Hyppää pääsisältöön

Ideasta elokuvaksi - opas leffan tekemiseen

Siluetti videokuvaajista
Siluetti videokuvaajista Kuva: Alessandro Prada / Flickr - CC BY-SA 2.0 elokuvat,Mediakompassi,mediakasvatus

Jospa tekisimme oman elokuvan? Tekeminen alkaa ideasta, sitten vain suunnittelemaan, kuvaamaan ja leikkaamaan. Tämä opas auttaa sekä fiktio- että dokumenttielokuvan ideoimisessa ja toteutuksessa.

Kuvilla on voima pysäyttää, nostattaa tunteita ja vaikuttaa. Kuvanlukutaito auttaa ymmärtämään, millä keinoin kuvat vaikuttavat ja ohjaavat havaintoamme. Tarvitsemme näitä taitoja, kun teemme itse kuvia - liikkuvia tai liikkumattomia.

Tekeminen alkaa ideasta. Se voi olla ajatus henkilöstä, asiasta, tilanteesta tai aiheesta. Kun ideat alkavat saada muotoa, kannattaa siirtyä miettimään tarinan rakennetta, jonka pohjalta käsikirjoittamisen voi aloittaa. Tärkeintä on aina se, mitä halutaan kertoa ja kuinka se kerrotaan.

Idea on kaiken lähtökohta

Ideoiden kehittelyssä voi käyttää apuna kortteja, joiden avulla ideoita karsitaan ja pyöritellään tekijöiden mielessä. Juonta voi rakentaa paperilapuille kirjoitettujen tapahtumien avulla. Yksi idea johtaa usein toiseen.

Tarina kolmella kortilla

Fiktioelokuvaan valmistautuvat koululaiset harjoittelevat tarinankertomistaitojaan kuvakorttien avulla. Sekalaisista korteista valitaan kolme ja niistä syntyy tarina. Miten kuvat kytkeytyvät toisiinsa? Mikä merkitys on kuvien järjestyksellä? Entä kuvakoolla?

Käsikirjoitus muuttaa idean suunnitelmaksi

Elokuvan käsikirjoitus ei ole kirjallisuutta. Käsikirjoitus on suunnitelma, jonka avulla elokuva voidaan kuvata. Mitä tarkempi suunnitelma, sitä paremmin kuvaukset sujuvat. Rakenteen tärkeitä osia ovat alku ja loppu. Katsoja tarvitsee ensin tietoa ymmärtääkseen mistä on kyse. Sitten mielenkiintoinen juoni kuljettaa hänet käänteisiin ja ehkä yllättäväänkin loppuratkaisuun.

Kuvasuunnittelun pitää tukea tarinaa

Kuvasuunnittelu perustuu ihmisen tapaan havainnoida maailmaa ja katsoa asioita. Ihminen katsoo aina sitä, mikä on kiinnostavaa. Kuvien käsikirjoittamiseen voit kokeilla Kuvakäsikirjoituskonetta.

Kun dokumenttielokuvan aihe on selvillä, pitää päättää mitä siihen kuvataan, kuka siinä puhuu, minne mennään kuvaamaan. Kuvausppaikkojen suunnittelun lisäksi, voi harjoitella myös haastattelua ja miettiä kysymyksiä.

Kuvasuunnittelua voi tehdä yhdessä vaikkapa kuvakokokorttien avulla. Kuvakäsikirjoituksen tekeminen helpottaa kuvaamista ja leikkaamista ja auttaa näyttelijöitä ja kuvausryhmää hahmottamaan, mitä ollaan tekemässä.

Dokumenttielokuvan tekijät suunnittelevat haastatteluja nukkien avulla. Mitä tarkoittaa näkökulmakuva? Entä katseesta leikkaaminen?

Kuvaaminen on ratkaiseva vaihe

Kaikenlaista voi tapahtua. On hyvä, jos virheet huomataan jo kuvatessa, sillä palaaminen kuvauspaikalle voi olla vaikeaa. Kuvaustilanteet eivät aina suju suunnitelmien mukaan.

Fiktioelokuvan kuvauspaikka on usein lavastettava, näyttelijät puvustettava ja meikattava ennen kuin kuvaus voi alkaa. Onko valo oikea ja riittävä? Entä ääni? Kuvakäsikirjoitus kertoo kaikille, mitä ollaan tekemässä.

Dokumenttiryhmä on päättänyt kuvata ensimmäisenä päivänä koulussa ja paloasemalla. Millaisia kuvia tarvitaan haastattelujen tueksi? Kuvattua materiaalia tulee usein paljon ja sen käsittelyyn on varattava aikaa.


Mistä valo tulee? Mihin kuvattava katsoo? Näkyykö mikrofoni kuvissa?

Kuka puhuu? Kenen kasvot näkyvät kuvassa?

Suojaviiva on kuviteltu viiva, joka muodostuu kahden kuvattavan kohteen välille. Kun kuvataan samalta puolelta suojaviivaa, kuvattavat pysyvät kuvissa omilla puolillaan.

Ääneen on syytä kiinnittää paljon huomiota

Kuvaustilanteessa nauhoitettu ääni eli 100% ääni ("huntti", "satanen") on yleensä näyttelijöiden puhetta eli dialogia tai dokumentissa esiintyjien puhetta. Jos kuvausten aikana taustalla on ollut melua, niin tärkeät äänet kannattaa äänittää myös erikseen. Silloin mikrofoni saadaan lähemmäs äänilähdettä.

Leikkaaminen on tärkeä osa elokuvantekoa

Kuvausten jälkeen raakamateriaalia leikataan elokuvaksi. Leikkaus on vaihtoehtojen kokeilemista, vaikutelmien hakemista, rytmin, ajatusten ja tunnelmien rakentamista.


Eläväisten elämä -elokuvan leikkaajat halusivat kokeilla jotain hassua: jospa elokuvassa olisikin puhuva lammas? Tai määkivä palomies?

Kuvatusta materiaalista poimitaan käyttökelpoiset tai sopivimmat otokset ja mietitään millainen kokonaisuus voisi olla. Klipit järjestetään aikajanalle.

Kuvituskuvia tarvitaan esimerkiksi leikkauskohtien "paikkaamiseksi" tai haastateltavan kertoman asian havainnollistamiseksi.

Kuvakäsikirjoitus kertoo, miten elokuva oli suunniteltu kuvattavaksi. Leikkausvaiheessa on vielä lukemattomia mahdollisuuksia vaikuttaa lopputulokseen.

Äänimaailma muuttaa kaiken

Äänitehosteet ja musiikki rikastuttavat lopullista elokuvaa. Äänitehosteiden kanssa pitää olla tarkkana, jotta lopputulos on luonnollinen. Äänillä - esimerkiksi musiikilla - voi muuttaa kuvan tunnelman. Ääniä voidaan tehdä tarkoituksella, ja niitä voidaan järjestää haluttuun järjestykseen. Äänellä voi tulkita kuvaa ja vaikuttaa katsojan tunteisiin voimakkaasti.

Fiktioelokuvassa voi olla useita ääniraitoja, joille voi lisätä äänitehosteita. Tarvitaanko johonkin kohtaukseen esimerkiksi herätyskellon pirinää? Tai linnun laulua?

Musiikin valinta on tärkeä työvaihe, koska musiikki voi muuttaa tunnelmaa ratkaisevasti. Valmiin musiikin käyttöön pitää olla lupa musiikin tekijöiltä ja yleensä sen käyttö maksaa.

Valmis fiktioelokuva Näppylä

Tadaa! Moninaisten vaiheiden jälkeen fiktioelokuva Näppylä on vihdoin valmis katsottavaksi!

Media- ja digitaidot

  • Tosiasiat voi aina tarkistaa - faktantarkistajat karsivat pötypuhetta

    Uhkaako viihteellistyminen faktapohjaista uutisointia?

    Valeuutiset, valemedia, vaihtoehtoiset faktat, totuudenjälkeinen aika - uusia termejä, joiden esiin nouseminen kertoo siitä, kuinka totuuden ja valheen raja näyttäisi hämärtyneen. Toimittaja Tuomas Muraja kertoo Faktat tiskiin -kirjassa, miten mm. Faktabaari-palvelu tarkistaa julkisen keskustelun väitteitä.

  • Digitreenit: Hiiren kakkospainikkeen taikatemput

    Hiiren kakkosnapilla saa tehtyä ihmeellisiä asioita.

    Hiiren kakkosnapilla voi tehdä monenlaisia temppuja, kuten kääntää tekstiä, etsiä sanoja ja tietenkin kopioida, leikata ja liittää. Tästä muutama vinkki hiiren ja kosketuslevyn käyttöön.

  • Digitreenit: Näin karsit roskapostia

    Opeta sähköpostiasi suodattamaan roskapostit paremmin

    Roskapostia ovat ne sähköpostilaatikkoon tippuvat viestit, joita et halua, etkä ole tilannut. Roskaposti kannattaa aina merkitä roskaksi - silloin myös sähköpostisi suodattimet paranevat. Postilaatikon kouliminen on helppoa.

  • Digitreenit: Osaatko ostaa verkosta turvallisesti? Testaa tietosi

    Tee testi: Osaatko maksaa verkko-ostokset turvallisesti?

    Ostamme netistä melkein kaikkea: matkoja, pääsylippuja, urheiluvarusteita, majoitusta, nettiliittymiä, kirjoja... Testaa 12 tiukalla kysymyksellä, oletko fiksu nettishoppaaja. Tässä visassa on kyse ostamisesta yrityksiltä. Vastausvaihtoehdoista on oikein yksi tai useampi. Voit kuitenkin valita vain yhden oikean vastauksen per kysymys.

  • Digitreenit: Instagram - keskity kuviin

    Instagram-sovelluksen käyttöönotto ja ohjeet

    Instagram kasvaa hurjaa vauhtia. Sen käyttö kasvoi 10 prosenttia vuonna 2016. Näillä ohjeilla pääset alkuun ja saat muutaman vinkin käyttöönottoon.

  • Koodi on kaikkialla – lyhyt johdatus ohjelmoinnin maailmaan

    Ohjelmoinnin ABC yhdessä paketissa.

    Elokuvissa näemme usein hulluja koodareita, jotka silmät kiiluen hakkaavat tietokoneelle yötä myöten käsittämättömiä komentorivejä toisensa perään. Oikeasti koodaaminen eli tietokoneohjelmointi ei ole lainkaan noin mystistä. Se on oikeastaan vain yksityiskohtaisten ohjeiden antamista tietokoneelle. Tässä artikkelissa kerromme koodauksen historiasta ja selvitämme mihin ohjelmointi oikein perustuu.

  • Vallanpitäjät ovat suuria, naiset uhreja ja pakolaiset resuisia – uutiskuvat luovat omaa todellisuuttaan

    Valokuvaa ei oteta, vaan se tehdään.

    Uutiskuviin liitetään voimakas aitouden, luotettavuuden ja totuudenmukaisuuden sädekehä: kuva on totta. Mutta vaikka itse kuva olisikin totuudenmukainen, sen valintaan, rajaukseen, julkaisemiseen ja asiayhteyteen liittyy lukemattomia asioita, joilla voi muuttaa kuvan välittämää sanomaa. Uutiskuvat rakentavat maailmankuvaa lukijoille ja katsojille.

  • New York Timesin suomalainen kuvatoimittaja: Nollasisältöiset kuvat syövät medioiden uskottavuutta

    New York Timesissa mitään ei lisätä tai poisteta kuvista.

    Suomalainen Mikko Takkunen tekee maailmanlaajuisesti merkittävää uutiskuvien valintaa päivittäin työssään New York Timesin, kuvatoimittajana. Korkelaatuisesta journalismistaan tunnetussa lehdessä vaalitaan laatua, myös kuvien osalta. Muun muassa kuvankäsittelyä koskevat ohjeistukset ovat lehdessä selkeät. Mitään elementtejä ei saa poistaa eikä lisätä.

  • Finnit piiloon eikä ketään saa loukata - 6 kysymystä Instagram-suosikeille

    500 miljoona käyttäjää Instagramissa. Tapasimme 2 heistä.

    Tiedätko kuka on Teamarika? Tai Joonapuhakka? Ehkä et, mutta kymmenettuhannet tubettajat ja Instagram-seuraajat tuntevat heidät. Teamarika ja Joona kertovat millainen rooli Instagramilla on heidän elämässään ja millaista linjaa he kuvien jakamisessa noudattavat. 18-vuotiaan Joona Puhakan (@joonapuhakka) Instagram-tilillä on tällä hetkellä yli 44 000 seuraajaa.

  • Voiko Wikipediaan luottaa? Tarkista ainakin nämä viisi asiaa

    Vinkkejä Wikipedian käyttöön

    Laiskat heitot nettitietosanakirja Wikipedian paikkansapitämättömyydestä eivät välttämättä pidäkään paikkaansa. Tutkimusten mukaan valtaosa Wikipedian artikkeleista on (lähes) täyttä faktaa. Mutta koska artikkeleja voi muokata kuka tahansa, välillä tieto voi olla väärää.

  • Mistä tunnistaa some-mainoksen? Satu Apukka kertoo

    Some-mainonnallakin on eettinen koodisto.

    Suositut sometähdet kiinnostavat myös mainostajia. Sosiaalisen median kanavilla tavoitetaan nuoria kuluttajia, jotka eivät juuri lue lehtiä tai katso televisiota. Merkkituoteyritykset mainostavatkin mielellään tuotteitaan nuorten tekijöiden kanavilla. United Screens on yritys, joka kerää verkostoonsa tunnettuja some-kasvoja ja saattaa nämä yhteen mainostajien kanssa.

  • Valheenpaljastaja: Tervetuloa faktojen jälkeiseen aikaan

    Sosiaalinen media voimistaa populistien viestiä

    Poliitikot uskaltavat nykyään valehdella päin äänestäjien naamaa, sillä kiinni jääminen ei johda kannatuksen romahtamiseen. Sosiaalinen media on populistien käsissä voimakas megafoni. Elokuun toisella viikolla republikaanipuolueen presidenttiehdokas Donald Trump sanoi, että presidentti Barack Obama on perustanut Isis-terroristijärjestön.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Mediataitoja alakouluun

    Elävän kuvan alkeet ja kuvakerrontaa.

    Mediakompassin kuvakoulu on suunnattu kaikille elävän kuvan alkeista, kuvakerronnasta ja kuvaamisesta kiinnostuneille yli neljäsluokkalaisille. Pääosassa on tekemisen kautta oppiminen.

  • Mediataidot

    Taitoja eri medioiden haltuunottoon.

    Mediataidot tarkoittavat kykyä lukea ja tulkita viestejä, kykyä erottaa olennainen epäolennaisesta. Näitä taitoja oppii mm. itse tekemällä ja esittämällä.

  • Mediataitoja yläkouluun ja lukioon

    Mediataitoja yläkoululaisille.

    Päämääränä on kehittää 7-9-luokkalaisten oppilaiden mediatajua, innostaa viestien arviointiin ja rohkaista omaan vaikuttamiseen median keinoin.

  • 5 fiksua koodauspeliä kouluikäisille

    Lasten ohjelmointisovelluksilla ei ole yläikärajaa.

    Ensi syksystä lähtien peruskoululaiset tutustuvat koulussa ohjelmoimiseen, kun siitä tulee osa peruskoulujen opetussuunnitelmaa. Koodaustaitoja voi opetella pelillisillä ohjelmilla, jotka madaltavat oppimiskynnystä. Tabletti on aloittelevalle koodarille luonteva väline.

  • Digitreenit: Viisi vinkkiä tehokkaampiin Google-hakuihin

    Vie hakutaitosi verkossa uudelle tasolle

    Google on ottanut selkeän ykkösaseman universaalina hakukoneena, mutta sekin on lopulta vain työkalu. Työkalua voi käyttää monella tapaa, ja mitä paremmin välineen tuntee sitä parempia hakutuloksia saa. Tässä viisi vinkkiä parempiin Google-hakuihin.