William Shakespearen Romeo ja Julia on itkettänyt eurooppalaisia 500 vuoden ajan. Charles Gounod’n samanniminen ooppera on täynnä rehellisen kaunista rakkausmusiikkia ja suuria tunteita.
Romeo ja Julia sai kantaesityksessä Pariisissa kahdeksan vuotta Faustin jälkeen, huhtikuussa 1867. Vaikka Faust on säveltäjän tunnetuin ooppera, Romeosta ja Juliasta tuli Ranskassa Gounod’n suosituin teos.
Syitä ei tarvitse kaukaa hakea. Kaikkien tuntema klassinen rakkaustarina puetaan häpeilemättömän kauniiseen musiikkiin, jota jotkut ovat kritisoineet jopa yliemotionaalisena. Ooppera on tulvillaan toinen toistaan suloisimpia melodioita. Koko teos perustuu oikeastaan sarjaan rakastavaisten duettoja, jotka kuvaavat kahden nuoren kehitystä. Alun kevytmielinen flirttailu johtaa vastuuntuntoiseen rakkauteen, joka kuitenkin vääjäämättömästi päättyy kuolemaan.
Romeo ja Julia on myös Julian kasvukertomus. Aluksi hän on viaton tyttö, joka laulaa elämisen onnesta ja riemusta oopperan kuuluisimmassa aariassa Ah! Je veux vivre ("Haluan elää"). Avioliittoa solmiessa Julia on jo vakaa ja ratkaisuunsa kypsynyt. Samalla hän kuitenkin tajuaa rakkautensa kohtalokkaan merkityksen. Kun Julian on aika nauttia unijuoma, kohtaa hän tapahtuman täysin rauhallisena ja pelottomana.
Romeosta ja Juliasta voi löytää myös vastineita Gounod’n Faustiin. Valssiaaria Ah! Je veux vivre on vastine Faustin Margaretan Jalokiviaarialle ja rakastuneen Romeon cavatina muistuttaa Faustin nimihenkilön vastaavaa numeroa.
Paitsi kaunista rakkausmusiikkia, Charles Gounod on kirjoittanut orkesterille monia iskeviä ja dramaattisia jaksoja. Koko oopperan ilmaisuasteikko, rakkausteeman harkitut toistot ja pikkuroolien onnistuneet karaktäärit tekevät Romeosta ja Juliasta elävän kokonaisuuden.
Shakespearen näytelmän tapahtumat
Näytelmä alkaa kuoron lausumasta runosta, johon on tiivistetty koko kirjan tapahtumat. Yleisö siis tietää alusta asti, että kirjan päähenkilöt kuolevat.
Montagueiden ja Capuletien palvelijat ovat sanaharkassa keskenään. Tämä johtaa katutappeluun, jonka ruhtinas lopulta tulee katkaisemaan. Tästä voimme tehdä ensipäätelmät Montagueiden ja Capuletien suhteesta. Jopa nimittäin itse herra Montague ja herra Capulet olisivat osallistuneet tappeluun, mikäli heidän vaimonsa eivät olisi kieltäneet.
Capulet järjestää juhlat, jonne Romeo, hänen serkkunsa Benvolio sekä hänen ystävänsä Mercutio (ruhtinaan sukulainen) tulevat kuokkimaan. Romeo haluaa nimittäin nähdä rakastettunsa Rosalinan, jolta ei kuitenkaan saa vastarakkautta. Näissä juhlissa Romeo tapaa Julian ensimmäisen kerran ja nuoret rakastuvat toisiinsa ensisilmäyksellä.
Romeo menee salaa tapaamaan Juliaa kuuluisassa parvekekohtauksessa ja nämä kaksi avioituvat heti seuraavana päivänä Veli Lorenzon kammiossa.
Juuri kun Romeo tulee ulos kammiosta, seuraa riita Montagueiden ja Capuletien välillä, kun Tybalt, Julian serkku, haastaa Romeon tappeluun. Romeo kieltäytyy, sillä hänhän on juuri nainut Julian. Mercutio haastaa Tybaltin tappeluun osoittaakseen, etteivät Montaguet ole Capuleteja huonompia. Tämän tappelun tuloksena Mercutio kuolee. Romeo raivostuu silmittömästi ja yhtään ajattelematta hän hyökkää Tybaltin kimppuun ja tappaa hänet. Romeo ajetaan tästä hyvästä maanpakoon, Julia on todella surullinen Romeon tuomiosta. Hänen vanhempansa luulevat, että Julia suree Tybaltin kuolemaa ja päättävät piristää häntä sopien häät ja laittaen Julian avioitumaan kreivi Parisin kanssa. Julia kertoo kuitenkin Veli Lorenzolle mieluummin kuolevansa kuin naivansa Parisin. Hän saa Lorenzolta vahvaa yrttijuomaa, joka vaivuttaisi hänet sikeään uneen ja muut luulisivat hänen olevan kuollut. Lorenzon sanojen mukaan Julia heräisi hautaholvissa ja Romeo olisi silloin siellä ja sitten he voisivat karata yhdessä Veronasta.

Kaikki ei kuitenkaan mene ihan suunnitelmien mukaan. Hääpäivän aamuna Julian imettäjä löytää tytön ”kuolleena” ja häät muuttuvat hautajaisiksi. Romeo saa tiedon Julian kuolemasta omalta palvelijaltaan ja ryntää suin päin ostamaan myrkkyä. Veli Lorenzo on lähettänyt kollegansa viemään Romeolle kirjeen, jossa hän kertoo Julian oikean tilan ja antaa tälle ohjeita, miten toimia. Tämä kirje ei kuitenkaan pääse perille.
Romeo menee hautausmaalle, jossa hän näkee Parisin, tappaa hänet ja vie hänet Capuletien sukuhautaan, suureen kiviholviin. Romeo menee myös itse sisälle, juo myrkyn ja kuolee. Lorenzo tulee paikalle liian myöhään ja kun Julia herää, tyttö huomaa, että Romeo on kuollut ja tappaa itsensä Romeon tikarilla. Kun Montaguet ja Capuletit saavat tietää, mitä on tapahtunut, he sopivat kauan kestäneen riitansa.
Ykkösluokan miehitys Wienin valtionoopperassa
Wienin valtionoopperasta taltioidun esityksen nimiosassa loistaa latvialainen sopraano Marina Rebeka. Hänen kansainvälinen läpimurtonsa tapahtui Salzburgin musiikkijuhlilla vuonna 2009. Sen jälkeen hän on vieraillut säännöllisesti muun muassa New Yorkin Metropolitan -oopperassa, Lontoon Covent Gardenissa, Milanon La Scalassa ja Wienin valtionoopperassa.
Romeon rooli laulaa perulaistenori Juan Diego Flórez. Vuonna 1973 syntynyt Flóres opiskeli kotikaupunkinsa Liman Kansallisessa konservatoriossa. Kansainvälisen debyyttiinsä Juan Diego Flórez teki Pesaron Rossini-juhlilla 1996. Marina Rebekan tavoin hän esiintyy säännöllisesti Milanon La Scalassa, Lontoon Covent Gardenissa ja New Yorkin Metropolitan -oopperassa. Erityistä mainetta Juan Diego Flórez on niittänyt bel canto -laulajana, varsinkin Rossinin tenoriroolien tulkinnoillaan.
Synopsis oopperan tapahtumista
Tapahtuu Veronassa 1400 -luvun alussa.
I näytös
Capuletien talossa vietetään tanssiaisia. Paikalla ovat myös vihollisperhe Montagueiden edustajat Romeo ja Mercutio. Romeo rakastuu kauniiseen tyttöön mutta saa kauhukseen kuulla, että Julia on hänen perheensä perivihollisen, Capuletien tytär. Juhlaväki tunnistaa Romeon ja Mercution ja heidän on paettava
II näytös
Romeo odottaa puutarhassa Juliaa tämän parvekkeen alla. Capuletit seuraavat kuitenkin häntä, mutta Romeo onnistuu piiloutumaan. Nuoret tunnustavat rakkautensa ja haluavat avioitua perheiden riidoista huolimatta.
III näytös
Romeon rippi-isä, Laurent siunaa luostarissa Romeon ja Julian salaisen liiton ja toivoo, että perheiden riidat näin laantuisivat.
Romeon palvelija Stephano härnää Capuleteja pilkkalaululla. Hän tekee sen vihollisen alueella. Tybalt Capulet haluaa karkottaa hänet, mutta Mercutio, Romeon ystävä suojelee nuorukaista. Miehet alkavat tapella. Kun Tybalt iskee veitsellä Mercutiota, Romeo tappaa Tybaltin. Veronan herttua karkottaa Romeon eliniäksi Veronasta.
IV näytös
Ennen lähtöä Romeo viettää yön Julian kanssa. Julia on vaikeassa tilanteessa, sillä hänen isänsä kreivi Capulet on naittamassa Juliaa kreivi Parisille. Romeon ja Julian liiton siunannut veli Laurent keksii keinon: Julian on määrä juoda unijuomaa, joka saa hänet vaikuttamaan kuolleelta. Kuolleeksi luultu Julia haudattaisiin, mutta Romeo tulisi häntä noutamaan juoman vaikutuksen haihduttua ja rakastavaiset pääsisivät pakenemaan. Julia suostuu suunnitelmaan. Kesken vihkiseremoniaa Julia teeskentelee kuolevansa.

V näytös
Julia makaa kryptassa kuin kuollut. Romeo ei ole saanut vihiä juonesta ja luulee, että Julia on oikeasti kuollut. Romeo juo nyt myrkkyä päästäkseen kuoleman myötä rakkaansa luo.
Julia herää kun Romeo on kuolemaisillaan. He haaveilevat hetken yhteisestä elämästä. Vähän ennen kuin Romeo kuolee, Julia iskee tikarin rintaansa ja he kuolevat yhdessä.
Rooleissa:
Julia - Marina Rebeka, sopraano
Romeo - Juan Diego Flórez, tenori
Mercutio - Gabriel Bermudez, baritoni
Veli Laurent - Alexandru Moisiuc, basso
Stephano - Rachel Frenkel, sopraano
Gertude - Carole Wilson, mezzosopraano
Tybalt - Marian Talaba, tenori
Benvolio - Martin Müller, tenori
Paris – Mihail Dogotari, baritoni
Gregorio - Marcus Pelz, baritoni
Kreivi Capulet - Il Hong, basso
Wienin valtionoopperan kuoro ja orkesteri, joht. Marco Armiliato
Oopperan alussa,väliajalla ja päätteeksi toimittaja Risto Nordell sekä oopperalaulajat Anssi Hirvonen ja Eeva-Liisa Saarinen keskustelevat illan teoksesta ja sen esityksestä.
Kuuntele Yle Radio 1 la 12.3. klo 19.03.