Hyppää pääsisältöön

Ritva Leino & Cilla Lönnqvist: Areena on hyvä ja tulee koko ajan paremmaksi

Kasvokuva kahdesta naisesta
Ritva Leino (vas) ja Cilla Lönnqvist Kasvokuva kahdesta naisesta Kuva: Anne Hämäläinen cilla lönnqvist

”Areena on hyvä palvelu. Siellä on valtava määrä hyvää tavaraa. Enhän mä edes koskaan ehdi katsoa kaikkea mikä mua siellä kiinnostaa”, totesi nainen kaupan kassalla.

Hän ei ole ainut joka kehuu Areenaa ylivertaisena verkkopalveluna. Areena on kolmatta vuotta peräkkäin valittu Suomen arvostetuimmaksi verkkobrändiksi. Areena on käytetympi kuin Ruutu ja Katsomo yhteensä. Viime vuonna sisältöjä katseltiin ja kuunneltiin 115 miljoonaa tuntia, 28 prosenttia pidempään kuin edellisenä vuonna. Areena on ladatuin suomalainen mobiilisovellus.

Kun asiat ovat näin hyvin, pitääkö näin mainioon palveluun koskea? Miksi Areenaa pitää kehittää?

Sisältöjä silloin kun se sopii

Kansainvälisten suoratoistopalveluiden suosio myös Suomessa kasvaa koko ajan. Ne brändäävät palveluitaan laatusarjoilla ja huippudokkareilla. Sisällöistä tulee nopeasti kansainvälisiä puheenaiheita. Ne ovat muuttaneet käyttäjäkokemusta verkossa. Sisältöjä halutaan katsoa silloin kuin itselle sopii, niitä ahmitaan ja niistä halutaan puhua samaan aikaan kuin muu maailma.

Areena on ollut vahvasti kiinni lineaarisen television sisällöissä. Pääosa katselusta onkin ollut viivästettyä katselua. Tämä näkyy Areenan huippukausissa: Areena on suosituimmillaan, kun televisiokanavat ovat täynnä erinomaisia sisältöjä. Kun kesä koittaa ja televisiotarjonta ohenee, näkyy sekin Areenassa vähentyneenä liikenteenä.

Verkonomainen julkaiseminen on kuitenkin ihan eri juttu kuin perinteinen lineaarinen televisio. Televisio on massamedia, mutta verkossa käyttäjäkokemus on aina henkilökohtainen: käyttäjä valitsee mitä haluaa katsoa ja paljonko katsoo. Televisiossa valinnat on tehty hänelle valmiiksi, kanavan voi toki aina vaihtaa ja kaukosäätimestä saa toosan myös kiinni.

Tuotantokausi kerrallaan

Jotta Areenan käyttäjäkokemus kohentuisi, on olennaista saattaa esimerkiksi sarjasisällöt asiakkaiden käytettäviksi kokonaisina tuotantokausina, joskus jopa ennen televisioensi-iltaa. Tavoitteena on näin palvella asiakasta juuri silloin kun hän haluaa. Verkossa asiakas haluaa personoitua palvelua, hän haluaa että hänelle suositellaan, tarjotaan juuri sitä mitä hän haluaa vaikka ei aina tiedä sitä haluavansa.

Tutkimukset ovat jo jonkin aikaa osoittaneet että yhä kasvava joukko alle 45-vuotiaita ei enää seuraa lineaarista televisiota eivätkä ole tietoisia ohjelmien lähetysaikatauluista. Iso osa tästä joukosta olisi valmis siirtymään Areenan käyttäjiksi, jos he löytäisivät itseään kiinnostavat sisällöt sieltä helpommin. Juuri siksi Areenaan kehitetään nyt uudenlaista löydettävyyttä. Aluksi ainakin luontosisällöt, huumori ja asenteella kuratoidut faktasisällöt löytyvät sieltä helpommin. Jatkossa on tarkoitus laajentaa paketoitua, katalogimaista palvelua myös muihin sisältöihin.

Suosituksin ja hyvin paketoituna

Haluaako asiakas käyttää tätä palvelua? Onko se sellainen, joka auttaa häntä löytämään itseään kiinnostavat sisällöt silloin kun hänelle sopii? Sitä emme vielä tiedä, mutta Areena haluaa oppia paremmaksi palveluksi. Kuunnella käyttäjää, kehittää löydettävyyttä ja parantaa julkaisemistaan. Se ei tarkoita, etteivätkö sisällön ammattilaiset edelleenkin valitsisi parhaita sisältöjä ja suosittelisi niitä, mutta ihmiskäden kuratointi yhdistettynä dataan tekee palvelusta ylivertaisen.

9. maaliskuuta Areenassa avautuu Kummelitaivas. Areena tarjoaa katsottavaksi kaikki vanhat Kummelit ja uusi Kummeli V. Joku voi sanoa, mitäs uutta tässä on. Onhan ne nähty ja onhan niitä ollut YouTubessakin. Kyllä vain. Kaikki haluttu sisältö on aina tarjolla jossakin. Transmediaguru Henry Jenkinsin sanoin: ”If it doesn´t spread it is dead”. Se mikä ei liiku on kuollut. Kummeli on ennen kaikkea Ylen tuottamaa sisältöä. On hienoa että juuri Yle tarjoaa ja kuratoi sisällöt nyt Areenassa koko Suomen kansalle. Nyt mennään Kummeli edellä, mutta samoin tein Areenassa avautuvat monet muutkin katalogit: AuPairit Australiassa, Vice-sisältöjä, Pasila 2.5 ja monet, monet muut.

Se on parannettua palvelua.

Ritva Leino on suunnittelupäällikkö ja Cilla Lönnqvist ohjelmapäällikkö Ylen Julkaisut -yksikössä.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua