väliä, yhteinen aika on tärkeintä.

    Joulusuklaat ilmestyivät lähikauppaani lokakuussa. Se käynnisti kahden kuukauden kuumotuksen ja stressin, joka purkautuu monessa perheessä itkuun jo jouluaaton aamuna. Lapset juoksevat hysteerisinä pitkin seiniä ja vanhempien selkäranka katkeaa viimeistään silloin, kun kinkku kuivuu valvomisesta huolimatta. Kuulostaako tutulta, kysyy MHL:n Heikki Soini.

  • Vanessa Kurri: Olen tappavan tylsä joulunviettäjä

    Neljän lapsen äiti tekee joulun perinteiden mukaan.

    Kotiäiti ja juontaja Vanessa Kurri on jouluihminen, mutta valmistelut jäävät häneltäkin usein viime tippaan. Neljän lapsen koulu- ja harrastuskuljetusten välillä Kurri sompailee sitten ympäriinsä hakemassa jouluherkut juuri niistä oikeista ja perinteisestä paikoista. Kurrille on tärkeää tehdä joulu täsmälleen samojen askelmerkkien mukaan kuin hänen äitinsä aikanaan teki. Vanessa Kurri on MHL:n vieraana TV2:ssa maanantaina 19.12. klo 21, kun aiheena on Unelmien joulu.

  • Bloggari Anna-Kaisa Huurinainen: Tänä vuonna otamme joulun rennosti

    Liika suorittaminen on aiemmin pilannut Huurinaisen joulun.

    Viime jouluna 47 palasta -blogin Anna-Kaisa Huurinainen suunnitteli joulun tarkasti: laati menun ennakkoon ja kestitsi koko lähisuvun. Odotukset ja stressi olivat kuitenkin liian kovat, ja joulu meni mönkään. Kokemuksesta viisastuneena Huurinainen aikoo ottaa tämän joulun mahdollisimman rennosti.

  • Muusikko Stig: Henkinen valmistautuminen jouluun kannattaa aloittaa hyvissä ajoin

    Kahden lapsen isä nauttii valmiista joulupöydistä.

    Muusikko Stig tunnetaan hiteistään, mutta arkielämässä Pasi Siitonen ei puumia metsästä. Sen sijaan hän on kahden pienen pojan isä, joka odottaa joulua yhtä paljon kuin lapset. Erityisen tärkeää on nimenomaan jouluun virittäytyminen: jos sitä ei aloita ajoissa, joulu saattaa livahtaa huomaamatta ohi. Stigin jouluvalmisteluihin ei kuitenkaan kuulu stressi tai touhottaminen, vaan tärkeintä on rauhoittuminen.