Dylanista Daveen, Amerikasta Ikuriin, maan alta maailmanvalloitukseen, punkista progeen, metallista hiphopiin. Kymmenen tarinaa suomalaisesta rockista.
Rock-Suomi on kymmenosainen dokumenttisarja suomalaisen rockin vaiheista. Yhden totuuden sijaan sarjassa tehdään kymmenen matkaa. Kukin jakso sukeltaa tietyn tyylilajin tai musiikillisen lähestymistavan näkökulmasta kotimaisen rock-kulttuurin evoluutioon. Faktojen takaa metsästetään peruskronologian ja ensyklopedisen nippelitiedon sijaan unelmien, motiivien ja elämysten historiaa pioneerivuosista nykyaikaan.
Mistä suomalainen rock ja sen tekijät ovat ammentaneet eri aikoina käyttövoimansa ja omintakeisen ilmaisunsa? Mitä luovalla vimmalla on ollut vastassa suomalaisessa todellisuudessa? Mitä historiasta on jäänyt elämään?
Runsaasta haastattelumateriaalista ja sekä virallisista että yksityisistä arkistolähteistä kootusta aineistosta on rakennettu kokonaisuus, jossa välittyy myös kotimaisen rockin visuaalinen ja tyylillinen olemus tuoreella tavalla. Sarjassa kuultavat todistajalausunnot edustavat rockin kenttää poikkeuksellisen laajasti ulottuen suuren yleisön ikoneista alakulttuurien kulttinimiin.
Jaksojen teemoina ovat muun muassa suomirockin sielunmaisema, hip hop, laululyriikan rooli suomalaisessa rockissa, edistyksen unelma ja proge, suomalainen pop-idoli, metallin maa & "Amerikan ääni".
Rock-Suomi esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 2010. Sen ohjasi Antti Leino ja käsikirjoittivat Harri Hakanen ja Pekka Laine. Elävän arkiston bonuspaketit toimitti Jukka Lindfors.
Osa 1: Kapina
Rock-Suomen avausjaksossa jäljitetään myyttistä kapinaa ja tee-se-itse-asennetta halki suomalaisen rock-historian.
1960-luvun alun rautalanka-aallosta underground-sissien kautta punk-rockin pioneereihin ja punkin jälkeläisiin etenevä matka kertoo musiikillisen status quon hämmentäjistä, pelottomista amatööreistä, oman tien kulkijoista ja lahjomattomista rääväsuista.
Joillekin rock on ollut yhteiskunnallisen provokaation väline, monille keino rakentaa oma identiteetti keskellä henkistä tunkkaisuutta ja nihkeyttä. Rautalankasukupolvea ja elektronisen ajan musiikin tekijöitä yhdistää sama haaste: jos haluat saada jotain uutta aikaan, sinun pitää tehdä se itse.
Tässä jaksossa:
* Underground-taiteilija ja poliisi keskustelevat masturbaatiofilmien vaikutuksesta ihmiseen.
* Kenen tulevan rokkarin päähän Veltto Virtasen lavalta heittämä kenkä osui?
* Pitikö Suomi–Neuvostoliitto-seura Sleepy Sleepersin musiikista?
* Mitä päätoimittaja Miettinen osti Hilse-lehden myynnistä saaduilla rahoilla?
* Mihin palava kynttilä päätettiin laittaa Terveet kädet-yhtyeen levykannessa?
* Onko systeemi mätä?
* Muun muassa Virtanen-, Terveet kädet- ja Op:l Bastards -yhtyeiden kotialbumit avautuvat. Luvassa rajua ug-materiaalia.
Osa 2: Suomirokkia
Suomirock on 1970-luvulla läpimurtonsa tehneiden lauluntekijälegendojen ja punkin jääräpäinen jälkeläinen.
Suomirockin sielunmaisema heijastelee pikkukaupunkien todellisuutta ja maaseudun avaria näkymiä. Kansainvälisiä muotivirtauksia ja poptrendejä se seuraa hitaasti, jos lainkaan. Se edustaa työvoitoista ja sitkeästä vääntämisestä syntynyttä musiikkikulttuuria.
Suomirockin ensimmäiset vuosikymmenet peilailivat suomalaisen miehen henkistä tilaa joko pateettisen vakavassa tai hurtin humoristisessa hengessä. 1990-luvun lopulta alkaen naistekijät ovat omalla panoksellaan puhaltaneet raikasta ilmaa välillä hieman jähmettyneeseenkin tradtioon. Uudella vuosituhannella tämä rockin versoista kaikkein suomalaisin on toisaalla saanut kovan metallisia sävyjä ja toisaalla lähestynyt iskelmän kansallisromanttista maailmaa.
Äänessä muun muassa Juice Leskinen, Martti Syrjä, Pate Mustajärvi, Olli Lindholm, Sielun Veljet, Maija Vilkkumaa, Jonna Tervomaa, Pauli Hanhiniemi, Kotiteollisuus, Lauri Tähkä, Don Huonot, Epe Helenius ja Riku Mattila.
Tässä jaksossa:
* Onko suomirockissa seksiä? Miten on huumeiden laita?
* Miten saadaan aikaan kunnon verovelat?
* Onko Pori takapajula?
* Kuinka Eppujen ja Smackin keskustelu stadilaisuudesta onnistui?
* Miksi Martti Syrjä suhtautuu hieman penseästi Ylöjärveen?
* Lähes kaikista haastatteluista 1970-luvun jälkeen kieltäytynyt levy-yhtiölegenda Atte Blom lausuu valittuja sanoja mm. Ratsia-yhtyeen olemuksesta.
* Harvinaista kuvamateriaalia mm. Eppu Normaali- ja Kotiteollisuus-yhtyeistä.
Osa 3: Edistykselliset
Vuonna 1967 suomalainen rock astuu musiikillisen kunnianhimon ja edistyksen aikaan.
Blues Section -yhtye kiteytti lyhyellä urallaan 1960-luvun jälkipuoliskon uutta etsivän hengen. Pioneeribändistä saivat alkunsa suomalaisen progressiivisen rockin lippulaivat Wigwam ja Tasavallan Presidentti.
Love Recordsin suojissa elänyt idealismi antoi puitteet kotimaisen rockin suurelle nousulle ja edistyksen ajalle. Alkuperäisen proge-aallon musiikissa soi yhden sukupolven unelmat ja usko musiikin voimaan. 1970-luvun progressiivisen rockin valtakausi päättyi punkin tuloon, mutta progen henki etsi uusia olomuotoja. Virallisesti ”proge” oli kirosana 1980-luvun rock-ilmastossa, mutta myös uuden aallon sisällä soi valepukuinen progressiivisuus.
Punkin jälkeiselle pitkälle krapulalle selvän vaihtoehdon tarjonnut kulttiyhtye Kingston Wallin puolestaan ei häpeillyt hämyihanteitaan vaan toi vanhan koulun muusikkouden takaisin rokkiin. Tänäkin päivänä edistyksellisen rockin unelma elää, mutta miltä se näyttää nyt?
Tässä jaksossa:
* Kuka rock-legenda puri Tasavallan presidentti -yhtyeen rumpalia jalkaan VIP-teltassa Readingin rock-festivaalilla 1974?
* Keneltä rock-tähdeltä suomalaismedia kysyi: ”How do you like ohukaiset?"
* Millainen oli Wigwamin unelmien hippikesä 1969?
* Miksi punkkarit sylkäisivät Jukka Tolosen päälle?
* Millaiseen valepukuun proge pukeutui 1970-luvun lopun jälkeen?
* Miltä Jimi Hendrixin keikka keväällä 1967 näytti amatöörikuvaajan linssin läpi?
* Ainutlaatuista filmi- ja videomateriaalia mm. Wigwam-, Tasavallan Presidentti- ja Kingston Wall-yhtyeistä.
Osa 4: Amerikan ääni
Rock'n'roll toi tulleessaan myyttisen americanan osaksi suomalaista nuorisokulttuuria.
Rock'n'roll nousi maihin Suomeen 1950-luvun puolivälissä, ja myyttinen Amerikka alkoi suodattua suomalaiseen nuorisokulttuuriin. 1960-luvulla afroamerikkalainen musiikki iski toisen kerran, tällä kertaa muodikkaasti englantilaisten rhtyhm and blues -yhtyeiden sointiin kätkeytyneenä. Suomen musiikillinen maaperä on routainen, mutta 1970-luvun alussa villi rytmi löi itsensä lopulta läpi.
Rock'n'rollin mukana tuli Amerikan rikas juuriperinne kantreineen ja blueseineen. Jenkkikulttuurista ammensivat niin Hurriganesin ja Teddy & The Tigersin tapaiset massailmiöt kuin outo yksinäinen cowboy Tommie Mansfield. Amerikan perintö kuului J. Karjalaisen ja Tuomari Nurmion omaperäisissä lauluissa ja 1980-luvulla se sulatui Peer Güntin ja Melrosen aggressiiviseen perusrockiin.
Vuosikymmeniä kestäneen kylvövaiheen jälkeen juurevia perusarvoja kunnioittavasta musiikista on tullut pysyvä osa suomalaisen rockin tyylikirjoa.
Amerikka on ollut täällä ihailun ja vihan kohde, fantasiamaa, tyylin tyyssija ja ikuinen inspiraation lähde, joka tänä päivänä ruokkii rikasta retro-kulttuuria. Perifeerinen pohjoinen maa on kasvattanut liudan maailmanluokan roots-muusikoita.
Tässä jaksossa:
* Millainen oli tuottaja Riku Mattilan paranormaali Hurriganes-kokemus?
* Mikä voimasana kuvaa Remu Aaltosen mielestä parhaiten Little Richardin tekemää vaikutusta?
* Miten Zorro liittyy rock'n'rolliin?
* Mikä mies oli mystinen turkulaiscowboy Tommie Mansfield?
* Oliko J. Karjalainen USA:n vai Neuvostoliiton puolella kylmässä sodassa?
* Mikä vallankumous alkoi Keravalta?
* Voiko rokata jos ei osaa lentää?
* Harvinaista kuvamateriaalia mm. alkuperäisestä stadilaisesta rock'n'roll-nuorisosta, The Creatures- ja Hurriganes-yhtyeistä ja Melrosen alkuhistoriasta.
Osa 5: Idolit
Suomalaisen popidolin tarina kulkee Lasse Liemolan puhtoisista päivistä Idols-aikaan.
Poptähteyden varhaisvuosia leimaa hellyyttävä kotikutoisuus ja vahva suomalaisuuden sivumaku. Beat-yhtyeet olivat kotimarkkinoiden vastine angloamerikkalaisen maailman esikuville. Kitarayhtyeistä soolotähdiksi nousseet laulajat imaistiin iskelmäteollisuuden syövereihin.
1970-luvulla nähtiin sekä karheita rock-henkisiä staroja että pehmeämpää brittipop-estetiikkaa heijastelleita teinisensaatioita. Seuraavalla vuosikymmenellä Dingo loi klangin kokonaiselle aikakaudelle ja samalla antoi kotimaiselle pop-hysterialle uudet mittasuhteet. Hikisen rokkipuurtamisen nimeen vannova Suomi on hitaasti mutta varmasti oppinut myös pop-maaksi.
Euforinen ja värikylläinen tanssipop on synnyttänyt omat tähtensä, joiden suosio on levinnyt myös perinteisen rock-yleisön ulkopuolelle. Uuden vuosituhannen televisiovetoiset tähdentekoformaatit ovat pitäneet huolen siitä, että tänä päivänä kilpailu tähteydestä on kovempaa kuin koskaan. Popkulttuurin perimmäinen käyttövoima on kuitenkin sama kuin aina: musiikkityylit ja trendit vaihtelevat, mutta poptähden ja fanien välinen kiihkeä rakkaussuhde kestää.
Tässä jaksossa:
* Mitä Jormas-kitaristi Hasse Walli juoksi hädissään karkuun erään keikan jälkeen?
* Kuka suomalainen pop-tähti esiintyi ristiinnaulittuna?
* Miksi fani purskahti itkuun Jenni Vartiaisen kyydissä?
* Miksi Maki Kolehmainen sai autonsa huollosta nopeammin kuin muut?
* Bogart Companyn tyylin salaisuudet.
* 1960-luvun bändisuosikit Topmost ja Jormas kaitafilmeille tallentuneina.
* 1970-luvun teinisensaatio Bamboon tarina.
Osa 6: Sanojen takana
1970-luvun alusta asti suomen kieli on antanut suomalaiselle rockille mielen ja sielun, tehnyt siitä ainutlaatuista.
Lauluntekijöiden perinteestä ja omituisesta kielestä kumpuava voima muodostaa pitkän langan Juicen, Hectorin ja Dave Lindholmin pioneerivuosista Asan tapaisten nykytekijöiden musiikkiin.
Sanataitureiden ja omaperäisten biisinikkareiden jatkumon pohjalla pulputtaa syvä suomalaisuuden virta. Käsitykset siitä kenen äänellä, kenen näkökulmasta ja mistä rock-lyriikka puhuu ovat muuttuneet ajan mukana, mutta teräksinen linkki suomalaisen rockin ja suomen kielen välillä on pysynyt.
Tässä jaksossa:
* Kehen maailmanhistorian merkkihenkilöön Dave Lindholm vertaa Juicea?
* Minkä kappaleen avulla Heikki Salon tyttöystävä antoi rukkaset Heikille?
* Kuka on Ismo Alangon mielestä paras suomalaissanoittaja?
* Mitä Gösta Sundqvistin tekstien erotiikka saa aikaan Kari Hotakaisen ja Liisa Akimofin mielissä?
* Liittyykö J.Karjalaisen yhtyeen nimi Mustat lasit Chilen sotilasjunttaan?
* Ketä ujoa rokkaria Yleisradion toimittaja piinaa toistamalla samaa kysymystä kerta toisensa jälkeen?
* Miksi Anni Sinnemäen sanoittamassa Sinä lähdit pois -kappaleessa toinen päähenkilö kiertää vesilammikon?
* Hiphop-taiteilija Asa ennustaa tulevaisuutensa: Mitä räppärin suusta purskahtelee kun hän istuu vanhainkodissa kiikkustuolissa?
Osa 7: Kotipojat
Etelä-Bronxissa syntynyt hip hop rantautui pohjolaan 1980-luvun alussa. Hapuilevista ensiaskeleista alkoi uuden urbaanin rytmin tarina Suomessa.
Ensimmäisessä dokumenttimuotoisessa kokonaisesityksessä alkuperäiset b-boyt, huumoriräpillä listoille nousseet pop-starat, underground-legendat ja hip hopin avainpelurit piirtävät suomalaisen rap-skenen tiekartan halki liki kolmenkymmenen vuoden.
80-luvun piirit olivat pieniä, mutta erityisesti breakdance ja graffiti saivat paljon näkyvyyttä. Amerikkalaisen kulttuurin ihannoinnista siirryttiin kansanomaisemman huumoririimin aikaan, ja kotimaisesta rapista tulee listapoppia. Huumoribuumi leimasi suomiräppiä pitkän aikaa. Vitsi "edellä soinut rap" poiki yltiövakavan maanalaisen vastareaktion, minkä jälkeen löytyi keskitie ja oma suomalainen ilmaisu alkoi kehittyä.
Vuosituhannen vaihteessa räjähti ja muun Euroopan esimerkin mukaisesti Suomi-hiphop tunkeutui osaksi valtavirtaa. Muotiaallon laannuttua hip hop on löytänyt paikkansa genrenä muiden joukossa. Tänään hip hop on monille nuorille luontevin tapa ilmaista itseään. Kehässä ovat ensimmäiset ikäluokat, jotka ovat kuunnelleet räppiä koko ikänsä.
Jakson on käsikirjoittanut ja ohjannut Nuutti Takkinen.
Tässä jaksossa:
* Oliko 1980-luvun Suomesta helppo löytää hiphop-tyyliin sopivia kengännauhoja?
* Miksi räppäri Petos tekee tahallaan inhottavaa soundia?
* Antaako Raptorin Jufo III elämänsä ensimmäisen asiallisen haastattelun?
* Miten toppatakkikansa reagoi Asematunnelin breikkaajiin 1980-luvulla?
* Kuinka kasettimankalla tehdään taidetta?
* Ehtivätkö ruotsalaiset ensin?
* Old school -äijien kotiarkistot avautuvat: harvinaisia kuvia Suomi-hopin varhaisvuosilta, tunnelmia legendaariselta Worldwide-klubilta ja aitoa Bronx-kuvaa.
* Särre ja Jodarok pudottavat vapaalla tyylillä totuuden hip hopista ja Yleisradiosta. Aksim teki biitit.
Osa 8: Takapirut
Miltä suomalainen rock-kulttuuri näyttää, kun sitä katsoo aitiopaikoilta, kulissien takaa?
Suomalaisen rockin legendaariset takapirut kertovat omasta näkökulmastaan, mistä hommassa on kysymys. Atte Blom on suomalaisen rock-historian ehkä merkittävin levy-yhtiövaikuttaja, joka haastattelulausuntojen antamisen sijaan on julkaissut olennaisia levyjä.
Seppo Vesterinen on ainoa suomalainen kansainvälisen tason rock-manageri. Hande Mertanen on roudarilegenda joka on pitänyt koneet käynnissä Hurriganesin huippu-ajoista lähtien. Juhani Merimaa on herra Tavastia-klubi, suomalaisen live-bisneksen tärkein vaikuttaja.
Juho Juntunen on toimittajana, sarjakuvataiteilijana, valokuvaajana ja tatuoijana jättänyt ohittamattoman jäljen täkäläiseen rock-kulttuuriin. Riku Mattila on tuottajana ja muusikkona tehnyt musiikilliselta substanssiltaan ainutlaatuista jälkeä.
Tässä jaksossa:
* Mitä Juho Juntusen vanhemmat pitivät hänen friikkisarjakuvistaan?
* Oliko roudarin ammatti arvostettu ja yleisesti hyväksytty uravalinta 1970-luvulla?
* Mikä oli Atte Blomin ensimmäinen levy?
* Missä Euroopan suurkaupungissa Seppo Vesterinen oli hulluna vuonna 1968?
* Kuka suomalaisen musiikkibisneksen huippuammattilainen viihtyy kuilun reunalla?
* Miten Juho Juntunen suhtautuu Juhani Merimaan viiniharrastukseen?
* Oliko Juhani Merimaa kova sekoilemaan nuorena?
* Tarvittiinko Hurriganesin keikoilla joskus voimakeinoja?
Osa 9: Raskassarja
Suomalaisen metallin nykyaika alkoi 1980-luvun lopulla Stone-yhtyeestä.
Uusi metalliaalto nosti esiin nuoret kunnianhimoiset soittajat, jotka eivät tyytyneet esikuviensa kopioimiseen. Suomalaisen metallin kivijalaksi on muodostunut persoonallinen yhdistelmä ankaraa työmoraalia, tylyä energiaa ja hurttia äijäasennetta.
Lohduttomuuden ja äärimmäisen synkkyyden teemoista ammentava härmämetalli ei lähemmin tarkasteltuna ehkä olekaan niin totista touhua, kuin luulisi.
Ilman mustaa huumoria suomalaisen raskaan rockin voittokulku ei olisi ollut mahdollinen.
Miksi metalli on vienyt mukanaan jo useamman musiikin tekijäpolven, mistä raskaan rockin estetiikka ammentaa ehtymättömältä näyttävän voimansa? Kotimaisen raskaansarjan sankarit ja silminnäkijät etsivät metallin salaisuutta.
Tässä jaksossa:
* Katkaisiko yllättävä oksennus suomalaisen kitarasankarin soolon?
* Tunteeko tunnettu speed metal -muusikko itsensä legendaksi aamulla herättyään?
* Lörpöttelevätkö Sentencedin jäsenet turhia ulkomaisille toimittajille?
* Voiko hevillä parantaa maailman?
* Metallistarojen omat salaiset kansiot avautuvat, harvinaista kiertuevideota mm. Stratovariukselta ja Nightwishiltä.
* Suomalaisen metallityylin koko kirjo: Tuska 2010 muotokuvina.
Osa 10: Valloittajat
Suomalaisbändien ja -artistien matka maailmalle on ollut täynnä unelmia, pettymyksiä, harharetkiä, työvoittoja ja sinnikkyyttä.
1960-luvulla suomalaiset kitarayhtyeet ottivat tunnustelevia askeleita ulkomaille viemällä rautalankaa Ranskaan ja beat-poppia DDR:ään ja Skandinaviaan. Wigwam ja Tasavallan Presidentti pääsivät progellaan läpimurron kynnykselle, mutta viimeinen ratkaiseva askel jäi ottamatta.
Hanoi Rocks oli ensimmäinen suomalaisyhtye, joka pisti peliin kaiken ja otti alusta tavoitteeksi kansainvälisen menestyksen. Uudenlaisen asenteen aikakausi lähetti Hanoin jalanjäljissä joukon toiveikkaita bändejä Los Angelesiin maksamaan oppirahoja.
Suureellisten rock-unelmien sijaan useimmat suomalaisbändit ovat matkanneet maailmalle pakettiautolla ja omilla ehdoillaan. 1990-luvun Suomi-kuvaa rakennettiin omaperäisellä ja äkkiväärällä vaihtoehtomusiikilla ja pohjoisilla erikoisuuksilla. Elektronisen klubimusiikin saavuttama kulttimaine ja metallin voittokulku ovat tuoneet hitaasti kypsynyttä menestystä. Vuosituhannen vaihteessa HIM, Bomfunk MCs ja Darude todistivat, että suomalainen musiikki voi menestyä myös kaupallisen keskitien mittelöissä.
Suomalaisen rockin vientihistoria kertoo ennen kaikkea artistien asenteiden muutoksesta: ujot amatöörit ovat antaneet sijaa sanavalmiille ammattilaisille, jotka eivät aina tarvitse uransa käynnistämiseksi edes suomalaista levy-yhtiötä vaan lähettävät demonsa suoraan Iso-Britanniaan tai Yhdysvaltoihin. Ehkä joku heistä on ensimmäinen suomalainen supertähti.
Tässä jaksossa:
* Mitä mieltä Mike Monroen äiti oli poikansa suunnitelmasta muuttaa Tukholmaan ilman vakituista asuntoa?
* Kuinka Intian Moskovan-suurlähettiläs reagoi Eläkeläiset-yhtyeen musiikkiin?
* Mitä yhteistä on Jimi Tenorilla ja Jarkko Niemisellä?
* Miksi Havana Blackin laulajalla oli nakki kädessä videokuvauksissa?
* Onko 22-Pistepirkkojen mielestä se, että bändi lähtee kiertueelle, suuri uutinen?
* Menikö Smack-yhtyeen Los Angelesin reissu putkeen kaikilta osin?
* Kuka hyppäsi ulos Timo Tolkin hotellihuoneen vaatekaapista?
* Harvoin nähtyä Hanoi Rocks-materiaalia ja matkamuistoja Los Angelesista.
