Hyppää pääsisältöön

Onko tyttöjen ja poikien aivoissa eroja? Huippututkijat vastaavat

tyttö ja poika soittavat kitaraa
tyttö ja poika soittavat kitaraa Kuva: Flickr/Creative Commons marja hintikka live

Tytöt, nuo verbaalis-empaattiset! Pojat, nuo avaruudelliset hahmottajat! Vai miten se nyt menikään?

Tilastot raportoivat tyttöjen ja poikien eroja. Tilastoissa pojat hahmottavat matematiikkaa, tilaa ja järjestelmiä, ajavat autoilla ja ottavat riskejä; tytöt loistavat kielellisissä tehtävissä, lukemisessa ja empatiassa. Sitä, mistä tilastoerot tarkalleen johtuvat, ei tiedä kukaan.

Syitä on etsitty aina ja monesta, kuten biologiasta, kulttuurista, ympäristöstä ja kasvatuksesta. Kävimme jututtamassa tutkijoita. Lue, mitä lääketieteen tohtori Jetro Tuulari, psykologian professori Kimmo Alho ja THL:n erityisasiantuntija Reetta Siukola asiasta ajattelevat.

Suurimmat erot ovat koossa ja sisäisissä yhteyksissä

Ensin Turun yliopistoon. Aivotutkija, lääketieteen tohtori Jetro Tuulari tutkii pienten lasten aivoja pari vuotta sitten käynnistyneessä FinnBrain -projektissa. Laajassa projektissa pyritään hahmottamaan ihmisaivojen kehityskaarta.

– Joitakin eroja tyttöjen ja poikien aivoissa on. On kuitenkin hyvin vaikea sanoa mitään eksaktia siitä, miten nämä erot tyttöjen ja poikien kehitykseen vaikuttavat, Tuulari sanoo.

Tällä hetkellä Tuularin ryhmä on magneettikuvannut 190 noin 1kk ikäisen pikkulapsen aivot ja tulevaisuudessa mittaukset toistetaan eri ikäpisteissä.

– Tulokset ovat vielä analysoitavana, joten mitään loppupäätelmiä omasta aineistostamme ei vielä ole. Minulla on unelma, että pystymme joskus vastaamaan moniin aivojen kehityksellisiin kysymyksiin. Kymmenen vuoden päästä olemme huomattavasti viisaampia, Tuulari sanoo.

Joistain eroista sukupuolten välillä on jo tehty havaintoja. Kuten siitä, että suurimmat erot ovat aivojen koossa ja siinä, miten aivojen sisäiset yhteydet rakentuvat.

– Miesten aivot ovat kooltaan vähän suuremmat. Yhteydet rakentuvat eri lailla: naisilla on rikkaammat rakenteelliset yhteydet aivojen isoissa radastoissa, miehillä taas lähiyhteydet ovat voimakkaammat, Tuulari sanoo.

Se, miksi nämä erot syntyvät tai käytännössä lasten kehitykseen mahdollisesti vaikuttavat, on tutkijoillekin hämärän peitossa. Mitään tarkkaa syy-seuraus -suhdetta ei ole osoitettu.


Tyttöjen ja poikien kehityksessä on eroja esimerkiksi motoriikassa, työmuistissa ja kielitaidoissa. Erojen löytäminen ja todentaminen toiminnallisissa kuvantamistutkimuksissa on kuitenkin haastavaa.
― Jetro Tuulari, lääketieteen tohtori

Se, että tyttöjen ja poikien välillä on tilastollisia eroja vaikkapa matemaattisissa taidoissa, ei selity yksiselitteisesti millään yksittäisellä havaitulla rakenteellisella erolla. Yksittäisisissä aivoalueissa havaituista eroista ei myöskään voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä, sillä aivot toimivat alueiden välisten verkostojen avulla.

– Erot voivat hyvinkin liittyä aivojen rakenne-eroihin ja yhteyksiin. Mutta sitä, millä logiikalla ja miten tarkasti ne vaikuttavat, emme vielä tiedä, Tuulari sanoo.

Tuularin tutkimusryhmässä lasten aivoja tutkitaan magneettikuvauksella, joissa pääpaino on aivojen rakenteen tutkimisessa. Magneettikuvantamisella voidaan tutkia myös aivojen toiminnallisia eroja.

– Tiedämme, että tyttöjen ja poikien kehityksessä on eroja esimerkiksi motoriikassa, työmuistissa ja kielitaidoissa. Erojen löytäminen ja todentaminen toiminnallisissa kuvantamistutkimuksissa on kuitenkin haastavaa, Tuulari sanoo.

Mittaustilanteissa aivoissa näkyy monenlaista toiminnallisuutta. On hankala erottaa, mikä osa havaitusta aivotoiminnasta liittyy juuri vaikkapa matematiikkaan, mikä yleiseen tarkkaavuuteen. Lisäksi yksilölliset erot sukupuoliryhmien sisällä ovat suuret.

Geenien ohella eletty elämä vaikuttaa aivojen muotoutumiseen

Se, mikä tekee asiasta erityisen kiinnostavaa, on suhde aivojen sisäisen kehityksen ja toisaalta ympäristön vaikutuksen välillä.

– Tytöillä ja pojilla näyttäisi olevan erilainen herkkyys stressi- ja ympäristötekijöille. Toisaalta tietyt, ei sukupuoleen sidotut, aivojen rakenteelliset ominaisuudet voivat suojata stressitekijöiltä. Voi ajatella, että toisilla yksilöillä on aivoissaan enemmän plastisiteettia eli muokkautuvuutta, toisilla vähemmän, ja tämä vaikuttaisi jopa sukupuolta enemmän.

Tuulari vertaa aivojen kehitystä ihmisen pituuden määräytymiseen.

– Aivojen kehitys on paljolti ennalta geneettisesti määrätty. Toisaalta moni asia voi vaikuttaa siihen, mikä on kehityskaaren lopputulos. Perimä on ikään kuin monisyinen runko, jota ympäristö voi muokata, hän sanoo.

Tyttö- tai poikalapsi ei siis synny täysin valmiin kehitysohjelman kanssa, vaan myös eletty elämä vaikuttaa siihen, millaiset aivoista tulee. Tämä taas puolestaan vaikuttaa siihen, millaiseksi lapsi kehittyy.

Kyse onkin hankalasti tutkittavasta, monimutkaisesta vuorovaikutuksesta, ei yksisuuntaisesta syy-seuraus -suhteesta.

Aivot kehittyvät jo sikiöaikana, mutta kehitys jatkuu aina murrosikään ja varhaiseen aikuisuuteen asti.

– Todennäköisesti monessa kehityksen vaiheessa tyttöjen ja poikien aivojen kehitykseen vaikuttavat voimakkaasti sukupuolihormonit, Tuulari sanoo.

Sukupuolihormonien vaikutus aivoihin alkaa jo kohdussa. Lapsen synnyttyä hormonien vaikutus jatkuu ja on oletettavasti voimakkaimmillaan ensimmäisten elinkuukausien nk. mini-murrosiässä ja varsinaisessa murrosiässä. Myös perimällä ja geeneillä on roolinsa.

– Yksilönkehityksen aikana avaingeenit aktivoituvat tietyllä hetkellä, esimerkiksi murrosiässä ja ohjaavat kehitystä tietyn ajan. Niiden tarkkaa vaikutusta on kuitenkin hankala tutkia, sillä yksi geeni tekee montaa asiaa ja toimii yhdessä muiden geenien kanssa, Tuulari sanoo.

Eroja tyttöjen ja poikien aivoissa on, mutta ne ovat pieniä ja yksittäisiä

Jatketaan matkaa. Helsingin yliopiston psykologian professori Kimmo Alho on yksi Suomen johtavista aivotutkijoista.

Myös Alho tutkii aivoja kuvantamismenetelmillä. Hän tunnustautuu kuitenkin skeptikoksi, mitä tyttöjen ja poikien välisiin eroihin tulee.

– Eroja tyttöjen ja poikien aivoissa on raportoitu, mutta metatasolla niiden toistettavuus hankalaa, Alho sanoo.

Metataso tarkoittaa sitä, että sama ero löytyisi useissa eri tutkimuksissa. Usein näin ei käy.

– Yksittäisten tutkimusten löytämät erot ovat usein pieniä, kiistanalaisia ja hankalasti toistettavissa. Psykologisten tutkimusten toistettavuus onkin kuuma kysymys tällä hetkellä, Alho sanoo.

Alho sanoo, että tyttöjen ja poikien aivojen erojen tutkimusta vaivaa julkaisuvinouma. Tutkimukset, joissa eroja löytyy, ylittävät useammin julkaisukynnyksen. Eron puuttumista on hankalampi raportoida.


Tyttöjen ja poikien aivojen erojen tutkimusta vaivaa julkaisuvinouma. Tutkimukset, joissa eroja löytyy, ylittävät useammin julkaisukynnyksen. Eron puuttumista on hankalampi raportoida.
― Kimmo Alho, psykologian professori

Alho tutkii aivoja muun muassa DTI:llä eli diffuusiotensorikuvauksella.

– DTI:llä nähdään aivojen ratayhteyksiä eli se, miten hermoradat kulkevat. Tuloksia löytyy, mutta usein kumpaankin suuntaan. Ryhmien sisäiset erot ovat suuria.

Ei siis vieläkään tyttöaivoja tai poika-aivoja. Eroja tyttöjen ja poikien aivoissa toki on.

– Koko kehitys on totta kai erilaista. On eroja, mutta usein ne ovat pieniä ja yksittäisiä. Se, miten niistä voi tehdä johtopäätöksiä lapsen kehityksen suhteen, on hankalaa. Ja vaikka eroa tyttöjen ja poikien aivojen välillä olisikin, yksittäisen yksilön kehityksen ennustaminen on sen perusteella mahdotonta, Alho sanoo.

Tyttöjen ja poikien aivojen välisten erojen tutkimuksen haaste on tutkittavien asioiden kompleksisuus. Ei ole mitään tarkkaan määriteltyä pakettia nimeltä matemaattiset taidot tai kielellinen lahjakkuus.

– Usein kyse on ajattelustrategiasta, eikä tietystä aivojen kohdasta tai toiminnasta. Ajattelustrategioille ei ole mitään edustusta aivoissa, ja niiden tutkiminen nykymenetelmillä on hankalaa. Vaikka eroja olisi, niiden löytyminen on epätodennäköistä, Alho sanoo.

– Aivojen tutkiminen on aina epäspesifiä. On monta selittävää tekijää. On vireystila, tarkkaavuus ja muut, jotka näkyvät tuloksissa, mutta eivät liity tutkittavaan toimintaan.

Uusia tutkimusmenetelmiä kuitenkin kehitetään.

– On muun muassa uusia aineistonkäsittelymenetelmiä, jotka lähtevät erotteluanalyysistä.

Voiko kulttuuri vaikuttaa?

Biologisia eroja tärkeämpää on Alhon, aivan kuten Tuularinkin, mukaan aivojen plastisiteetti eli muokkautuvuus.

– Aivojen erot eivät välttämättä ole biologisia. Ympäristö muokkaa aivoja, etenkin varhaislapsuudessa. Hämmästyisin, jos esimerkiksi varhaislapsuuden traumaattisilla kokemuksilla ei olisi korrelaattia aivoissa. Mutta korrelaatti voi olla hajanainen verkosto.

Voisiko siis ajatella, että se, millaiseen sukupuolirooliin lapsi kasvaa, muokkaa hänen aivojaan?

– On täysin mahdollista, että kulttuurikin muokkaa aivoja. On tutkittu, että esimerkiksi äidinkieli vaikuttaa aivoihin, aivokuori muovautuu käytetyn kielen ansiosta, Alho sanoo.

Alhon suosikkiesimerkki aivojen muokkautuvuudesta on lontoolaiset taksikuskit.

– Tutkijat ovat havainneet, että navigointia ja tilan hahmottamista säätelevä aivojen osa on lontoolaisilla taksikuskeilla suurempi kuin esimerkiksi aina samoja reittejä ajavilla bussikuskeilla. Asian tekeminen on kehittänyt taitoa, ja tämä näkyy aivoissa.

Puhutaan mielummin sukupuolisensitiivisyydestä

Kierros jatkuu. Loppukaneetin pyydämme Terveyden ja hyvinvoinnin laitoiksen Tasa-arvotiedon keskus Minnan kehittämispäällikkö Reetta Siukolalta. Hän peräänkuuluttaa keskusteluun sukupuolineutraaliuden sijaan sukupuolisensitiivisyyttä.

– Vaikka sukupuolen moninaisuus yhdistetään usein sukupuolivähemmistöihin, sillä voi kuvata jokaisen kokemusta omasta sukupuolestaan sekä sukupuolen moninaisia ilmenemismuotoja, tyylejä, kulttuureja ja merkityksiä yhteiskunnassa, hän sanoo.

Siukolan mukaan yhteiskuntamme samaan aikaan sekä ylläpitää sukupuolieroa ja -hierarkiaa että kieltää sukupuolen merkityksen.

– Elämme yhteiskunnassa, jossa sukupuolen merkitys monella tapaa kielletään ja ideaalina on neutraali yksilöllinen kohtelu. Sukupuolineutraalius on kuitenkin monella tapaa illuusio ja saattaa ylläpitää juuri niitä perinteisiä sukupuolikäsityksiä, joita näennäisen neutraaliuden vuoksi on vaikeaa havaita.

Sukupuolineutraalisuuden sijaan Siukola toivoo sukupuolisensitiivisyyttä. Se on sukupuoliin kulttuurisesti ja sosiaalisesti liitettyjen oletusten, ennakkoluulojen ja käsitysten tunnistamista sekä sukupuoliroolien ajallisen muuttuvuuden tunnistamista.

– Sukupuolisensitiivisyyden avulla voi paremmin nähdä ympäröivän moninaisuuden, mutta myös ne rajoittavat rakenteet, joiden keskellä elämme, Siukola sanoo.

Maailmalta!

Saimme jututettavaksi myös alan gurun.

Lasten aivoja tutkiva yhdysvaltalainen Lise Eliot toimii neurotieteen professorina Chicagossa ja on kirjoittanut asiaa popularisoivan Pink Brain, Blue Brain -kirjan. Hän on samoilla linjoilla suomalaisten tutkijoiden kanssa.

- Aivojen toiminnassa on hiuksenhienoja eroja, mutta jos totta puhutaan, tieto niistä perustuu pieniin tutkimuksiin ja sitä ei voida toistaa seuraavissa tutkimuksissa.

Eliot korostaa, että erot ovat hyvin hienovaraisia. Poikien aivot ovat noin 10 prosenttia isommat ja tyttöjen aivot kehittyvät 1-2 vuotta aikaisemmin, mikä vastaa tyttöjen aiempaa puberteetin aloitusta.

- Nämä erot tiedetään. Sen sijaan selkeitä eroja ei ole löydetty kieleen, matematiikkaan, aisteihin, motoriikkaan tai tunteisiin liittyvillä alueilla.

Eliot näkeekin, että erot vaikuttavat hyvin vähän tyttöjen ja poikien kehitykseen.

- Suurin osa korkeamman tason aivotoiminnasta, kuten ajattelutaidot, tunteiden hallinta, sosiaalinen tietoisuus, verbaaliset ja matemaattiset taidot ovat opittuja. Emme syntyessämme osaa mitään näistä taidoista. Kaikki täytyy oppia. Tytöt ja pojat ovat fyysisesti erilaisia, mutta suurin syy kognitiivisiin tai emotionaalisiin eroihin ovat sosiaaliset odotukset ja käytäntö.


Edit 7.3. klo 21.23 Lisätty Lise Eliotin haastattelu.

Lisää ohjelmasta

Tyttö ja poika rakentavat.
Tyttö ja poika rakentavat. Kuva: Freeimages marja hintikka live
Liisa Hyssälä pitää käsissään kelapupua.
Liisa Hyssälä pitää käsissään kelapupua. Kuva: Kela marja hintikka live,Liisa Hyssälä
Tiia Kovanen
Tiia Kovanen Kuva: YLE / Eve Mantu tiia kovanen,Eve Mantu
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta Kuva: Maria Ainamo kultainen venla
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio Kuva: (c) Photograph by Erich Lessing Marja Hintikka Live
Joulukuusi ja koristeineen.
Joulukuusi ja koristeineen. Kuva: Pixabay joulu

Uusimmat sisällöt - Marja Hintikka Live

  • Eineksiä, uhkailua, liikaa töitä – unohda turha syyllisyys vanhempana! MHL:n vieraat näyttävät esimerkkiä

    Syksyn vieraat avautuvat mistä eivät enää ota paineita.

    Vapaus, vanhemmuus, tasa-arvo. Marja Hintikka Live on puolentoista vuoden ajan ravistellut suomalaista perhekeskustelua, romuttanut turhia kulisseja ja nostanut pöydälle vaikeitakin keskustelunaiheita. Kaiken takana on tavoite vapauttaa vanhemmat turhista paineista ja jatkuvasta syyllisyydestä. Kiukuttelevia lapsia? Liikaa töitä? Unettomia öitä? Parisuhde rakoilee? Et ole yksin. Meillä on ihan samanlaista.

  • Lapset repivät parrasta ja nestehukka on lähellä - tällaista on joulupukkien karu todellisuus

    Joulupukit kertovat ammattinsa pahimmat puolet.

    Kuvittele itsesi joulupukiksi tai -muoriksi. Mielessäsi pyörii kuva piparintuoksuisista kodeista, joissa pukki istutetaan pehmeälle nojatuolille glögi kädessä ja suloiset punaposkiset pikku lapsoset laulavat heleällä äänellä sopivan lyhyen kappaleen. Kukaan ei itke, kukaan ei pelkää ja koko hommaan menee noin 10 minuuttia. Ulko-ovella sinulle annetaan sovittu summa rahaa ja poistut tyytyväisenä seuraavaan kohteeseen. No, se ei todellakaan mene ihan niin.

  • Pyjama on paras jouluasu, vinkkaavat MHL-vanhemmat

    Ei kiireelle, kyllä rennolle romantiikalle!

    Idyllisten puitteiden viilaaminen tekee erityisesti perheenäideistä helposti huumorintajuttomia piiskureita. Tonttulakki alkaa kiristää liikaa ja joulunalusviikoista tulee yhtä pitkää to-do -listaa.

  • Kestävyysliikunta lihottaa?!

    Timo Haikarainen ja kestävyysliikuntamyytti.

    Kuinka on - suosiako kovatehoista vai matalatehoista treeniä - ja miten kortisoli liittyy tähän? Personal trainerimme Timo Haikarainen vääntää myytin rautalangasta!

  • Heikki Soini: Kärsitään joulu ja jatketaan elämää!

    Ei joululla ole väliä, yhteinen aika on tärkeintä.

    Joulusuklaat ilmestyivät lähikauppaani lokakuussa. Se käynnisti kahden kuukauden kuumotuksen ja stressin, joka purkautuu monessa perheessä itkuun jo jouluaaton aamuna. Lapset juoksevat hysteerisinä pitkin seiniä ja vanhempien selkäranka katkeaa viimeistään silloin, kun kinkku kuivuu valvomisesta huolimatta. Kuulostaako tutulta, kysyy MHL:n Heikki Soini.

  • Vanessa Kurri: Olen tappavan tylsä joulunviettäjä

    Neljän lapsen äiti tekee joulun perinteiden mukaan.

    Kotiäiti ja juontaja Vanessa Kurri on jouluihminen, mutta valmistelut jäävät häneltäkin usein viime tippaan. Neljän lapsen koulu- ja harrastuskuljetusten välillä Kurri sompailee sitten ympäriinsä hakemassa jouluherkut juuri niistä oikeista ja perinteisestä paikoista. Kurrille on tärkeää tehdä joulu täsmälleen samojen askelmerkkien mukaan kuin hänen äitinsä aikanaan teki. Vanessa Kurri on MHL:n vieraana TV2:ssa maanantaina 19.12. klo 21, kun aiheena on Unelmien joulu.

  • Bloggari Anna-Kaisa Huurinainen: Tänä vuonna otamme joulun rennosti

    Liika suorittaminen on aiemmin pilannut Huurinaisen joulun.

    Viime jouluna 47 palasta -blogin Anna-Kaisa Huurinainen suunnitteli joulun tarkasti: laati menun ennakkoon ja kestitsi koko lähisuvun. Odotukset ja stressi olivat kuitenkin liian kovat, ja joulu meni mönkään. Kokemuksesta viisastuneena Huurinainen aikoo ottaa tämän joulun mahdollisimman rennosti.

  • Muusikko Stig: Henkinen valmistautuminen jouluun kannattaa aloittaa hyvissä ajoin

    Kahden lapsen isä nauttii valmiista joulupöydistä.

    Muusikko Stig tunnetaan hiteistään, mutta arkielämässä Pasi Siitonen ei puumia metsästä. Sen sijaan hän on kahden pienen pojan isä, joka odottaa joulua yhtä paljon kuin lapset. Erityisen tärkeää on nimenomaan jouluun virittäytyminen: jos sitä ei aloita ajoissa, joulu saattaa livahtaa huomaamatta ohi. Stigin jouluvalmisteluihin ei kuitenkaan kuulu stressi tai touhottaminen, vaan tärkeintä on rauhoittuminen.