Marjo Lundvall
Yle
3D-tulosteet tekevät vauhdilla tuloaan myös lääketieteeseen. Toistaiseksi Suomessa on tehty kaksi 3D-tulostetun sydänmallin avulla suunniteltua sydänoperaatiota. Tekniikan kehittyessä yhä useammassa hankalaksi tiedetyssä leikkauksessa voidaan toimenpiteitä harjoitella etukäteen, kun käytössä on potilaan sydäntä vastaava mallikappale.
Kesäkuussa 2015 Hyksin sydän- ja keuhkokeskuksessa tehtiin ensimmäinen 3D-tulostettua sydäntä hyödyntävä sydänoperaatio. Tällöin sydänprintti teetettiin Belgiassa.
Helmikuussa 2016 käytössä oli suomalainen versio, yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa suunniteltu ja teetetty 3D-malli.
– Kotimaisen printin ensiversion anatomia ei vielä ollut ihan riittävä, mutta toinen versio näytti potilaan sydämen siten, että myös kaikki sisärakenteet olivat näkyvissä, kertoo Hyksin sydän- ja keuhkokeskuksen osastonylilääkäri, vs. kardiologian professori Juha Sinisalo.
Printin valmistus on tarkkaa työtä
Sydämen 3D-tulosteen tekeminen on teknisesti monipolvinen prosessi. Potilaan sydämestä tarvitaan koko joukko kuvannuksia, tietokonetomografiaa. Varjoaineruiskutuksissa on omat haasteensa. Myös ruokatorvi-ultraäänitutkimusta käytetään apuna.
Vasta kun kuvannusten avulla saatu informaatio on riittävän selkeä ja yksityiskohdissaan oikea, voidaan ryhtyä printin tekoon.
– Nyt meillä oli 33-vuotias potilas, jonka sydämen rakennetta oli jouduttu heti syntymän jälkeen korjaamaan. Korjaustulos oli kestänyt yli 30 vuotta, mutta nyt siihen tullutta reikää piti päästä paikkaamaan. Tämän toimenpiteen avuksi teetimme hänen sydämestään 3D-mallin, osastonylilääkäri Juha Sinisalo kertoo.
Mitään valmista kaavaa tai ohjelmia sydänprinttien tekemiseen ei todellakaan ole. Kuvien jälkityöstö vaatii kokemusta, ammattitaitoa ja aikaa.
Sydänkirurgiaa ennen 3D-tulosteita on jo käytetty onnistuneesti esimerkiksi leukakirurgiassa.
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty
3D-tulostettu sydän näyttää potilaan sydämen luonnollisessa koossa. Autenttisen rakennemallin avulla voidaan suunnitella tarvittava toimenpide hyvinkin yksityiskohtaisesti etukäteen.
Toimenpiteiden kesto lyhenee, tarvittavat välineet osataan valita etukäteen.
– Tässäkin tapauksessa testasimme katetrien sopivuutta ja valitsimme myös reikään tarvittavan sulkulaitteen mallisydämen avulla, osastonylilääkäri Juha Sinisalo selvittää.
Potilas ei tarvinnut avoleikkausta. Toimenpide tehtiin nivustaipeen kautta siten, että vaijereiden ja katetrien avulla sulkulaite ohjattiin etukäteen paikannetun reiän tukkeeksi.
Toimenpiteen kestäessä tehtiin välikuvannuksia ja seurattiin niin sanottua oikovirtausmäärää värikäyrämenetelmällä.
– Ammattitaitoista henkilökuntaa tämä tosiaan vaatii ja hyvää yhteistyötä onnistuakseen, osastonylilääkäri Juha Sinisalo muistuttaa.
Seurannassa on todettu potilaan toipuneen hyvin. Hän pääsi jo runsaan vuorokauden kuluttua toimenpiteestä kotiin ja käy nyt normaaliin tahtiin jälkiseurannassa.
Tulevaisuuden arkipäivää?
Toistaiseksi 3D-sydänprintin teettäminen on aikaa vievä ja kalliskin prosessi. Niinpä siihen ei vielä ryhdytäkään kuin kaikkein hankalimmiksi tiedetyissä tapauksissa.
On arvioitu, että tekniikan kehityttyä voisi 3D-tulostettujen sydänten tarve olla noin yksi kuukaudessa.
– Tiedän, että Euroopan alueella kaikissa suurissa sydänkeskuksissa tekniikka kyllä osataan, mutta potilasmäärät ovat niissäkin vielä pieniä, osastonylilääkäri Juha Sinisalo kertoo.
Lääkäri toivoo tulevaisuudelta vielä parempia malleja.
– Koska sydän on pehmeä, paras olisi sellainen malli, jota pystyisi myös leikkaamaan ja kokeilemaan näin korjauksia, osastonylilääkäri Juha Sinisalo miettii.
Yllätyksiäkin voi leikkauksissa edelleen tulla eteen, kaikista etukäteisvalmisteluista huolimatta.
– Nyt kävi niin, että paikattava aukko oli hieman suurempi kuin mitä 3D-mallista katsoimme. Kudoksethan venyvät, joten mittauksia on syytä tehdä useammalla tavalla. Leikkaustiimi on aina valmiudessa muuttamaan etukäteissuunnitelmaa, osastonylilääkäri Juha Sinisalo korostaa.
Voit katsoa jutun kohdasta 00:42 - 05:11
Asiantuntija: JUHA SINISALO, osastonylilääkäri, kardiologian professori vs., Helsingin yliopistollisen keskussairaalan sydän- ja keuhkokeskus
Lisää ohjelmasta
