Hyppää pääsisältöön

Ihmisarvot eurooppalaisena iltasatuna

kirjailija Marjo Niemi
Marjo Niemi kirjailija Marjo Niemi Kuva: Teos / Heini Lehväslaiho Marjo Niemi (kirjailija),marjo niemi

Muistatteko vielä, kun EU sai vuonna 2012 Nobelin rauhanpalkinnon ansioistaan menestyksellisen kamppailun rauhan, sovinnon, demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta?
Ajatella, että siitä on vasta reilut kolme vuotta, kun katsoo miten lapset nyt makaavat piikkilankojen rajaamilla mutaisilla pelloilla pitkin Eurooppaa.

Minä kaipaan sitä aikaa, kun ero faktan ja fiktion välillä vielä oli havaittavissa. Todellista faktaa on se, että Eurooppa kieriskelee rahassa. Todellista fiktiota se, että me olisimme keppikerjäläisinä mieron tiellä. Tällä jatkuvalla faktan fiktioittamisella, jankutuksella, kuinka inhimillisyyteen ei ole varaa, on saatu dramatisoitua Euroopan Unionin keskeinen ihmisarvojen kunnioitus iltasaduksi.

Humanismi mielletään viihdekirjallisuudeksi

Fiktiona käsitellään usein jopa perustuslakia, maiden omia ja Euroopan Unioinin Lissabonin sopimusta. Niitä voi näemmä editoida ja tulkita tarvittaessa. Humanismi mielletään viihdekirjallisuudeksi. Kaikkia ihmisiä koskevat ihmisarvot ajatellaan runoudeksi, jonka aika on sitten, kun ”tilanne” sen mahdollistaa ja viini on hapettunut.

Fasismin ydinajatus on: me olemme arvokkaampia kuin te. Fasismia on aina ollut. Ei se toiseen maailmansotaan loppunut, kuten nykyisessa Euroopan tiukassa paikassa olemme saaneet huomata.

Uusimpina näytteinä Slovakian kansa äänesti parlamenttiin uusnatsipuolueen ja sen lisäksi kaksi muuta jyrkän muukalaisvastaista puoluetta. Sama maa on kuluvan vuoden lopussa EU:n puheenjohtajamaa. Unkarin hallitus hyökkää toistuvasti ihmisoikeusjärjestöjen kimppuun, perustuslakituomioistuimen tuomareita on vaihdettu hallitukselle lojaaleihin ja Unkarin hallitus käyttää miljoonia euroja rasistisiin kampanjoihin. Siis hallitus. Kuulostaa fiktiolta, ei valitettavasti ole.

Unionin perustuslain allekirjoitti 25 eurooppalaista valtion- ja hallituksen päämiestä vuonna 2004 Roomassa. Perustuslakiin kirjattiin uusina arvoina ihmisarvo, tasa-arvo, lasten oikeuksien kansainvälinen toteuttaminen ja vähemmistöjen oikeudet. Laissa todetaan oikeuksien tuovan mukanaan vastuuta ja velvollisuuksia sekä muita ihmisiä että koko ihmiskuntaa ja tulevia sukupolvia kohtaan. Nämä arvot pitää allekirjoittaa ja toimia niiden mukaisesti, mikäli haluaa unionin jäseneksi. Jos jäsenmaa loukkaa näitä arvoja, jäsenyydestä koituvat oikeudet voidaan määräajaksi pidättää. Vaikuttaakohan Turkin rooli kansainvaelluksessa siihen, että maan ihmisoikeustilannetta fiktioitetaan maan jäsenyyden kohdalla? Saavatkohan Unkari ja Slovakia sanktioita? Perustuslakia ei lopulta otettu käyttöön, mutta Lissabonin sopimuskin on ihmisarvojen osalta yksiselitteinen.

Puolet maailman pakolaisista on lapsia

Hyväntekeväisyysjärjestöt, kansalais- ja uskonnolliset järjestöt tekevät niin paljon kuin pystyvät, miljoonat eurooppalaiset auttavat kaikin olemassaolevin keinoin, mutta se ei riitä. Päävastuu ratkaisusta on hallituksilla ja EU:lla. Niiden toimintaa ohjaa viime kädessä laki. Ja kansainväliset sopimukset.
Yksi sellainen on YK:n lapsen oikeuksien sopimus. Se velvoittaa lain soveltamista jokaiseen lapseen, oli lapsi sitten maan kansalainen, turvapaikanhakija, maahanmuuttaja tai pakolainen. Lapsi on aina ensisijaisesti lapsi. Puolet maailman pakolaisista on lapsia, 30 miljoonaa. Eurooppaan tulleista joka kolmas on lapsi. Kaksi lasta päivässä hukkuu Välimereen. Euroopan pakolaisleirillä on kymmeniätuhansia lapsia ilman huoltajia. Heitä muun muassa raiskataan. Europolin arvion mukaan kymmenentuhatta lasta on kadonnut Euroopassa. Tämä on mielestäni se todellinen poikkeustilanne, joka vaatii perustuslain toteutumisen mahdollistavan poikkeuslainsäädännön, jotta lapset siirrettäisiin heti turvaan.

Sen sijaan rikkaat maat käyttävät kaiken luovuutensa sellaisten poikkeuslakien tehtailuun, joilla pakolaiset saadaan pysymään maan rajojen ulkopuolella ja lapset pelloilla, sekä lakeihin, joilla heidät saadaan mahdollisimman nopeasti ulos maasta. Euroopan Unionin perustuslakiin oli kirjattu mahdollisuus tehdä suurissa maahanmuuttoliikkeissä poikkeuksia maahanmuutto- ja turvapaikka-artiklan noudattamiseen. Nyt niitä tehdään.

Euroopalla ei ole muuta hävittävää, kuin perustuslakiin kirjatut arvonsa

Euroopalla ei ole muuta hävittävää, kuin perustuslakiin kirjatut arvonsa. Luterilainen kirkko Suomessa oli jotensakin hukassa vielä hetki sitten, mutta tiukassa paikassa sen hyvät arvot nousevat esiin. Kirkon edustajat antavat nykyään jatkuvasti lausuntoja toisten ihmisten inhimillisestä kohtelusta. Sitten ovat ne, jotka puhuivat nätisti siihen saakka, kunnes sanoista alettiin ottaa mittaa, kunnes arvoja alettiin punnita.

Kuuntele Marjo Niemen kolumni Kultakuumeen lähetyksessä alkaen noin klo 15:30

  • Nelli Ruotsalainen puhuu runoissaan suunsa puhtaaksi patriarkaatista

    Nelli Ruotsalaisen teos kisaa Tanssivasta karhusta.

    Nelli Ruotsalaisen esikoisteos on suorapuheinen kuvaus sukupuolirooleista ja niistä vapautumisesta. Omaelämäkerrallisissa runoissa henkilökohtaisesta kasvaa poliittista. Täällä en pyydä enää anteeksi on ehdolla tämänvuotisen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri