Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Auton todellinen kulutus karkaa yhä kauemmas luvatusta

Toimittaja tankkaa Nissan Micraa.
Toimittaja tankkaa Nissan Micraa. Kuva: YLE kuningaskuluttaja

Henkilöautojen todellinen kulutus ylittää valmistajien mittauttamat luvut jo noin kolmanneksella. Haamukulutus aiheuttaa 9000 euron lisälaskun uuden auton ostajalle. Taustalla on tuotekehitys ja lainsäädännön porsaanreiät, joita autonvalmistajat hyödyntävät häpeilemättä.

Media on metelöinyt Volkswagenin päästöhuijauksesta. Samaan aikaan kaikki autovalmistajat voivat käyttää lukuisia laillisia manipulointikeinoja kaunistellakseen polttoaineen kulutuslukuja.

Kuningaskuluttaja pureutui ongelmaan tutkimalla todellisen ja ”virallisen” polttoaineen kulutuksen eroja pistoolikokeella: Tankki täyteen koeajon lopuksi ja aluksi.

Koeajetut Nissan Micra ja Skoda Octavia hörppäsivät maantieajossa selvästi enemmän kuin mitä valmistaja ilmoittaa – taajamassa ero olisi ollut todennäköisesti vielä isompi.

Kulutus l / 100 km, maantie * EU-lukema tankkauskoe
Nissan Micra 1,2 vm 2013 4,3 5,5
Skoda Octavia 1,4 vm 2012 5,3 6,0

Tankkausmittaukseen liittyy virhemahdollisuuksia, joten tulos on suuntaa antava.

Mutta heitot eivät yllätä. Esimerkiksi Helsingin Sanomat raportoi vielä suurempia eroja todellisen ja luvatun kulutuksen välillä monilla automerkeillä.

Eurooppalaisen ympäristöjärjestö Transport and Environmentin mukaan Saksassa uusien henkilöautojen viralliset ja todelliset hiilidioksipäästöt ovat erkaantuneet vuosi vuodelta kauemmas toisistaan.

Hiilidioksipäästöistä kertova kuva
Uusien autojen todelliset ja viralliset hiilidioksidipäästöt Saksassa. Lähde: Transport and Environment Hiilidioksipäästöistä kertova kuva Kuva: YLE kuningaskuluttaja

Todelliset päästöt ovat kyllä vähentyneet - mutta paljon hitaammin kuin viralliset luvut antavat ymmärtää.

Tutkimusjärjestö ICCT:n mukaan vuonna 2014 uusien yksityisautojen todelliset hiilidioksipäästöt olivat 36 prosenttia suuremmat kuin valmistajien antamat päästöluvut.

Hiilidioksidipäästö on suoraan verrannollinen polttoaineen kulutukseen.

Iso lisälasku

Kulutusheitoissa on kyse isoista summista. Suomessa uutta bensa-autoa tankataan noin 24000 euron arvosta auton elinkaaren aikana, kun juomalasku ynnätään keskimääräisillä luvuilla.

Kolmanneksen heitto tietää tällöin 9000 haamueuron lisälaskua!

Todellisen ja virallisen kulutuksen erojen taustalla on monia syitä. Virallinen kulutuslukema tulee henkilöauton tyyppihyväksyntään nivoutuvasta mittauksesta, josta on säädetty EY-direktiivissä.

Virallinen EU-kulutus mitataan laboratoriossa, jossa autoa ajetaan dynamometrin päällä. Tosielämän suurempi kulutus johtuu osin lainsäätäjästä.

Laboratoriossa ajetaan esimerkiksi ilman ajovaloja, lämmitintä, ilmastointia, radiota eikä nastarenkaitakaan käytetä. Myös pakkanen ja sohjo puuttuvat. Kaikki nämä tekijät nostavat kulutusta suomalaisen autoilijan arjessa.

Tuotekehitystä testin ehdoilla

Johtava tutkija Juhani Laurikko VTT:ltä arvioi, että autojen valmistajat tekevät tuotekehitystä pitkälti testiajon ehdoilla.

Tällöin voidaan ottaa käyttöön teknisiä ratkaisuja, joiden edut nostavat päätään kulutusmittauksessa ja hyöty jää vähemmäksi tosielämässä.

- Testissä esimerkiksi joutokäynnin osuus on kohtuullisen iso. Sammutusautomatiikka, joka pysäyttää moottorin, toimii silloin kohtuullisen hyvin. Normaalissa ajossa pysähdyksiä ei välttämättä tule yhtä paljon, sanoo Laurikko.

VTT:n autolaboratorio
VTT:n autolaboratorio Espoossa. VTT:n autolaboratorio Kuva: YLE kuningaskuluttaja
Auton rengas tutkimuslaboratoriossa.
Kulutusmittauksessa ajetaan dynamometrin päällä. Auton rengas tutkimuslaboratoriossa. Kuva: YLE Kuningaskuluttaja (Tv),vtt

Pakottaville määräyksille ei autonvalmistaja tietenkään voi mitään. Pykälät jättävät kuitenkin kulutuksen mittaukseen vapauksia ja tulkinnanvaraisuuksia.

Ympäristöjärjestö Transport and Environmentin mukaan autonvalmistajat ovat vuosien varrella käyttäneet sumeilematta hyväkseen porsaanreikiä ajovastuskokeessa, jonka arvot vaikuttavat kulutusmittauksen tulokseen laboratoriossa.

Auton kulutusta on saatu pienennettyä laillisesti mm. vähentämällä ilmanvastusta teippaamalla auton rakoja umpeen ja rengaspainetta nostamalla. Käytetyt kikat ovat monin osin täysin mahdottomia normaaliajossa.

Juhani Laurikon mukaan ajovastuskokeen optimoinnilla ja porsaanreikien käytöllä voidaan saada jopa 15 – 20 prosentin vähennys kulutusmittauksessa.

Renkaaseen pumpataan ilmaa.
Kulutusmittausta edeltävässä rullauskokeessa tulosta voi kaunistella rengaspainetta lisäämällä. Renkaaseen pumpataan ilmaa. Kuva: YLE kuningaskuluttaja

Mittausuudistus korjaa kaunisteltuja lukuja

EU-kulutusmittaukseen on suunniteltu uudistusta, jonka myötä uusien autojen lukemat vastaavat paremmin arkikokemusta ja vippaskonstit mittauksessa vähenevät. Viralliset kulutusluvut voivat harpata jopa noin kolmanneksen uuden mittaustavan takia.

Sen jälkeenkin käytetyn auton ostaja saa kuitenkin pärjätä vielä vuosia vanhoilla alakanttiin osuvilla luvuilla. Jos auton myyjä ei tiedä edes auton virallista kulutuslukemaa, sen voi tarkastaa Trafin palvelusta.

Auton todellista kulutusta voi selvittää nettipalstojen avulla. Esimerkiksi saksalainen Spritmonitor tarjoaa satojen tuhansien autoilijoiden itse ilmoittamia kulutustietoja. Spritmonitorissa tosin saman automallin kulutus voi vaihdella paljon eri kuskien välillä.

Autoliiton viestintäpäällikkö Jukka Tolvanen pitää koeajoon ja tankkaamiseen perustuvaa omaehtoista tutkimista hyvänä keinona selvittää todellista kulutusta.

- Jos on mahdollista saada auto muutamaksi päiväksi koeajoon, niin siinä voi saada viitteitä, sanoo Tolvanen.

Hän muistuttaa, että uuden auton kohdalla kulutus voi muuttua sisäänajovaiheen jälkeen.

Lue lisää:

Näin kulutusmittauksen tulosta manipuloidaan

Henkilöautolle määritellään niin sanotut ajovastusarvot, ennen kuin laboratoriossa tehdään virallinen polttoaineen kulutusmittaus. Ajovastus voidaan mitata rullauskokeella, jossa erilaiset manipulointikeinot ovat olleet ympäristöjärjestön mukaan ahkerassa käytössä.

*) Koeajossa nastarenkaat ja kuormana rengassarja, vain Nissanissa kuormana lisähenkilö. Koeajolenkki 99 km moottoritietä, n. 20 % matkasta nopeus 80 km / h, muulloin 100 km / h. Vain Skodassa vakionopeudensäädin. Nopeudet tarkastettiin gps:stä.

Tankkaus suoritettiin koeajon alussa ja lopussa samalla bensapistoolilla niin, että täyttö lopetettiin pistoolien ensimmäiseen naksahdukseen.

Videossa käytetyt ajomatkat laskettiin 99 kilometrin ajossa saadun kulutuslukeman perusteella.

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.