Hyppää pääsisältöön

Ideasta elokuvaksi - opas ekan leffan tekemiseen

mediakompassi logo
Koululaiset ovat tekemässä ekaa leffaansa Mediakompassin kuvakoulussa. mediakompassi logo Mediakompassi

Jospa tekisimme oman elokuvan? Tekeminen alkaa ideasta, sitten vain suunnittelemaan, kuvaamaan ja leikkaamaan. Tämä opas auttaa sekä fiktio- että dokumenttielokuvan ideoimisessa ja toteutuksessa. Opettajana toimii Tapani Lundgren.

Kuvilla on voima pysäyttää, nostattaa tunteita ja vaikuttaa. Kuvanlukutaito auttaa ymmärtämään, millä keinoin kuvat vaikuttavat ja ohjaavat havaintoamme. Tarvitsemme näitä taitoja, kun teemme itse kuvia - liikkuvia tai liikkumattomia.

Tekeminen alkaa ideasta. Se voi olla ajatus henkilöstä, asiasta, tilanteesta tai aiheesta. Jos idea on kiinnostava, se synnyttää lisää ideoita ja tarinan syntyminen alkaa kuin itsestään. Kun ideat alkavat saada muotoa, kannattaa siirtyä miettimään tarinan rakennetta, jonka pohjalta käsikirjoittamisen voi aloittaa.

Idea on kaiken lähtökohta

Ideoiden kehittelyssä voi käyttää apuna kortteja, joiden avulla ideoita karsitaan ja pyöritellään tekijöiden mielessä. Juonta voi rakentaa paperilapuille kirjoitettujen tapahtumien avulla. Yksi idea johtaa usein toiseen.

Tarina kolmella kortilla

Fiktioelokuvaan valmistautuvat koululaiset harjoittelevat tarinankertomistaitojaan kuvakorttien avulla. Sekalaisista korteista valitaan kolme ja niistä syntyy tarina. Miten kuvat kytkeytyvät toisiinsa? Mikä merkitys on kuvien järjestyksellä? Entä kuvakoolla?

Käsikirjoitus muuttaa idean suunnitelmaksi

Elokuvan käsikirjoitus ei ole kirjallisuutta. Käsikirjoitus on suunnitelma, jonka avulla elokuva voidaan kuvata. Mitä tarkempi suunnitelma, sitä paremmin kuvaukset sujuvat. Rakenteen tärkeitä osia ovat alku ja loppu.

Katsoja tarvitsee ensin tietoa ymmärtääkseen mistä on kyse. Sitten mielenkiintoinen juoni kuljettaa hänet käänteisiin ja ehkä yllättäväänkin loppuratkaisuun.

Kuvakokojärjestelmän mittakaavana on ihminen. Kuvakäsikirjoituksen tekeminen on verraton keino hahmottaa yhteistä elokuvaa. Kuvakoot, niiden nimitykset, kirjainlyhenteet ja minkälaista rajausta kukin tarkoittaa on tärkeää opetella ulkoa. Kuvakokokortit askartelemalla kuvasuunnitelua voi tehdä helposti myös ryhmässä.

Kuvasuunnittelun pitää tukea tarinaa

Kuvasuunnittelu perustuu ihmisen tapaan havainnoida maailmaa ja katsoa asioita. Ihminen katsoo aina sitä, mikä on kiinnostavaa. Kuvien käsikirjoittamiseen voit kokeilla myös Kuvakäsikirjoituskonetta.

Kun dokumenttielokuvan aihe on selvillä, pitää päättää mitä siihen kuvataan, kuka siinä puhuu, minne mennään kuvaamaan. Kuvausppaikkojen suunnittelun lisäksi, voi harjoitella myös haastattelua ja miettiä kysymyksiä.

Kuvasuunnittelua voi tehdä yhdessä vaikkapa kuvakokokorttien avulla (Kuvakokokortit PDF). Kuvakäsikirjoituksen tekeminen helpottaa kuvaamista ja leikkaamista ja auttaa näyttelijöitä ja kuvausryhmää hahmottamaan, mitä ollaan tekemässä.

Dokumenttielokuvan tekijät suunnittelevat haastatteluja nukkien avulla. Mitä tarkoittaa näkökulmakuva? Entä katseesta leikkaaminen?

Kuvaaminen on ratkaiseva vaihe

Kaikenlaista voi tapahtua. On hyvä, jos virheet huomataan jo kuvatessa, sillä palaaminen kuvauspaikalle voi olla vaikeaa. Kuvaustilanteet eivät aina suju suunnitelmien mukaan.

Fiktioelokuvan kuvauspaikka on usein lavastettava, näyttelijät puvustettava ja meikattava ennen kuin kuvaus voi alkaa. Onko valo oikea ja riittävä? Entä ääni? Kuvakäsikirjoitus kertoo kaikille, mitä ollaan tekemässä.

Dokumenttiryhmä on päättänyt kuvata ensimmäisenä päivänä koulussa ja paloasemalla. Millaisia kuvia tarvitaan haastattelujen tueksi? Kuvattua materiaalia tulee usein paljon ja sen käsittelyyn on varattava aikaa.


Mistä valo tulee? Mihin kuvattava katsoo? Näkyykö mikrofoni kuvissa?

Kuka puhuu? Kenen kasvot näkyvät kuvassa?

Suojaviiva on kuviteltu viiva, joka muodostuu kahden kuvattavan kohteen välille. Kun kuvataan samalta puolelta suojaviivaa, kuvattavat pysyvät kuvissa omilla puolillaan.

Ääneen on syytä kiinnittää paljon huomiota

Kuvaustilanteessa nauhoitettu ääni eli 100% ääni ("huntti", "satanen") on yleensä näyttelijöiden puhetta eli dialogia tai dokumentissa esiintyjien puhetta. Jos kuvausten aikana taustalla on ollut melua, niin tärkeät äänet kannattaa äänittää myös erikseen. Silloin mikrofoni saadaan lähemmäs äänilähdettä.

Leikkaaminen on tärkeä osa elokuvantekoa

Kuvausten jälkeen raakamateriaalia leikataan elokuvaksi. Leikkaus on vaihtoehtojen kokeilemista, vaikutelmien hakemista, rytmin, ajatusten ja tunnelmien rakentamista.


Eläväisten elämä -elokuvan leikkaajat halusivat kokeilla jotain hassua: jospa elokuvassa olisikin puhuva lammas? Tai määkivä palomies?

Kuvatusta materiaalista poimitaan käyttökelpoiset tai sopivimmat otokset ja mietitään millainen kokonaisuus voisi olla. Klipit järjestetään aikajanalle.

Kuvituskuvia tarvitaan esimerkiksi leikkauskohtien "paikkaamiseksi" tai haastateltavan kertoman asian havainnollistamiseksi.

Kuvakäsikirjoitus kertoo, miten elokuva oli suunniteltu kuvattavaksi. Leikkausvaiheessa on vielä lukemattomia mahdollisuuksia vaikuttaa lopputulokseen.
Tästä näet dokumenttielokuvan valmiina ELÄMÄÄ ELÄVÄISTEN NÄKÖKULMASTA

Äänimaailma muuttaa kaiken

Äänitehosteet ja musiikki rikastuttavat lopullista elokuvaa. Äänitehosteiden kanssa pitää olla tarkkana, jotta lopputulos on luonnollinen. Äänillä - esimerkiksi musiikilla - voi muuttaa kuvan tunnelman. Ääniä voidaan tehdä tarkoituksella, ja niitä voidaan järjestää haluttuun järjestykseen. Äänellä voi tulkita kuvaa ja vaikuttaa katsojan tunteisiin voimakkaasti.

Fiktioelokuvassa voi olla useita ääniraitoja, joille voi lisätä äänitehosteita. Tarvitaanko johonkin kohtaukseen esimerkiksi herätyskellon pirinää? Tai linnun laulua?

Musiikin valinta on tärkeä työvaihe, koska musiikki voi muuttaa tunnelmaa ratkaisevasti. Valmiin musiikin käyttöön pitää olla lupa musiikin tekijöiltä ja yleensä sen käyttö maksaa.

Valmis fiktioelokuva Näppylä

Tadaa! Moninaisten vaiheiden jälkeen fiktioelokuva Näppylä on vihdoin valmis katsottavaksi!


Perustuu ohjelmaan: Mediakompassin kuvakoulu 2006
Mediakompassin nettisivulle on kerätty toivottuja mediataitoihin liittyviä videoita ja mediakasvatusmateriaaleja vuosien varrelta. Mediakompassin mediataitoja kehittävää kokonaisuutta tuotettiin televisiossa ja verkossa vuosina 2005-2007. Mediakompassin avulla voi suunnistaa tiedon ja taidon poluilla mediakasvatuksen maastossa.
Katso koko viisiosainen sarja Mediakomapassin kuvakoulu

Tekijät

Mediakompassi-ohjelmasarjat koululaisille televisiossa 2005–2007 tekijät

2005
MEDIAKOMPASSI oppilaille luokat 0-3 (5x15 min.)
Yhteistyössä

koulut ympäri Suomen
Ruisleipämainokset
TaiK / Taidekasvatuksen osasto
Elissa Eriksson
Satu Kiuru
Markku Sipi
Lasten omat videot
Hämeenlinnan Kuvataidekoulu
Esiintyjät
Mediakompassi kasvattajille:

Eetu - Veeti Reen
Maija - Vilma Reen
Arkistotoimittaja
Tuula Valo
Kuvaaja
Henrik Leppälä
Äänittäjä
Mikko Mäkeläinen
Antti Kukkavuori
Henrik Leppälä
Lukija
Johanna Reen
Musiikki
Matti Kervinen
Teijo Tikkanen
Graafikko
Kirsi Kukkurainen
Leikkaaja
Marko Ahokas
Kuvaussihteeri
Susanna Pulliainen
Toimittaja
Tuula Rajavaara
Tuotantopäällikkö
Tarja Heikkinen
Tuottajat
Seppo Heikkinen
Mirja Holste
Tilaaja
YLE TV1 ja YLE Teema
________________________________________
2006
MEDIAKOMPASSIN KUVAKOULU (5X20 min.)
Yhteistyössä

Taik / Taidekasvatuksen osasto
Käpylän ala-aste 6a ja Ville Teittinen
Mediakeskus Metka
Kuvakoulun opettaja
Tapani Lundgren
Kuvakoulun oppilaat
Julia Laitinen
Benjamin Molini
Tanja Oksman
Mikko Paajanen
Teemu Piiroinen
Santeri Ritakallio
Sonja Salonen
Petra Schneider
Veera Snellman
Miia Tanskanen
Kadonnut salaisuus:
Alkuperäisidea ja esiintyjät

Hannes Alatalo
Kirsi Andersson
Taneli Tuovinen
Käsikirjoitus ja ohjaus
Tapani Lundgren
Tuula Rajavaara
Valaisija
Juha Saikkonen
Maskeeraus
Ari Sundell
Puvustus
Tarja Pieniniemi
Lavastus
Teija Vilkkovaara
Äänitys
Hamid Balker
Ahti Korhonen
Antti Kukkavuori
Timo Rantalainen
Petrus Rapo
Matti Seppänen
Lukija
Johanna Reen
Musiikki
Matti Kervinen
Teijo Tikkanen
Äänisuunnittelu
Anssi Tamminen
Värimäärittely
Ilse Jauhiainen
Kuvaus
Henrik Leppälä
Grafiikka
Kirsi Kukkurainen
Leikkaus
Janne Nyyssönen
Kuvaussihteeri
Krista Durchman
Tuotantopäällikkö
Terhi Hero
Toimittaja
Tuula Rajavaara
Tuottaja
Mirja Holste
Tuotanto
YLE Koulu-tv
Tilaaja
YLE Teema
________________________________________
2007
MEDIAKOMPASSIN VIESTIKARTTA (5x20 min.)
Yhteistyössä ja kiitoksin

Aikalisä
Koillis-Helsingin lukio
Mukkulan yläaste
Messukylän lukio
OneMinutesJr. -videotyöpaja
Porolahden peruskoulu
Reaktori
Ristinarkun koulu
Suomen valokuvataiteen museon valokuvakurssi
Tammerkosken koulu
Vaskivuoren lukio
Kansan viisaus esittää –valistuselokuvat:
Käsikirjoitus, spiikki, leikkaus ja ohjaus

Markku Sipi
Cecilian Sippolan elämä:
Cecilia Sippola

Kirsi Andersson
Avustajat
Mohamad Faraj
Risto Kuusisto
Assi Laitila
Taneli Tuovinen
Lukija
Harto Hänninen
Valaisija
Petri Setälä
Maskeeraus
Ari Sundell
Puvustus
Pentti Tillder
Järjestäjä
Susanna Lavonen
Lavastus
Lea Sipilä
Äänitys
Hamid Balker
Timo Rantalainen
Marko Ventola
Sakari Virkki
Lukija
Johanna Reen
Musiikki
Matti Kervinen
Teijo Tikkanen
Äänisuunnittelu
Jussi Olkinuora
Arkistotoimittaja
Outi Kortelainen
Värimäärittely
Ilse Jauhiainen
Kuvaus
Henrik Leppälä
Grafiikka
Heidi Grönroos
Kirsi Kukkurainen
Leikkaus
Janne Nyyssönen
Kuvaussihteeri
Assi Laitila
Tuotantopäällikkö
Tiiamari Varho-Pietilä
Toimittaja
Tuula Rajavaara
Tuottaja
Mirja Holste
Tuotanto
YLE Oppiminen ja tiede
Tilaaja
YLE Teema

  • Vikasietotila: Avaa ohjelmat ja tiedostot parilla painalluksella

    Käynnistinsovellus avaa ohjelmat, tiedostot ja verkkosivut.

    Käynnistinsovellus käynnistää ohjelmat, löytää tärkeät tiedostot ja tekee hakuja internetistä. Graafinen käyttöliittymä asiakirjoineen, kansioineen ja roskakoreineen ei ole uusi keksintö. Alkujaan graafisen käyttöliittymän kehittivät Xerox Palo Alto Research Centerin tutkijat. Ensimmäinen graafisen käyttöliittymän omaava tietokone oli tutkimustarkoituksiin rakennettu Xerox Alto vuodelta 1973.

  • Kansan Wiisaus esittää

    Ironinen mediakasvatusvideosarja

    Mediakasvatuksen hurmos Tälle sivulle on kerätty kaikki valistushenkiset Kansan Wiisaus esittää -elokuvat, olkaa hyvä! Kansan Wiisaus esittää -elokuvat kertovat totuuden suoraan mediamaailman syövereistä!

  • Vikasietotila: Näin saat nettisisällöt nopeasti talteen

    Nettilinkkien vikkelä tallentaminen vaatii oikeat välineet.

    Internet on tulvillaan kiinnostavaa luettavaa ja katsottavaa. Parhaiden linkkien, verkkotekstien ja videoiden poimiminen talteen vaatii kuitenkin oikeat välineet. Kaikkea kiinnostavaa verkkosisältöä on valitettavasti harvoin mahdollisuus lukea ja katsoa saman tien.

  • Vikasietotila: Vertailusivustojen vertailu kannattaa

    Netin vertailusivustot vaativat käyttäjältä kriittisyyttä

    Verkon hintavertailupalvelut antavat nopeasti kuvan tuotteiden ja palveluiden hinnoista. Käyttäjältä vertailusivustot vaativat kuitenkin kriittisyyttä. Verkon hintavertailupalvelut toimivat näppärästi ostopäätöksen tukena. Kirjoitat vain tuotteen vertailupalvelun hakuriville ja saat välittömästi puhelimen tai tietokoneen näytölle tuotelistan eri nettikauppojen hinnoilla varusteltuna.

Media- ja digitaidot

  • Mokasiko media? - Päätä sinä!

    Kokeile 8 tapauksella, pärjäisitkö JSN:n puheenjohtajana.

    Saako terrorismin uhrien kuvia käyttää uutisessa? Voiko alaikäistä haastatella ilman vanhempien lupaa? Missä menee klikkiotsikon raja? Julkisen sanan neuvosto (JSN) ratkoo mediaa koskevia kanteluita. Kahdeksan todellisen esimerkin avulla voit pohtia, miten itse ratkaisisit kahdeksan esimerkkitapausta.

  • Valheenpaljastaja: Valheet leviävät faktoja nopeammin – Facebookin faktantarkistus ei toimi

    Saksassa pelätään vaalien alla Brexit- ja Trump-vaikutusta.

    Facebookin faktantarkistusjärjestelmä ei tarjoa ratkaisua perusongelmaan: valheet leviävät edelleen nopeammin ja laajemmalle kuin tarkistetut faktat. Joulukuussa 2016 Facebook ilmoitti, että se ryhtyy yhteistyöhön riippumattomien faktantarkistajien kanssa. Valheenpaljastaja jututti saksalaista faktantarkistajaa, joka on Facebookin virallinen kumppani.