Hyppää pääsisältöön

Juhani Ahon haavipojan matkassa Huopanankoskella

Juhani Aho kalastaa Huopanankoskella vuonna 1912. Kuvan on ottanut hänen hyvä kalakaverinsa, asemapäällikkö Rudolf Ahonius.
Juhani Aho kalastaa Huopanankoskella vuonna 1912. Kuvan on ottanut hänen hyvä kalakaverinsa, asemapäällikkö Rudolf Ahonius. Juhani Aho kalastaa Huopanankoskella vuonna 1912. Kuvan on ottanut hänen hyvä kalakaverinsa, asemapäällikkö Rudolf Ahonius. Kuva: Keski-Suomen museo. Juhani Aho,kalastus,perhokalastus,Urheilukalastus,virkistyskalastus,Huopanankoski

Kirjailija Juhani Ahoa (1861–1921) voidaan pitää suomalaisen urheilukalastuksen isänä. Ikänsä kalavesillä liikkuneen Ahon rakas harrastus muuttui intohimoksi hänen päästyään ensimmäistä kertaa “mullosten ongintaan” Huopanankoskelle Keski-Suomeen.

Juhani Aho oli jo 44-vuotias, kun hänet kutsuttiin ensimmäisen kerran Huopanankoskelle vuonna 1906. Perhokalastus tempaisi kirjailijan kerralla mukaansa ja sen jälkeen hän vierailikin Huopanankoskella joka kesä vuoteen 1920 saakka. Ahon rakkaus taimenen – tai mullosen, kuten Aho niitä kutsui – pyyntiin ja Huopanaan välittyy parhaiten hänen kirjastaan Lohilastuja ja kalakaskuja, joka yhä edelleen on hienoin kotimainen kalastusta käsittelevä novellikokoelma.

Ensimmäinen mulloseni ampuu kiven takaa ensin ylös ilmaan, sitten siitä perhoon ja siima oikiaa ja vapa tutisee ja rulla räikyy. Voi taivahan tekijä! Minulla on siinä silmänräpäyksessä se tietoinen tunne, että nyt ei ole kala kiinni, vaan minä. En minä ole ottanut kalaa, vaan kala on ottanut minut. Olen lumottu, huumattu.― Juhani Aho: Ensimmäiset mulloseni

Aho kävi Huopanankoskella kahdesti kesän aikana: ensimmäinen retki ajoittui yleensä juhannuksen seutuun, toinen elo-syyskuun vaihteeseen. Reissut kestivät parista viikosta kuukauteen, muutaman päivän takia ei Helsingistä Huopanalle kannattanut lähteäkään heikkojen kulkuyhteyksien vuoksi. Vuonna 1961 valmistuneessa Mauri Soikkasen radio-ohjelmassa Juhani Aho kalamiehenä kirjailijan haavipoikana toiminut Eemeli Kokko sekä kalakaveri Eivind Ahonius muistelevat yhteisiä hetkiään Ahon kanssa.

Juhani Aho ja insinööri Georg Holm esittelevät päivän saalista Huopanankoskella 1920. Kuva: Museovirasto

Kansanomainen ja vaatimaton Aho oli pidetty vieras kyläläisten keskuudessa. Hän vieraili alueen taloissa, rupatteli ihmisten kanssa, tarjoili lapsille makeisia ja isännille tupakkia sekä saamiaan kaloja. Kirjailijan – tai tohtorin, kuten häntä kyläläisten parissa tituleerattiin – täyttäessä 50 vuotta kylän lapset herättivät kamarissaan nukkuvan päivänsankarin lauluesityksellä heti aamuviideltä.

Ahon haavipoikana lapsena kulkenut myllärin poika Eemeli Kokko koki kirjailijan kanssa monet seikkailut Huopanankoskella. Kokolla oli kalareissuilla mukanaan muistikirja, johon merkittiin jokaisen kalan mitat, vallitseva säätila, kellonaika ja muita mahdollisia huomiota. Parhaimpana kesänä vuonna 1912 Aho narrasi koskesta peräti 388 taimenta.

Toisessa, vuonna 1967 valmistuneessa radio-ohjelmassa Juhani Ahon haavipoika muistelee Eemeli Kokko kertoo, että Ahon kanssa kalalla ollessa noudatettiin tarkkoja sääntöjä ja tapoja. Mukaan otettavat kalat piti tainnuttaa ja verestää aina samalla tavalla. Mikäli kalareppu ei ollut mukana, kalaa kannettiin oksanhaarassa, mutta vihta piti käydä taittamassa kauempaa rannasta. Koskeen varjoa antaviin oksiin ei saanut koskea.

Aho antoi mielellään neuvojaan myös muille kalamiehille. Suolahden asemapäällikön Rudolf Ahoniuksen poika Eivind Ahonius oli vuonna 1919 heittämässä perhoa Huopanalla, kun Aho tuli nuhtelemaan miestä. Kirjailija ei ollut tyytyväinen nuoren jääkärivänrikin piiskaavaan heittotyyliin, vaan muistutti tätä aikaisemmin antamistaan ohjeista.

Perho pitää saada putoamaan veteen aivan niin kuin luonnonperho. Se jää veden pintaan siivet harillaan ikään kuin hätäisen näköisenä. Pahin vika heitossa on se, että siiima putoaa veteen ennen perhoa. Silloin siima etukäteen varoittaa kalaa ja tekee mutkan alaspäin, joka vetää nykäistessään perhon väärään asentoon. Perhon on ikään kuin leijailtava ilmassa ja sitten tasaisesti ja nätisti pudottava veteen ennen siimaa.― Juhani Ahon neuvoja perhokalastajalle

Sairasvuoteellaan, ymmärtäessään ettei hän enää koskaan pääsisi rakkaalle koskelleen, Aho kirjoitti kirjeen kalakaverilleen Conrad Rosenlewille. Kirjeessä hän testamenttasi kalastusvälineensä Rosenlewille, mutta pyysi tältä vastapalvelusta tuleviin hautajaisiinsa. Rosenlew luonnollisesti toteutti ystävänsä viimeisen toiveen, ja niin Ahon mukaan arkkuun aseteltiin hänen tärkeimmät perhonsa sekä englantilainen Hardy-perhovapansa.

Aho puhui ensimmäisten joukossa Suomessa kalavesien hoidon ja kalakantojen vaalimisen puolesta, ja hänen opetuksensa ovat sittemmin jääneet suomalaisen urheilukalastuksen kulmakiviksi. Aholla oli suuri rooli Suomen Urheilukalastajain liiton perustamisessa ja hän oli mukana järjestön perustamiskokouksessa vuonna 1919. Liiton tarkoituksena on työskennellä urheilukalastuksen edistämiseksi Suomessa ja saada kalastuksen harrastajat myös aktiivisesti hoitamaan kalavesiään. Tänä päivänä Ahon perintöä kalakantojen puolestapuhujana kantaa näkyvimmin näyttelijä ja vannoutunut kalamies Jasper Pääkkönen.

Artikkelissä on käytetty lähteenä Jarmo Kovasen, Erkki Markkasen ja Osmo Rintalan kirjaa "Huopana – Juhani Ahon koski" sekä Juhani Ahon novellikokoelmaa "Lohilastuja ja kalakaskuja".

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.