Hyppää pääsisältöön

Kauhea tilannekuva näille itsille, tovereineen

Markus Kajo: Ajatusten miljoonalaatikko
Kajo taas. (Kuvannut joku, jolla on hieno kaksi-osais sukunimi, päinvastoin kuin itsellä.) Markus Kajo: Ajatusten miljoonalaatikko Kuva: Yle / Annukka Palmén-Väisänen ajatusten miljoonalaatikko

Kauhea tilannekuva näille itsille, tovereineen

Pöllö kykenee kiertämään kaulaansa jopa 270 astetta molempiin suuntiin, mm. kaulan alueen verenkierron nerokkaasta ansiosta.

On pelottavan näköistä, kun seisot metsässä illan hämärässä havaitsemattomasi pöllön takana ja hiukan sen sivulla, ja yht'äkkeä tämä tuuhea elukka kääntää päätään 268 astetta ja tuijottaa silmiin ja sanoo Uuhu. Uhuu! Häh-häh-hää! Rärr!

Kyllä siinä marjakori lähtee lentoon kuin hauki makuulta ja pöllönkatsoma ihmis rientää sen perästä samaa vauhtia, ryteikkö ryskyen.

Vaan entäpäs sitten vielä vasta!

Jos olisikin hevosella kyky kääntää päätään 270 astetta molempiin suuntiin.

Vuokraat ratsastamosta monta sataa kiloa painavan hevosen, aikoen viettää metsäpäivän ratsastellen kimmoisalla ratsulla edes ja takaisin kuin Ben-Hur tai Messala (tosin kärrytönnä).

Menet hatelikossa puolivauhtia koppodi-koppodi-koppodi ja sitten tulet pelloille ja ratsu kiitää täyttä vauhtia kikkidi-kikkidi-kikkidi ja sitten!

Juuri kun et arvaa, niin hevonen – kesken huiman ratsastuksensa – vauhdissa kääntää päätään 180 astetta ja tuijottaa silmiisi 16 cm etäisyydeltä, ja sanoo hirn. Hirn! Rärrrrr! Häh-häh-hää! Ryy!

Ja samassa hevonen tekee erikoisen tempun: se kääntyy vauhdissa niin, että se ratsastaa takaperin ja tuijottaa edelleen sinuun, pää häntäänsä kohti.

Syntyy vaikutelma, että hevonen ajaa sinua takaa, ja istut selin menosuuntaan, peläten suunnattomasti, että isket pääsi johonkin jykevään oksaan, jota et kykene väistämään kun et näe sinnepäin.

Ja peläten vielä suunnattomammin, että Hirnahteleva ja Rärrr & Ryy-sanova hevonen, joka välilllä irvistää niin että sen kamalat tupakoitsijanhampaat näkyvät ja miellät, että kohta tuo luonnoton luontokappale puree minua naamaan!

Poissa ratsastuksen riemu! Poissa hevos-laji-ystävyyden tunne! Kauhu jäljellä, kuin pitäisi yöllä viedä roskat taloyhtiön ponttöön pimeällä kauhu-elokuvan jälkeen, eikä voi arvata hyppääkö roskalaatikosta esiin mureena vai hulluksi tullut fakiiri mikä myrkyllinen hyppykyy!

Ja kaikki vain sen takia, että joku on syöttänyt hevosen äidille ja isälle geenimuunneltua juolavehnää, niin että tuli hevoselle geenivirheenä pöllön erinomainen kaulaverenkierron mekanismi. Alas se!

Muitakin tilanteita voi koitua geenivirheestä.

Hyviäkin.

Ja sitten ei niin hyviä.

Voi esim tulla geenimuuntelusta kilpikoira, joka visertää kuin satakieli, paitsi että on matalia ääniä myös, kun käyttää se kilpielukka kilpeään subbarina, niin että kuuluu siitä Duns-duns-Duns-duns-Duns-duns, yhtä hirveällä ja läpitunkevalla volyymillä kuin kuuluu mopoautoista hirveä Duns-duns (etc.)

Ja voi tulla geenivirhetty metsästyskoira, joka ensin johtaa metsästäjät harhaan saaliseläimen reitiltä, ja sitten itse luikkii ovelasti piiloon, niin että sitä saa jahtiporukka etsiä halki lukemattomien soiden ja märkien ryteikköjen, kahlaten ja kiroillen läpi yön, äänensä käheiksi huudellen, ja kun viimein luovuttavat ja palaavat aamusella puhkiuupuneina ja pahantuulisina kotiin, niin koira on kuistilla vastassa ja virnuilee ilkikurisesti, häntä riemukkaana eestaas viuhtoen.

Hyvistä geenivirheistä on myös mainioa ottaa pari esimerkkiä.

Voi geenivirheen takia tulla kameran ohjelmakoodiin sellainen bugi, että kameran muistitikku tallentaa vain kolme huonointa kuvaa kustakin otossarjasta.

Tämän kameran geenibugin ansiosta kuvaajan on opeteltava niin hyväksi, että joka otossarjan kolme huonointakin kuvaa on hyviä ja julkaisukelpoisia. Kameran hinnasta riippumatta kaikista tulee hyviä valokuvaajia kameran käänteisen bugi-itsekritiikin ansiosta.

Ja mikä kilpailu tulee tv-alalla, kun aina kunakin kautena vain kolme huonointa ohjelmaa lähtee tuotantoon, ja niistä jokaisesta käytetään vain kolme huonointa kohtausta! Täten joko viihtyvät ihmiset luonnon piirissä enemmän kuin television, tai sitten tv-ohjelmista tulee niin hyviä, että tappelevat perheenjäsenet parhaasta paikasta sovalla, ja naksujen myynti kasvaa aivan älyttömästi.

Myös voi tulla geenibugi ihmiseen. Esim. voi kaikista pariisilaisista ja roomalaisista tulla niin överin kohteliaita, että liikenne puuroutuu yhä pahemmin ja pahemmin, kunnes se jämähtää täysin umpeen, kun yksikään autoilija ei halua mennä ensin, vaan kumarrellen ja kohteliaisuuksia vuodattaen tarjoaa menovuoroa kaikille muille.

Suurkaupungin ruuhkaisen, pysähtyneen automeren päälle laitetaan silloin jämäköitä vanerilevyjä, jotta ambulanssit pääsevät kulkemaan vapaasti, tarvitsematta pysähtyä toisten ambulanssien tai muun autoliikenteen keskinäisen kohteliaisuuden takia.

Geenimuunneltu vehnä tai peukaloitu ohjelmakoodi voivat tuoda paljon hyvyyttä maailmaan. Mutta ei ole kirkossa nakutettu, etteivätkö voisi tuoda myös karvaita yllätyksiä ne!

Hirmu karvaita.

Niin kuin että koiralla punainen tukka ja väriä ja kuvioita vaihtava nahka kuin mustekalalla, punaisena hohtavat silmät, ja römeytetty ja ylivoimakas sorsan ääni hänellä. Krööt!!

Lähdepä silloin illalla roskia viemään, kun koirat sen näköisiä ettei niitä uskalla lähestyä omistajatkaan, pelkän ulkonäön takia. Paholaisen lempikoira voisi olla se kadotuksen esirakki.

Toivoo:

mk

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Näkökulmat

  • Ajatuksilla iloa elämään

    Flamingot onkin kai valkoisia. (Sei liity tähän mitenkään.)

    Ajatuksista on paljo harmia elämässä! Monesti ne tuo harmia pääähän. Ja joillekin vatsaan, esmes närästäen häntä sisältä. Mutta voi joskus olla iloakin niistä.

  • Energiatilanne kulissien takana

    Kierrätys-opettavainen kansalaiskertomus Kajolta.

    ..Valitettavasti huippukoulutetullekin ammattilaiselle, jonka vuotuinen työaika on kaksi minuuttia, palkkatulon auvo jää onnettoman pieneksi, lomarahoineenkin...

  • Luurailijat

    Omat haasteensa on siinä, jos puolet on näkymättömiä.

    Ken kurja olisi sattunut muutoshetkellä olemaan kelteisillään, hän joutuisi pysyttelemään ilkialastonna, jos mieli pysyä muiden huomaamattomissa..

  • Yhtenä hetkenä vain

    Yksinäisyys was here.

    Hiukan oli kepakko lyhyt tökkimiseen ja tutkimiseen, mutta kuivuuttaan kalahteli kivasti, kun sen sivulla kepitteli ison kiven kylkeen.

  • Kopioelämää

    Monenlaista saisi aikaan vaikka jo 150 miljardilla.

    "Ilomantsilaisbaarista poistuvien humalikkaiden ad hoc kännirallatuksistakin jouduttaisiin maksamaan tekijänoikeusmaksu"

  • Koulun hiihtopäivä (!!)

    Näin riivaa Saatana meitä, opinahjojen avulla.

    Pieni hiihtäjäparka uursi latua niin syvällä monimetrisessä hangessa, ettei sieltä hanki-urasta illalla hiihtäessään nähnyt kuin noin 2° kapean viirun tähtitaivasta, jos pipo silmillä edes jaksoi yrittää katsoa lumisesta ”ojastaan” ylös kuin Oscar Wilde.

  • Pieniä lämmön pilkahduksia

    Itsen varhaiskasvattumismuistelua, vaatimattomin annein.

    Koska noihin aikoihin ei ollut tietokoneita, nettiä, eikä paljon mitään muutakaan (paitsi verot, sairausvakuutustoimisto, invaliidien kioski, perunannosto, kuolema ja poliisi), piti lapsena keksiä jotakin tekemistä, että olisi ollut jotakin tekemistä.

  • Täti

    Erinomaisesta tädistään kertoo hra Kajo.

    Jos olisi aikoinaan pidetty täteyden olympialaiset, minun kelpo tätini olisi voittanut kaikki mitalit, ja yleisöäänestyksen.