Hyppää pääsisältöön

Sex-kabareessa 1967 "joka kolmas morsian" oli raskaana

Helsingin Teiniteatterin Sex-kabaree pilkkasi koulujen terveyskasvatuksen häveliäisyyttä ja vaati asiallista sukupuolivalistusta. "Tuhansittain abortteja tehdään rikollisesti, raskaana on joka kolmas morsian", tammikuussa 1967 nähty esitys kuvasi tietämättömyyden seurauksia.

Tv-uutiset näytti välähdyksen Helsingin työväenopistossa toteutetusta esityksestä ja sitä seuranneesta ns. "teach-in"-keskustelusta. Valistuksen tarpeellisuudesta oltiin yhtä mieltä, sen hengestä ja aloitusajasta ei.

Lääkäri Aaro Miettinen arvosteli puheenvuorossaan sitä, että sukupuoliopetus oli sotkettu osaksi kansalaistaidon oppiainetta "paloturvallisuuden ja hengenpelastuksen joukkoon". Teologi ja kouluneuvos Martti E. Miettinen sen sijaan korosti korkealentoiseen tyyliinsä "suurten siveellisten, henkisten ja hengellisten arvojen" tärkeyttä seksikasvatuksessa.

Opettaja vastaa punastellen, että se äitisiili menee ja hankkii niitä siittiösoluja.― Koululainen Marjut Kaarela Sex-kabareen teach-in-keskustelussa

Kabareen olivat suunnitelleet Jyrki Näsänen, Risto Repo ja Tarleena Sammalkorpi. Näyttelijöinä toimivat Sammalkorven lisäksi Aulikki Lehtimäki, Kirsti Saraheimo, Pekka Milonoff ja Eero Soininen.

Esitystä tuki Teinilehden samanaiheinen teemanumero. Lehden mukaan seksivalistuksen puolesta puhuivat "masentavat aborttitilastot, pakkoavioliitot, sukupuolisairaudet ja lukuisat tuhoutuneet nuoret elämät".

Kabareessa vuorottelivat sketsit, laulut ja faktatiedot. Tekstiaines oli peräisin piispa Elis Gulinin, Bertolt Brechtin, Marja-Leena Mikkolan, Klaus Mäkelän, Aaro Miettisen ym. kirjoituksista. Näytöksessä oli useampia Kaj Chydeniuksen ja Ilari Lampilan sävellyksiä, mutta melodioita lainattiin myös mm. Bob Dylanilta ja virsikirjasta. Uutisvälähdyksessä kuultu Suikulainen-laulu pohjautui Rolling Stonesin Play With Fireen.

Raskaana on joka kolmas morsian, kirkko vain rienaajistaan löytää vian.― Laulu sukupuolikasvatuksesta

Kabareehen sisällytettiin myös Chydeniuksen ja Veronica Pimenoffin jo aiemmin tekemä Laulu sukupuolikasvatuksesta. Kappale kritisoi kaksinaismoraalia, rooliajattelua, vahingollista häveliäisyyttä ja siinä sivussa – laittomien aborttien ja esiaviollisten raskauksien yhteydessä – kirkon piintyneitä asenteita. Teinilehden mukaan laulun tv-esitys nostattikin rienaussyytöksiä. Kyseinen lähetys ei ole säilynyt jälkipolville, mutta vuonna 1971 Seinäjoen nuorisoteatterin näyttelijät lauloivat kappaleen uudelleen Kapsäkki-ohjelmassa.

Sex-kabareen lauluista julkaistiin äänilevy, joka sisälsi kappaleet He rohkeina syntiä tekevät, Elämän jatkuminen, Äidin ja tyttären kirjeenvaihto, Nuoren neidon laulu, Laulu nuoresta lemmestä ja Laulu sukupuolikasvatuksesta.

Seksiopetuksen kohentumista saatiin vielä odottaa monia vuosia, ja kriittisillä koululaisilla riitti aiheessa työsarkaa. Esimerkiksi Seinäjoen nuorisoteatteri teki aiheesta vuonna 1969 oman esityksensä. Tilanne muuttui olennaisesti 1970-luvulla, jolloin valistuksesta pääsi osalliseksi teini-ikäisiä huomattavasti nuorempikin väki.

Artikkelin lähteenä on käytetty mm. Teinilehden vuosikertaa 1967.

  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.