Tero Kyllönen
Yle
Keuhkofibroosi on sairaus, jossa keuhkokudos korvautuu vähitellen sidekudoksella. Oululainen Seppo Lepistö taistelee pitkään sairautta vastaan liikunnan sekä positiivisen elämänasenteen avulla. Ajan myötä keuhkojen kyky hapettaa verta pienenee ja hengittäminen vaikeutuu. Sairaus tuhoaa vääjäämättömästi keuhkojen toimintaa ja elinsiirto on ainoa keino parantaa keuhkot.
Seppo Lepistölle luvataan elintärkeä elinsiirto kahdesti, mutta molemmilla kerroilla toimenpide perutaan. Usko alkaa loppua, sillä keuhkot vetelevät viimeisiään, eikä lääkkeistäkään ole enää apua. Yksi lääkäri on kuitenkin valmis yrittämään vielä kerran ja niin Seppo pääsee elinsiirtojonoon. Kuukauden päästä mies on jo matkalla keuhkonsiirtoon. Miten operaatio onnistuu ja pääseekö Seppo takaisin rakkaitten liikuntaharrastusten pariin?
Kirurgi tulostaa sydänmallin ennen leikkausta
3D-tulosteet tekevät nyt kovasti tuloaan lääketieteeseen. Esimerkiksi sydänkirurgiassa potilaan sydämen anatomian tarkasti näyttävä 3D-printti auttaa, kun suunnitellaan vaikean sydänoperaation toteutustapaa. Mallikappaleen käyttö mahdollistaa niin hyvän ennakkosuunnittelun, että itse toimenpide on myös potilaalle kevyempi ja nopeampi. Akuutti pääsee seuraamaan, miten tulostettu sydän auttaa valmistautumaan operaation, jossa paikataan nuoren miehen sydämessä oleva reikä.
Raskauspahoinvointi voi viedä tiputukseen
Alkuraskauden aikana lempiruoka tai mielituoksu voi muuttua odottavalle äidille suurimmaksi yökötyksen aiheeksi. Joillekin oksennusämpäristä tulee paras ystävä koko raskauden ajaksi. Vaikea raskauspahoinvointi, hyperemeesi, vie usein jopa sairaalahoitoon. Edelleenkään ei tiedetä tarkalleen, mistä raskauspahoinvointi pohjimmiltaan johtuu. Jotain kuitenkin tiedetään. Jos tuleva äiti on taipuvainen matkapahoinvointiin tai kärsii migreenistä, johon liittyy oksentamista, on pahoinvointi raskaudenkin aikana todennäköisempää.
Omalääkärin vastaanotto
Omalääkärin vastaanotolla sulatetaan tällä kertaa jäätä. Risto Laitila on luvannut näyttää, miten kylmäurtikaria todetaan jääpalatestin avulla. Kylmäurtikarian saa Suomessa joka kymmenes jossakin elämän vaiheessa. Kylmänokkosihottumaa ilmaantuu, kun viileässä ilmassa tai vedessä jäähtynyt iho alkaa lämmetä kutisten ja pistellen. Kylmäurtikaria vaivaa joskus vain yhtenä talvena, yleensä joitakin vuosia, mutta harvoin vuosikymmeniä tai läpi elämän. Lisäksi omalääkärin vastaanotolla käsitellään ainakin CRPS-kipuoireyhtymää.
Akuutti, TV1 maanantaina 7.3. klo 18:30. Uusinnat keskiviikkona 9.3. klo 5:55 ja sunnuntaina 13.3. klo 15:15.
Lisää ohjelmasta
