Hyppää pääsisältöön

Kuuntele Klassinen Suomi -jaksojen musiikkia!

Klassinen Suomi on 10-osainen dokumenttisarja ja uudenlainen tutkimusmatka klassisen musiikin maailmaan - sen kulisseihin ja luovuuden ja tinkimättömän työn todellisuuteen. Kuvassa sarjassa haastateltavia taiteilijoita.
Klassinen Suomi on 10-osainen dokumenttisarja ja uudenlainen tutkimusmatka klassisen musiikin maailmaan - sen kulisseihin ja luovuuden ja tinkimättömän työn todellisuuteen. Kuvassa sarjassa haastateltavia taiteilijoita. Kuva: Graafikko Heidi Grönroos. Rajoitettu käyttöoikeus, Avantin kuva-arkisto, Yle Kuvapalvelu klassinen suomi

Klassinen Suomi soi myös Spotify-listoilla. Tähän artikkeliin päivitetään viikoittain musiikkia Klassinen Suomi -sarjan hengessä. Kuuntele ja nauti!

Osa 1: Ensimmäinen jakso paljastaa, mistä oli kyse Esa-Pekka Salosen hurjassa kansainvälisten lavojen debyytissä. Orkesteri ja säveltäjä ovat musiikkivalinnassamme samoja kuin tuolloin Lontoossa, mutta tällä kertaa soi näkemys Mahlerin kuudennesta sinfoniasta. Kolmen jätin hyökkäysketju Salonen-Saariaho-Lindberg pääsee nyt irti.

Osa 2: Suurten musiikki-ikäluokkien edustajat tulessa! Sellisti Marko Ylönen leipälajissaan täysromantiikassa, klarinetisti Kari Kriikku nykymusiikissa ja pianisti Jouko Laivuori Leevi Madetojan sävelten kimpussa. Näihin klassisen Suomen haalariosaston miehiin voi aina luottaa.

Osa 3: Rock- ja jazz-Sibbeä, totta kai! Suomalaisia musiikkitoimittajia ja ehkä jopa musiikkiyleisöä on tuntunut aina kiehtovan, mitä Sibeliuksesta oikein maailmalla ollaan mieltä. Missä on rakastettu Jannea erityisen paljon ja missä taas laitettu visusti koirankoppiin? Nyt on aika kuunnella vähemmän klassista Sibelius-tulkintaa – onhan Iso S valloittanut paljon muitakin salonkeja kuin taidemusiikin isoimpia pyhättöjä.

Mukana on myös yllättäviä kunnianosoituksia. Iiro Rantalan sävellys Jean ja Aino kuuluu hänen Lost Heroes -levynsä (2011) henkilökohtaisiin tribuutteihin. Viime vuoden Sibelius-festivaalilla Lahdessa Yes-yhtyeen laulaja Jon Anderson kertoi omasta Sibelius-historiastaan. Viimeistään nyt ei ole mikään salaisuus, kuinka paljon bändin jäsenet kuuntelivat viidettä sinfoniaa vuoden 1973 Close to the Edge -levyn aikoihin.

Kuuntele myös Jon Andersonin haastattelu Lahden Sibelius-festivaaleilta.

Osa 4:On aika tuulettaa korvia modernistisukupolvien parissa. Omia polkujaan sukupolviajattelun ulottumattomissa kulkenut säveltäjä Jukka Tiensuu pääsee ääneen Erkki Salmenhaaran cembaloetydin tulkitsijana. Nyt kuulet myös, mihin Paavo Heinisen tyyli on kehittynyt vuonna 2010 kantaesitetyssä huilukonsertossa.

Osa 5: Nyt on lupa taantua reippaasti ja rehellisesti se kuuluisa karvalakki päässä. Tähän listaan on koottu muutakin kuin Suomi-oopperan kultaisimpien vuosien materiaalia. Alkusoittona tenori Veikko Tyrväinen laulaa Aarre Merikannon liedin.

Osa 6: Totaalista ja kuudesti laukeavaa sello-osaamista tarjoavat kuudennen jakson soittolistassa muun muassa Anssi Karttunen ja Erkki Rautio. Sellokulttuuri on totta kai myös esittävien taiteilijoiden suhdetta lähellä sijaitseviin säveltäjiin. Arto Noras soittaa solistina ystävänsä Krzysztof Pendereckin teoksessa Largo.

Osa 7:Jaksoon liittyvästä verkkoartikkelista löydät pitkän soittolistan, jossa klassinen musiikki yhdistyy jazzin ja rockin ilmaisukeinoihin.

Osa 8
Treenaa itsesi teräksiseen viulukisakuntoon ilman viulua! Tämä lista havainnollistaa, kuinka monta minuuttia soivaa musiikkia piti osata äskettäin ratkenneessa Tanskan Carl Nielsen -viulukilpailussa, jos eteni kilpailussa loppuun asti. Teoksista pelkästään listan viimeinen eli Nielsen konsertto oli täysin pakollinen. Jäljelle jäävät, vaihtoehtoiset kappaleet läpäisevät tarkan ohjeistuksen (eli mikä soitetaan milläkin kierroksella).

Esikarsinnan osuus jätettiin listan ulkopuolelle. Jos Spotifyssa olisi erikseen kilpailua varten sävelletty toisen kierroksen teos, se toisi noin seitsemän lisäminuuttia.

Joko kädet hikoavat? Ainakaan Friederike Starkloffilla ei tule edes kuuma, kun hän tulkitsee soittolistalla Mozartia. Nuori saksalainen nappasi viime joulukuussa kolmossijan ikimuistoisessa Sibelius-kilpailussa.














Osa 9Tämä on Tiennäyttäjien lista. Kalevi Ahon ympärillä pyörii melkoinen konserttotilausten mafia: keväällä 2016 hän vie eteenpäin viittä eri teosta. Soittolistan aloittaa Kahdeksan vuodenaikaa -nimisen thereminkonserton viimeinen osa. Sen esittäjä on tv-jaksossa esitelty Lapin kamariorkesteri. Muita vahvoja klassisen Suomen brändejä edustavat muun muassa Einojuhani Rautavaara ja Jukka Tiensuu, joka Ahon täytenä vastakohtana ei koskaan kerro julkisesti omasta musiikistaan.





Osa 10Tutkimusmatka on sinun! Pieni ja suuri Suomi-Finland toimikoon alustavana asemapaikkana ja nämä löydöt retkiesi avauksina.

Mitä sanoisit esimerkiksi säveltäjä Lotta Wennäkosken otsikosta “Munasolu on vaiti”? Näyttämöteoksesta lohkaistun laulun esittää sopraano Eija Räisänen, joka mainitaan Klassisen Suomen ja säveltäjä Pasi Lyytikäisen Oopperaa arjessa -projektin yhteydessä. Hän on myös koko tv-sarjan päättävän nimikkosävellyksen laulaja.

Alkusoittona Helmi Leiviskä näyttää kyntensä, ja kuin pisteenä kaikelle edesmennyt Jouni Kaipainen sekä kamarikuoro EMO Ensemble avaavat ikuisen valon.

  • Klassinen Suomi katsottavissa taas 26.12 alkaen

    Klassinen suomi katsottavissa 26.12 alkaen

    Klassinen Suomi palaa katsottavaksi Tapaninpäivänä 26.12.2017 Kymmenenosainen dokumenttisarjassa puhuvat muusikot, säveltäjät, taustavaikuttajat ja intohimoiset musiikin ystävät. Sanansa sanovat niin maailmantähdet kuin ruohonjuuritason vaikuttajatkin. Tältä sivulta löydät järjestyksessä kaikki jaksot sekä mm. teemoihin liittyvät Pekka Laineen vlogit sekä Kare Eskolan kirjoitukset.

  • Osa 10: Suomi-Finland

    Klassinen Suomi: Suomi-Finland

    Kansallinen muttei nationalistinen? Suomi-Finland -jakson tekeminen oli herkullista. Ei siksi, että musiikin ja nationalismin pakko- tai rakkausavioliiton tirkisteleminen erityisesti huvittaisi, vaan siksi että vastakkaisia mielipiteitä oli vielä tavallistakin enemmän tarjolla törmäytettäväksi.

  • Osa 9: Tiennäyttäjät

    Tiennäyttäjät

    Tienviitta umpimetsään Ykkösketju jäälle! Kärki edellä! Syöttäkää parhaalle! Vauraus valuu alaspäin! Urheilu ja talous hahmottavat menestyksen kiitäväksi nuoleksi, jonka terävä, hiottu kärki läpäisee vastukset. Keskinkertaisempi aines seuraa samasta reiästä myöhemmin jos jaksaa. Vaikken haluaisi, Klassinen Suomi hahmottaa musiikkielämää samalla tavoin menestystarinoina ja sankarihahmoina.

Klassinen Suomi

  • Klassinen Suomi katsottavissa taas 26.12 alkaen

    Klassinen suomi katsottavissa 26.12 alkaen

    Klassinen Suomi palaa katsottavaksi Tapaninpäivänä 26.12.2017 Kymmenenosainen dokumenttisarjassa puhuvat muusikot, säveltäjät, taustavaikuttajat ja intohimoiset musiikin ystävät. Sanansa sanovat niin maailmantähdet kuin ruohonjuuritason vaikuttajatkin. Tältä sivulta löydät järjestyksessä kaikki jaksot sekä mm. teemoihin liittyvät Pekka Laineen vlogit sekä Kare Eskolan kirjoitukset.

  • Osa 1: Jokainen jättiläinen tarvitsee kollektiivin

    Klassinen musiikki vaurastui yhteistyön kautta.

    Suomi on konsensuksen luvattu maa myös siinä, miten klassinen musiikin menestyksestä ollaan samaa mieltä. Joku tajusi vihdoin ottaa kohtalon omiin käsiin. Maailman trendit piti hakemalla hakea kotimaahan. Kuitenkin ennen tätä kotimaa tarjosi avokätisesti kasvualustan.

  • Osa 2: Etu-Töölön soinneista kohti oikeaa elämää

    Musiikin heimokulttuuri kukoistaa konserttiviikon kaavassa.

    Klassisessa musiikissa teosten esittäminen on julkisin varoin palkattujen huippuammattilaisten vastuulla. Heistä on muodostettu kaupunginorkestereita Suomen eri kolkkiin. Laumojen koko vaihtelee jousikvartetin ja sadan soittajan välillä. Todennäköisesti niiden jäsenet ovat joskus tarponeet samoja katuja Helsingissä.

  • Osa 3: Oliko Sibeliuksen varjo pimentävä vai vilvoittava?

    Joillekin Sibeliuksen aikalaisille varjo oli ahdistava.

    Suuren säveltäjämestarimme Jean Sibeliuksen ympärillä on käynyt hänen uransa alkuvaiheista aina nykypäivään asti melkoinen kuhina. Hänen persoonansa ja tekemisensä ovat vaikuttaneet tavalla tai toisella kaikkiin aikalaisiin, vieläpä nykysäveltäjätkin joutuvat pohtimaan suhdettaan tähän järkälemäiseen hahmoon. Puhutaan sinfonisesta ahdistuksesta, joka vaivaa maatamme – pitääkö omassa teosluettelossa olla sinfonia tai useampi, jotta on vakavasti otettava säveltäjä?

  • Osa 4: Nuoret, vihaiset ja sarjalliset

    Karlheinz Stockhausen oli avantgardenistien suuri idoli.

    Osa 4: Klassinen Suomi lämpeni hitaasti eurooppalaiselle avantgardelle. Kuten taiteessa yleensäkin, on kovin vaikea sanoa, kuka oli muutoksen alkuperäinen pioneeri. Selvä mutta lyhyt kapinavaihe alkoi kuitenkin 1960-­luvun alussa, jolloin pieni vallankaappaus oli lähellä jo ennen supersukupolvea.

  • RSO ja Klassinen Suomi – esittelyssä Kaija Saariahon Mirage

    Osa 4: Saariaho – Mirage

    Osa 4: Kaija Saariaho on yksi Nykyaika-osan päähenkilöistä, yksi siitä säveltäjäjoukosta, joka halusi muuttaa musiikkimaailmaamme. Lauluääni – kuten voimme kuulla teoksessa Mirage – on aivan erityinen instrumentti, josta on tullut paljon laulumusiikkia säveltäneelle Saariaholle erityisen tärkeä.

  • Osa 5: Laulumaa – Miltä laulaminen tuntuu?

    Musiikki ole vain nuotteja paperilla tai ääniaaltoja ilmassa

    Kare Eskolan blogi: Vastausta kysymykseen Onko Suomi laulumaa? ei löydä kuuntelemalla puheita vaan kuuntelemalla laulua ja laulamalla itse.

  • RSO esittää Aulis Sallisen Viisi naismuotokuvaa -teoksen

    Osa 5: Sallinen – Viisi naismuotokuvaa

    Osa 5: Mitä tulee suomalaiseen laulumusiikkiin, erityisesti oopperasäveltäjänä tunnettu Aulis Sallinen on oikea elävä legenda. On oikein ja kohtuullista, että hän on RSO ja Klassinen Suomi -sarjan Laulumaa-jakson nimikkosäveltäjä.

  • Osa 6: Onko sello Suomen ääni?

    Dokumenttisarja pursuaa sellistejä. Keitä he ovat?

    Kvartetteja, junioriorkestereita, hikisiä soittotuntiprässejä ja kilpailubroilerien tehotuotantoa. Mistä Klassisen Suomen jaksoissakin pyörivät lukuisat sellistit ovat perimmiltään kotoisin?

  • Osa 7: Kaksi maailmaa

    Klassinen Suomi: Kaksi maailmaa

    Kun eräs nimeltä mainitsematon viulisti Pekka Kuusisto kysyy sosiaalisessa mediassa neuvoa filosofis- musiikilliseen kysymykseen, hänelle vastaavat muun muassa rock-kitaristi, kansanmuusikko, konemusiikkivelho, heavyprogebasisti ja orkesterimuusikko.

  • RSO esittää Heikki Sarmannon Suomi-teoksen solistinaan Jukka Perko

    Osa 7: Heikki Sarmanto – Suomi

    Osa 7: Heikki Sarmannon Suomi-teoksessa ollaan kahden maailman kansalaisuuden ytimessä: klassinen ja populaari eivät vain lyö kättä teoksessa vaan polveilevat luontevasti rinta rinnan. Samalla kuulemme palan suomalaista musiikinhistoriaa.

  • Osa 8: Portinvartijat

    Kare Eskolan blogi

    Kaikki tuntevat kaikki? Pari tiedustelua lähipiiriltä ja puolen päivän nettisessio - niin on haarukoitu ehdokkaat musiikkipalkinnolle. Muutama tuhat euroa luottomuusikon levyprojektiin kuten aina ja puolet siitä nousevalle kyvylle - niin on tukirahat jaettu. Ja opiskelukaverilla on kuulemma uusi kamarimusiikkiprojekti - niin on festivaaliohjelma täydennetty.

  • RSO esittää Leevi Madetojan Sinfonian nro 3

    Osa 8: Leevi Madetoja – Sinfonian nro 3

    Osa 8: Leevi Madetoja sopii portinvartijoiden joukkoon hyvin, sillä kyseessä on säveltäjä, joka toisaalta kirjoitti suureksi kansalliseksi oopperaksemme kutsutun Pohjalaisia-oopperan ja toisaalta taiteili Sibeliuksen saavuttaman sinfonisen ylivallan lyömässä aallokossa.

  • Osa 9: Tiennäyttäjät

    Tiennäyttäjät

    Tienviitta umpimetsään Ykkösketju jäälle! Kärki edellä! Syöttäkää parhaalle! Vauraus valuu alaspäin! Urheilu ja talous hahmottavat menestyksen kiitäväksi nuoleksi, jonka terävä, hiottu kärki läpäisee vastukset. Keskinkertaisempi aines seuraa samasta reiästä myöhemmin jos jaksaa. Vaikken haluaisi, Klassinen Suomi hahmottaa musiikkielämää samalla tavoin menestystarinoina ja sankarihahmoina.

  • RSO esittää Sebastian Fagerlundin teoksen Stonework

    Osa 9: Fagerlund – Stonework

    Osa 9: Sebastian Fagerlund on säveltäjä, jonka nimi tuli useammankin kerran esille Klassinen Suomi -sarjan tekovaiheessa, keskusteltaessa haastateltavien kanssa tulevaisuuden suomalaisen musiikin suurista nimistä.

  • Osa 10: Suomi-Finland

    Klassinen Suomi: Suomi-Finland

    Kansallinen muttei nationalistinen? Suomi-Finland -jakson tekeminen oli herkullista. Ei siksi, että musiikin ja nationalismin pakko- tai rakkausavioliiton tirkisteleminen erityisesti huvittaisi, vaan siksi että vastakkaisia mielipiteitä oli vielä tavallistakin enemmän tarjolla törmäytettäväksi.

  • RSO esittää Aarre Merikannon teoksen Genesis – solistina Helena Juntunen

    Osa 10: Aarre Merikanto – Genesis

    Osa 10: Suomi-Finland on Klassisen Suomen päätösosa, ja siinä tullaan pohtineeksi eri kanteilta suomalaisen musiikin suomalaisuutta. Aikanaan liiankin erikoisena pidetyn ja jopa esittämättä jääneen Aarre Merikannon vaikuttava myöhäisteos on sopiva pari näille pohdinnoille.

  • Kuuntele Klassinen Suomi -jaksojen musiikkia!

    Klassinen Suomi soi Spotify-listoilla.

    Klassinen Suomi soi myös Spotify-listoilla. Tähän artikkeliin päivitetään viikoittain musiikkia Klassinen Suomi -sarjan hengessä. Kuuntele ja nauti!

  • Klassinen Suomi - tutkimusmatka klassisen musiikin maailmaan

    10-osainen dokumenttisarja klassisen musiikin maailmasta

    Klassinen Suomi on 10-osainen dokumenttisarja ja uudenlainen tutkimusmatka klassisen musiikin maailmaan. Sarjan ovat käsikirjoittaneet ja toimittaneet Pekka Laine, Kare Eskola ja Anu Holttinen. TV-sarjan on ohjannut Teemu Holttinen. Klassinen Suomi näkyy ja kuuluu Teemalla ja Radio 1:ssä maanantaisin 7.3.2016 alkaen.