Samppa Rautio
Yle
Jos on sössinyt oman varallisuutensa, voi ansaita opiskeluaikana enemmän rahaa kuin perusopiskelija.
Tiistaina 1. maaliskuuta nykyiset ja tulevat opiskelijat kuulivat kehnoja uutisia: kuten lähes kaikkialta muualtakin, myös opiskelijoilta leikataan. Heidän kohdallaan leikkaukset voivat johtaa roimiin lainataakkoihin.
Opintotuen selvitysmies Roope Uusitalo esitti opetus- ja kulttuuriministeriölle ehdotuksen, jonka mukaan opintorahan suuruutta tiputettaisiin nykyisestä 336,76 eurosta 250,28 euroon. Opintolainaa voisi puolestaan tulevaisuudessa nostaa 650 euroa kuukaudessa nykyisen 400 euron sijaan.
Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että opiskelija on valmistuessaan todennäköisesti velallisempi kuin nyt. Esimerkiksi viiden vuoden maisteritutkinnon suorittanut opiskelija voisi olla valmistuttuaan velkaa noin 37 000 euroa, kun nykyinen maksimi samalle ajalle reilut 22 000 euroa.
Opintotuki vs. toimeentulotuki
Opintotuen suuruus lainan kanssa on tällä hetkellä maksimissaan 938,56 euroa kuukaudessa. Mikäli selvitysmiehen ehdotus menee läpi, tuen ja lainan suuruus nousee 1 102,08 euroon per kuukausi.
Toimeentulotuen suuruus vaihtelee asumiskunnan mukaan. Yksin asuvalle toimeentulotuen perusosa on 485,50 euroa. Helsingissä yksineläjän asumiskustannuksia tuetaan 675 eurolla, Porissa 470 ja Oulussa 450 eurolla.
Maksuhäiriöiselle opiskelijalle voidaan myöntää toimeentulotuen lisäksi opintorahaa. Opintoraha vähentää toimeentulotuen suuruutta.
Velkataakka ei kuulosta houkuttelevalta, sillä monilla aloilla työllistyminen on epävarmaa. Pahimmillaan lainankorotus voisi tehdä velkaantumisesta samankaltaisen ongelman kuin Yhdysvalloissa, jossa opiskelijoiden huimat lainat uhkaavat jopa maan taloutta: vastavalmistuneet jenkit eivät välttämättä uskalla tai pysty ostamaan autoa saati asuntoa.
Tämä on herättänyt närää, mutta myös villejä teorioita: mitä jos opiskelija ajaa taloutensa niin kuralle, ettei lainaa enää saa? Silloin voi opiskella toimeentulotuella.
Toisin kuin opintolainaa, toimeentulotukea ei tarvitse maksaa takaisin.
Helmikuun lopussa sosiaalisessa mediassa levisi blogikirjoitus, jonka mukaan jättämällä muutaman pienen, noin 50 euron laskun maksamatta, saa maksuhäiriömerkinnän, joka evää oikeuden opintolainaan. Tällöin opiskelija voisi opiskella toimeentulotuella. Kirjoituksen mukaan kyseessä on "100% toimiva ratkaisu, jolla säästyt opintolainan takaisinmaksulta."
Kuulostaa houkuttelevalta, sillä maksuhäiriömerkintä poistetaan luottotiedoista 2–3 vuoden jälkeen, jos velat saa hoidettua. Ei siis tarvitse kuin hoitaa asunto, netti-, kännykkä- ja luottokorttiasiat kuntoon ennen maksuhäiriömerkintää. Ja "säästää" rahaa sen parin vuoden ajan, kun muut kerryttävät opintolainaansa.
Tämähän on liian hyvää ollakseen totta! Tai siis olisi, jos se pitäisi paikkaansa.
Iso vaiva, järjetön lopputulos
Kelan etuuspäällikkö Regina Ollilan mukaan yllä mainittu keplottelu on teoriassa mahdollista, vaikka hän ei ole koskaan moiseen törmännyt. Ollila muistuttaa, että oikeus opintolainaan voidaan myöntää, vaikka henkilöllä olisi maksuhäiriömerkintä.
- Jos kyse on vain muutamista kympeistä, niin totta kai on järkevää maksaa se ehkäisevänä toimeentulotukena pois, niin ei tarvitse maksaa asiakkaalle toimeentulotukea sen enempää, Vantaan kaupungin sosiaalityön esimies Assi Sihvonen kertoo.
Kun velat on maksettu pois, henkilö voi uudelleen hakea oikeutta opintolainaan. Sosiaalitoimisto voi myös tehdä sen hänen puolestaan.
Systeemi ei kuitenkaan ole aukoton.
"Ei me tällaista voida myöntää."
Sosiaali- ja terveysministeriön ylitarkastaja Jaakko Ellisaari on kuullut, että joku Tampereella opiskellut olisi toimeentulotuella hankittuaan itselleen maksuhäiriömerkinnän. Ellisaaren mukaan kyseessä on kuitenkin urbaani legenda.
Yhden keplottelijan hinta valtiolle olisi kymmeniä tuhansia euroja. Viranomaisten kannalta olisi kiusallista, jos huijaus huomataan jälkijunassa, sen tapahtumisen jälkeen.
Ylitarkastajalta ei saa suoraa vastausta kysymykseen, olisiko moinen keplottelu mahdollista.
- Ei me tällaista voida myöntää, Ellisaari sanoo.
- Jos tällaista ilmenisi, niin kääntyisimme Kelan puoleen ja miettisimme, miten tällainen pelaaminen on mahdollista, Ellisaari jatkaa.
Ellisaari painottaa, että kaikkien maksuhäiriöisten tilanteet selvitetään ja syyt ongelmiin kaivetaan esille. Suunnitelmallista huijausta on kuitenkin Ellisaaren mukaan on erittäin haasteellista todistaa: kuinka näyttää, että toimeentulotukea hakeva opiskelija on hankkiutunut velkoihin tahallaan?
- Hän naureskelee partaansa ja opiskelee toimeentulotuella seuraavat seitsemän vuotta, kun muut saavat parisataa euroa heikompaa opintolainaa ja -rahaa.
"Varmaan siellä on 1 tai 2 keplottelijaa."
Toisaalta naureskelun eteen joutuu näkemään hurjan vaivan ja hankkimaan sellaiset velat, että ne menevät Kelan ja sosiaalitoimiston seulan läpi. Jokainen voi kysyä itseltään, onko se kannattavaa tai tarpeellista.
Lisäksi esimerkiksi Vantaan sosiaalitoimi auttaa maksuhäiriöistä opiskelijaa kesätöiden hankkimisessa, jotta tämä saisi velkansa hoidettua ja saisi oikeuden opintolainaan.
- Vantaa tekee kuukaudessa noin 10 500 päätöstä, niin varmaan siellä on 1 tai 2 keplottelijaa, Assi Sihvonen sanoo.
Lue myös:
Yhdysvalloissa opintolaina aiheuttaa stressiä – Suomessa opintolainattomuus
