Hyppää pääsisältöön

Pitääkö liha poistaa lautaselta? -teksti ja kuva nautaeläimestä.




Pitääkö liha poistaa lautaselta? -teksti ja kuva nautaeläimestä.
Kuva: Annukka Palmén-Väisäinen / Yle
ruoantuotanto,liha,ilmastonmuutos

Battle pohtii tällä viikolla, pitääkö liha poistaa lautaselta. Ilmastonmuutoksen näkökulmasta asia näyttää yhä selkeämmältä: lihansyöntiä on syytä vähentää.

Keskustelu ruokavaliosta saa monen kattilan kiehumaan yli. Eikä ihme, sillä eihän kukaan halua, että yksityisasioihin puututaan.

Isoin ristiriita onkin siinä, että muiden katseilta salaa mussutettava eines ei ole vain yksityisasia. Ruokapolitiikka on ollut isossa roolissa ihmiskunnan historiassa aina ja tätä nykyä se on väkisinkin globaalia. Vuonna 2013 Suomeen tuotiin lähes kolme miljoonaa tonnia vatsaamme päätyviä tuotteita, aina alkoholista äyriäisiin.

Keskustelu ilmastonmuutoksesta on kääntänyt katseet lihantuotantoon. Viime vuonna julkaistu Cowspiracy-dokumenttielokuva herätti jälleen laajaa keskustelua siitä, kykeneekö maapallo kannattelemaan lihatuotantoa nykyisessä mittakaavassa.

Keskustelu ruokavaliosta saa monen kattilan kiehumaan yli.

Miten liha voi olla niin kuormittavaa ympäristölle muihin ruoka-aineisiin verrattuna?

Infografiikka lihakeiton hiilijalanjäljestä.Infografiikka kasviskeiton hiilijalanjäljestä.
Aterian ilmastovaikutus, CO2-ekv./ateria Kuva: Annukka Palmén-Väisäinen / Yle

Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan lihatuotanto aiheuttaa vuosittain hieman yli 7 gigatonnin kasvihuonekaasupäästöt. Se on lähes 15 prosenttia kaikista ihmisen tuottamista ilmastonmuutosta kiihdyttävistä päästöistä – enemmän kuin liikenteen osuus.

Suurimman osan päästöistä aiheuttaa karjan syömä ravinto. Tuotantoeläimille tuotetaan valtavat määrät rehua, ja sekä karjan että rehun kasvattamiseen tarvitaan todella paljon resursseja.

Jopa noin kolmannes maapallon viljelyskelpoisesta maapinta-alasta käytetään käytetään FAO:n mukaan eläimille tarkoitettujen ravintokasvien viljelyyn ja eläinten laiduntamiseen.

Näitä varten raivataan jatkuvasti metsää, mikä luovuttaa valtavasti kasvihuonekaasuja ilmakehään. Noin Intian kokoinen alue metsää on hävitetty muutaman viime vuosikymmenen aikana, erityisesti Etelä- ja Keski-Amerikasta. Metsät ovat tärkeitä hiilidioksidin sitojia ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäjiä.

Viljelyyn käytetyt lannoitteet ja laiduntavien eläinten jätteet pelloilla puskevat ilmoille kasvihuonekaasuja, muun muassa jopa 300 kertaa hiilidioksidia voimakkaammin ilmastoa lämmittävää dityppioksidia eli ilokaasua.

Ilmastonmuutos on kuitenkin vain yksi lihatuotantoa koskevista ongelmista.

Ilmastonmuutos on kuitenkin vain yksi lihatuotantoa koskevista ongelmista. Muita ruoantuotannon aiheuttamia ympäristövaikutuksia ovat esimerkiksi rehevöityminen, happamoituminen, luonnon monimuotoisuuden muutokset, ekotoksisuus – vesivarantojen hupenemista unohtamatta.

Infografiikka vedenkulutuksesta, jota kilon tuottaminen naudanlihaa, possunlihaa, kanaa, soijaa, linssejä tai herneitä vaatii.
Raaka-aineen tuottamiseen vaadittava vedenkulutus, litraa/1 kg. Infografiikka vedenkulutuksesta, jota kilon tuottaminen naudanlihaa, possunlihaa, kanaa, soijaa, linssejä tai herneitä vaatii. Kuva: Annukka Palmén-Väisäinen / Yle ruoantuotanto,vedenkulutus

Monien tutkijoiden mielestä ilmaston lämpenemiselle asetetun kahden asteen rajan alla tuskin pysytään ilman lihan ja maitotuotteiden käytön vähentämistä.

Infografiikka hiilidioksidi-, dityppioksidi- ja metaanipäästöistä, joita naudan, sian, kanan, vihreiden papujen ja soijapapujen tuotanto aiheuttaa.
Raaka-aineiden päästövertailu, hiilidioksidi-, dityppioksidi-, metaanipäästöt /1 kg. Infografiikka hiilidioksidi-, dityppioksidi- ja metaanipäästöistä, joita naudan, sian, kanan, vihreiden papujen ja soijapapujen tuotanto aiheuttaa. Kuva: Annukka Palmén-Väisäinen / Yle päästöt

Lihaa voi myös syödä ilmaston kannalta fiksusti, aivan kuten ilman lihaakin voi syödä epäekologisesti. Esimerkiksi juuston hiilijalanjälki voi olla suurempi kuin kanan- tai sianlihan.

Lihaa voi myös syödä ilmaston kannalta fiksusti, aivan kuten ilman lihaakin voi syödä epäekologisesti.

Tärkeintä on miettiä ruokavalion kokonaisuutta, eli mitä syö ja kuinka paljon

Infografiikka bolognese-pastan hiilijalanjäljestä.Infografiikka bolognese-pastan hiilijalanjäljestä.
Aterian ilmastovaikutus, CO2-ekv./ateria Kuva: Annukka Palmén-Väisäinen / Yle

Eri lihojen ilmastovaikutuksissa on huikeita eroja. Lukuisten tutkimusten valossa ruokapöydän pääpahis on nauta.

Naudanliha ja maito aiheuttavat 60 prosenttia kaikista kotieläintalouden kasvihuonepäästöistä, sian- ja kananliha molemmat alle kymmenen prosenttia. Suurin syy on se, että naudan ruuansulatuksessa muodostuu huomattavasti enemmän metaania, jota se päästää ilmakehään. Metaani on kasvihuonekaasu, joka lämmittää ilmastoa 34 kertaa voimakkaammin kuin hiilidioksidi.

Naudasta on kuitenkin myös hyötyä, sillä se hyödyntää laiduntaessaan nurmialueita, mistä taas on etua esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta. Siat ja kanat käyttävät ravintona ihmisellekin sopivaa soijaa ja viljaa.

Vaikka tietoa kaikkien erilaisten ympäristövaikutusten seurauksista ei ole vielä kattavasti, jo naudanlihan hiilijalanjälki itsessään on riittävä syy pohtia naudanlihan kulutuksen vähentämistä.

Infografiikka tofua pinaattikastikkeessa hiilijalanjäljestä.Infografiikka broileria tomaattikastikkeella hiilijalanjäljestä.
Aterian ilmastovaikutus, CO2-ekv./ateria Kuva: Annukka Palmén-Väisäinen / Yle
Maailman soijasta arviolta 80 prosenttia käytetään lihakarjan ruoaksi.

Ratkeaako ongelma muka sillä, että tuomme tänne soijaa valtamerten takaa?

Elintarvikkeiden kuljetuksen osuus tuotteiden päästöistä on itse asiassa pieni, toisin kuin ajatellaan. Kuten yllä olevasta grafiikasta näkyy, Pohjois-Amerikasta tuotu soija on ympäristöystävällisempää kuin täkäläinen nauta.

Usein huomautetaan, että soijan tuotanto on ympäristölle erittäin kuormittavaa. Etelä-Amerikassa on hakattu valtavat määrät sademetsää soijan kasvatukseen ja sen tuotanto vaikuttaa alueen ympäristöön monella tavalla, kuten happamoittamalla maaperää ja kuluttamalla vesivarantoja.

Etelä-Amerikassa tuotettu soija ei kuitenkaan päädy lautasillemme sellaisenaan.

Maailman soijasta arviolta 80 prosenttia käytetään lihakarjan ruoaksi. EU:hun tuotiin vuonna 2007 lähes 150 miljoonaa tonnia soijarehua eläinten ravinnoksi.

Infografiikka kasvispastan hiilijalanjäljestä.Infografiikka seitiä purjosipulikastikkeella hiilijalanjäljestä.
Aterian ilmastovaikutus, CO2-ekv./ateria Kuva: Annukka Palmén-Väisäinen / Yle

Ruoan ilmastovaikutuksista puhuttaessa ajaudutaan joskus epäolennaisiin vertailuihin eläin- ja kasvikunnan tuotteiden välillä.

Kalori kalorilta mitattuna kasvihuoneessa kasvatettu salaatti tuottaa enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin pekoni, kertoo tuore tutkimus. Kasvissyönti olisi siis haitallisempaa ympäristölle kuin lihansyönti, tulkittiin monissa otsikoissa.

Mikä tässä sitten mättää? Kun vertaillaan eri ruoka-aineista ilmastolle koituvaa harmia, ei ole mitään mieltä vertailla kahta täysin ravinnollisesti erilaista ainetta. Liha on ennen kaikkea monipuolinen proteiinin lähde ja sen takia sitä täytyy verrata muihin proteiininlähteisiin. Näitä ovat lihan lisäksi esimerkiksi maito, kananmuna, pavut, herneet ja linssit.

Salaattia pitäisi syödä kaksi kiloa, että saisi saman määrän proteiinia kuin 100 grammasta pekonia - tai melkein neljä kiloa, että saisi saman verran energiaa.

Kuluttajilla on toistaiseksi suurin valta vaikuttaa siihen, mitä tuotetaan ja miten paljon.

Eli mitä pitäisi oikein tehdä?

Lihatuotannon rajoittaminen on globaali kysymys. Lihan kulutus erityisesti kehittyvissä maissa nousee jatkuvasti keskiluokkaistumisen myötä. YK arvioi, että lihankulutus nousee maailmassa 74 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Täytyy ottaa huomioon, että kaikkialla ei ole mahdollista valita, mitä syö.

Kuluttajilla on toistaiseksi suurin valta vaikuttaa siihen, mitä tuotetaan ja miten paljon. Vaikka Pariisin ympäristösopimuksessa valtiot sitoutuvat vähentämään päästöjään ja estämään kahden celsiusasteen lämpötilan nousun, ei päätös sido ruoantuotantoa. Ruoantuotanto on päästökaupan ulkopuolella.

Ruokavalion ilmastovaikutuksiin on helpointa vaikuttaa käyttämällä kasviperäisiä tuotteita. Tästä muistuttaa myös YK, joka on julistanut vuoden 2016 palkokasvien vuodeksi.

Muun muassa soijaa, härkäpapua ja kikherneitä löytyy entistä enemmän kauppojen hyllyltä. Kaurasta ja härkäpavuista tehtävä lihankorvike nyhtökaura on uusi kotimainen keksintö. Myös maidolle löytyy nykyään esimerkiksi kaurasta tai soijasta tehtyjä vaihtoehtoja. Kasvisruokaohjeita ovat kirjat ja internet pullollaan.

Lihavaihtoehdoista ympäristöystävällisempiä ovat sika, kana ja moni kalalaji. Etenkin suomalainen järvikala on sekä ympäristön että terveyden kannalta hyvää. Monien luonnosta pyydettyjen kalalajien kantoja uhkaa kuitenkin liikakalastus. WWF:n kalaopas neuvoo ympäristöystävällisten kalatuotteiden valinnassa.

Turhimman ilmastokuormituksen aiheuttaa pois heitetty ruoka. Suomen kotitalouksissa syntyy vuosittain noin 130 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokajätettä. Näiden turha tuottaminen aiheuttaa vuodessa saman verran kasvihuonepäästöjä kuin 100 000 autoa. Jokaisen suomalaisen edestä heitetään siis 23 kiloa ruokaa pois vuosittain.

Lopuksi on kuitenkin syytä todeta, että tässä artikkelissa tarkastellaan ruoan kulutustamme vain ilmastonmuutoksen kannalta. Ruoantuotannon muut vaikutukset, esimerkiksi luonnon monimuotoisuuteen, rajattiin tämän jutun ulkopuolelle. Monista ympäristövaikutuksista ei ole tehty kattavasti globaalisti vertailtavaa tutkimusta ja toisaalta osa ympäristövaikutuksista on hyvin alueellisia, joten niitä on vaikeaa vertailla.

Lihatuotannon eettiset kysymykset ovat myös täysin oma lukunsa.

Turhimman ilmastokuormituksen aiheuttaa pois heitetty ruoka.

Lähteet: Luonnonvarakeskuksen vanhempi tutkija Juha-Matti Katajajuurta ja tutkija Hannele Pulkkinen. Artikkelin ateriakuvitukset perustuvat Luonnonvarakeskuksen Ilmastolounas-hankkeen tutkimuksiin. Annokset täyttävät joukkoruokailun ravitsemussuositukset. www.ilmastovalinta.fi

Tekijät: teksti Sami Lindfors ja Annamari Tolonen, infografiikat Annukka Palmén-Väisänen ja Viivi Berghem, valokuvat Jarkko Mikkonen

*Edit 6.3.: Muokattu lause salaatin proteiini- ja energiamääristä muotoon "Salaattia pitäisi syödä kaksi kiloa, että saisi saman määrän proteiinia kuin 100 grammasta pekonia - tai melkein neljä kiloa, että saisi saman verran energiaa."Edit 9.3.: Muokattu lause maapallon viljelyyn ja eläinten laiduntamiseen käytetystä pinta-alasta muotoon "Jopa noin kolmannes maapallon viljelyskelpoisesta maapinta-alasta käytetään käytetään FAO:n mukaan eläimille tarkoitettujen ravintokasvien viljelyyn ja eläinten laiduntamiseen."

h3>VASTAA BATTLEN KYSELYYN

Battlen ruoantuotantokokonaisuuden teemakuva. Kuvassa verinestettä valuva paisti.
Battlen ruoantuotantokokonaisuuden teemakuva. Kuvassa verinestettä valuva paisti. Kuva: Jarkko Mikkonen battle,Ruoantuotanto,ruoat (ruokalajit)

Osallistu keskusteluun somessa aihetunnisteella #ylebattle ja liity joukkoihimme Facebookissa!

facebook.com/ylebattle
instagram.com/ylebattle
twitter.com/JKenttamaa
Snapchat: juhanikenttamaa

yle.fi/battle 24/7

Yle Puhe maanantaisin 29.2.–28.3. klo 16.03

Yle TV2 torstaisin 3.–31.3. klo 22.00