Tavalliset ihmiset ja Wahlroos maksavat täyden osinkoveron

Tehdessäni MOT: Kapitalistin tilipäivä-ohjelmaa kävin lukemattomien pörssiyhtiöiden tilinpäätösinfoissa. Firmojen viestintäosastoilla ja toimitusjohtajien piireissä kiersi kuulemma huhu, että MOT tekee jotain ”vanhakantaista” ohjelmaa osingoista. MOT-ohjelma ei ole kaikkien pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien suosiossa. Aika moni on kertonut kyllä katsovansa Mottia, mutta harva haluaa olla ohjelmassa mukana.

Sammon konsernijohtaja Kari Stadigh kieltäytyi osinko-aiheisesta haastattelusta. Tilinpäätösinfossa analyytikoiden edessä hän kuitenkin avautui: ”Ollaan osinkokeskustelussa löydetty hyvin erikoinen näkökulma, eli tällainen 60-70-lukulainen tulonjakokeskustelu. Se tuntuu minusta hyvin vieraalta.”

Stadigh ehkä ajatteli, että MOT leimaisi Sammon seitsemättä vuotta nousevat osingot jonkinlaisena työn ja pääoman vastakkainasetteluna. Tämä ei kuitenkaan ollut ohjelman näkökulma. Pörssiyrityksen tarkoitus - osakeyhtiölakiin kirjattuna - on tuottaa arvoa osakkeenomistajalle. Omistajilla on oikeus osinkoonsa, muuten ei olisi mitään järkeä sijoittaa osakkeisiin.

MOT-ohjelma kysyy miksi pörssiosinkoja verotetaan epäoikeudenmukaisesti. Piensijoittajat maksavat osingoistaan täyden 30 prosentin pääomaveron, kun miljonääri saattaa saada osinkonsa jopa verovapaana. Ei ole syytä syyllistää miljonäärejä, jotka toimivat lain mukaan. Tämä on järjestelmävika. Osinkojen verotuksessa on niin suuret porsaanreiät, että ne löytää sokea-Reettakin.

Ohjelman palautteissa on muistutettu, että ohjelmassa ei kerrottu, että kun omistaja joskus nostaa rahaa holding-yhtiöstään, hän maksaa veroa. Ohjelma käsittelee tänä keväänä omistajille maksettavia osinkoja ja niiden verotuskohtelua.

Omistaja ei välttämättä maksa veroa silloinkaan kun ottaa rahaa ulos holding-yhtiöstään. Katsokaamme Antti Herlinin tilannetta. Herlinin yhtiössä, Holding Manutaksessa, oli viime kesänä 500 miljoonaa euroa. Helmikuussa Holding Manutas osti lisää Kone-osakkeita noin 27 miljoonalla eurolla. Ensi viikolla Holding Manutas saa 124,2 miljoonaa euroa Kone-osinkona verottomana, jonka jälkeen kassassa on todennäköisesti noin 600 miljoonaa.

Herlin on ostanut 11 prosenttia Sanoma Oy:stä - Holding Manutaksen rahoilla. Hän ei ole ottanut Sanomaan käytettyjä varoja ulos yhtiöstään käteisenä ja maksanut niistä veroja ja ostanut sitten itselleen Sanoman osakkeita.

Sanoman markkina-arvo oli maanantaina 677 miljoonaa euroa eli Herlininin (Manutaksen kautta) 11 prosentin osuus Sanomasta oli 74 miljoonaa. Ensi viikolla hän pystyisi ostamaan koko Sanoma Oy:n näillä verottomasti saaduilla Kone-osingoilla.

Herlin on toki ottanut Manutaksesta ulos muutaman sadan tuhannen euron osingot ja maksanut niistä veroa 21%.

Ohjelmassa kerrotaan, että pääministeri Sipilä ei maksa veroa tänä keväänä maksettavista osingoista koska hän on sijoittanut omaisuutensa ns. vakuutuskuoren alle. Vakuutuskuori? MOT-ohjelmassa esiintynyt sijoittaja Kim Lindström kiteyttää asian blogissaan viime kesänä:

”Näiden sopimusten ainoa olemassaolon syy on niiden verosuunnitteluominaisuudet. Huvittavaa kyllä suomalaiset ovat valmiita maksamaan lähes mitä tahansa välttääkseen veroja, jopa enemmän kuin mitä he voivat säästää veroissa. Sijoittaminen vakuutuskuoren sisällä, kuten kapitalisaatiosopimusten ja vakuutussijoitusten kautta, ovat olemassa ainoastaan näiden sopimusten verosuunnitteluominaisuuksien takia. Näiden sopimuksien avulla sijoittaja voi allokoida uudelleen sijoituksensa ilman veroseuraamuksia sopimuskauden aikana, koska talletuspääoma verotetaan vasta takaisinmaksun yhteydessä. Vakuutussijoituksilla on myös muuta varallisuutta kevyempi kohtelu perintöverotuksessa. Tämän perusteella sijoittaminen vakuutuskuoren kautta kuulostaa lyömättömältä tuotteelta. Todellisuus on kuitenkin toinen. Sopimuksen kulut ovat korkeat ja ne syövät useimmiten verohyödyt.”

Näin kirjoittaa arvostettu huippusijoittaja. Eli, jos sijoittaa tällaiseen tuotteeseen maksaa mieluummin pankkiirille kuin verottajalle. Päivän päätteeksi saattaa joutua tyytymään heikompaan sijoitustuottoon, mutta ei tarvitse maksaa hirveästi veroa.

Ongelma koskee myös sijoitusrahastoja. Vältät osinkoveron, mutta maksat pankkiirille. Saat huonomman tuoton, mutta maksat vähemmän veroa.

Olisiko tässä poliittinen pelimerkki pääministerille keskellä yhä vain jatkuvia yhteiskuntasopimusneuvotteluja. Mikseivät kaikki osingonsaajat maksaisi samaa 30 prosentin veroa? Miksi vain piensijoittajat? Jos kaikki miljonääritkin - Sipilä mukaan lukien - maksaisivat täyden osinkoveron, olisi tänäkin keväänä kertynyt yli miljardin euron veropotti.

Nyt pörssiosinkoverona kerätään 400 miljoonaa, lähinnä piensijoittajilta. Josko hallitus vaatisi Finanssialan keskusliitolta esityksen oikeudenmukaisesta osinkoverotuksesta tai muuten hallitus ryhtyisi valmistelemaan siitä pakkolakia.

Ehkä palkansaajilla olisi helpompaa suostua tulonsiirtoon työnantajille ja omistajille, jos kaikki pörssiyritysten omistajat maksaisivat saman osinkoveron. Sammon hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos on hyvä esimerkki muille miljonääreille. Sammon suurin henkilöomistaja ei käytä holding-yhtiötä. Hänen pääomatulonsa vuoden 2014 verotuksessa oli 18 miljoonaa euroa. Hän maksoi tästä yli 30 prosentin veron.