Hyppää pääsisältöön

Ketkä ovat äänessä? Esittelyssä Klassinen Suomi -radiosarjassa kuultavat musiikin ammattilaiset

yle radio 1:n kanavalogo
yle radio 1:n kanavalogo kanavalogot

Klassinen Suomi -radiosarja tarjoaa radiomaailmaan sovitettuja vaihtoehtoja ja täydennyksiä television kuvamaailmalle. Sarjan kymmenen osaa jakavat kansallisen musiikkikulttuurin eri osiin kuin taidemusiikissa on totuttu. Tv-sarjan aiheista kerrotaan radiossa eri tarinat eri tempolla kuin televisiossa. Tämä artikkeli esittelee radiossa äänessä olevat haastateltavat. Klassinen Suomi -radiosarja kuullaan Yle Radio 1:ssä maanantaisin 7.3.–9.5.2016 klo 11.00, uusinta lauantaina klo 14.00. Artikkelia päivitetään viikoittain.

Osa 10/10: Suomi-Finland

Sarjan lopussa olemme väistämättä suuren kysymyksen edessä: onko suomalainen klassinen musiikki suomalaista? Onko musiikilla kotimaata, passia tai tunnistettavaa suomalaista säveltä? Jos on, niin miltä se kuulostaa? Miten tähän pisteeseen on oikein tultu ja keiden hartioiden varassa kunnia maamme musiikin komeasta kehityskaaresta oikein lepää? Entä miltä tämä kaikki näyttää maamme rajojen ulkopuolelta katsottuna? Onko musiikkielämämme brändäys, vienti ja kansainvälinen yhteistyö tuottanut oikeasti kestäviä tuloksia?

Ohjelmasssa kuultavat henkilöt:

Iiro Rantala, muusikko
Tapani Länsiö, säveltäjä, kuoronjohtaja
Pirkko Moisala, etnomusikologian professori
Jouni Kaipainen, säveltäjä
Magnus Lindberg, säveltäjä, pianisti
Kaija Saariaho, säveltäjä
Mikko Heiniö, säveltäjä, professori
Susanna Mälkki, kapellimestari
Ville Matvejeff, kapellimestari, säveltäjä
Lotta Wennäkoski, säveltäjä
Minna Lindgren, toimittaja, kirjailija
Eero Hämeenniemi, säveltäjä
Vesa Kurkela, musiikkihistorian professori
Matti Vainio, professori
Pekka Hako, toimittaja, musiikintutkija
Maria Puusaari, viulisti
Taru Leppänen, tutkija
Susanna Välimäki, dosentti, musiikintutkija
Seppo Kimanen, sellotaiteilija
Hannu Oskala, muusikko, kaupunginhallituksen jäsen
Markus Fagerudd, säveltäjä
Pasi Lyytikäinen, säveltäjä

Osa 9/10: Tiennäyttäjät

Menestystarinan anatomia. Kautta historian yleisöä ovat kiinnostaneet huiput ja erityisesti valovoimaiset henkilöhahmot. Matkan varrella musiikkielämä on muuttunut ja mukaan astuneet agentit, media, brändit ja bisnes. Millainen oikeastaan on klassisen musiikin menestystarina, kun se puretaan osiin? Minkälainen yhtälö tuottaa elämää suurempia tarinoita ja ilmiöitä kuten Avanti!, Sinfonia Lahti, säveltäjä Einojuhani Rautavaara enkelinäkyineen tai Kuhmon kamarimusiikki ja sitä haastavat nuoret, suuren yleisön jo osin löytäneet nykyfestivaalit, esim. Meidän Festivaali? Ja keitä ovat suuret persoonat näiden ilmiöiden takana?
Haastateltavat:
John Storgårds, kapellimestari, viulutaiteilija
Osmo Vänskä, kapellimestari, klarinettitaiteilija
Seppo Kimanen, sellotaiteilija
Marko Ylönen, sellotaiteilija, professori
Tuulikki Närhinsalo, intendentti, toiminnanjohtaja
Pekka Kuusisto, muusikko
Aleksi Malmberg, johtaja, Suomen Benelux-instituutti
Jouko Laivuori, kosketinsoittaja
Kari Kriikku, klarinettitaiteilija, taiteellinen johtaja, Avanti!
Jukka Rautasalo, muusikko
Timo Hietala, säveltäjä, sovittaja
Magnus Lindberg, säveltäjä, pianisti
Helena Hiilivirta, intendentti, Tampere Filharmonia
Jaakko Kuusisto, muusikko, säveltäjä
Pekka Hako, toimittaja, musiikintutkija
Vesa Kurkela, musiikkihistorian professori
Samuli Tiikkaja, toimittaja, musiikkikriitikko
Reijo Kiilunen, toimitusjohtaja
Minna Pensola, viulisti

Osa 8/10: Portinvartijat

Keiden harteilla musiikkielämän päätöksenteko oikeasti lepää? Keillä on valta ja vastuu? Jakson teemana ovat musiikista puhumisen, kirjoittamisen ja keskustelemisen herättämät intohimot. Meillä ei enää ole koko kansan esseistiä Erik Tawaststjernaa tai yksinäisen hahmon ritarina musiikkielämää suominutta Seppo Heikinheimoa. Mitä on tulevaisuuden musiikkipuhe ja kritiikki – ja kuka sitä saa esittää? Onko se tarpeen ja missä muodossa?

Vesa Siren, musiikkitoimittaja

Jouni Kaipainen, säveltäjä

Tuulikki Närhinsalo intendentti, toiminnanjohtaja

Ville Matvejeff kapellimestari, säveltäjä

Osmo Tapio Räihälä säveltäjä

Hannu Oskala muusikko, kaupunginhallituksen jäsen

Pekka Hako toimittaja, musiikintutkija

Magnus Lindberg säveltäjä, pianisti

Mikko Heiniö säveltäjä, professori

Olli Virtaperko säveltäjä

Pasi Lyytikäinen säveltäjä

Lotta Wennäkoski säveltäjä

Seppo Kimanen sellotaiteilija

Liisa Steffa FM

Veijo Murtomäki musiikinhistorian professori, Sibelius-Akatemia

Eero Hämeenniemi säveltäjä

Jaakko Kuusisto muusikko, säveltäjä

Susanna Välimäki dosentti, musiikintutkija

Jukka Rautasalo muusikko

Iiro Rantala muusikko

Hannu Lintu kapellimestari

Markus Fagerudd säveltäjä

Kari Kriikku klarinettitaiteilija, taiteellinen johtaja, Avanti!

Susanna Mälkki kapellimestari

Osa 7/10: Kaksi maailmaa

Minkälaisten musiikillisten raja-aitojen sisällä klassinen Suomi elää? Minkälaiset suhteet sillä on naapureihin? Suomalainen musiikkihistoria ja nykyisyys on täynnä taiteilijoita, joille rajojen yli hyppiminen on lähtökohta muusikkoudelle? Aina rajojen rikkomista ei ole katsottu hyvällä. Populaarimusiikki on vallannut alaa ja entisestä alamaisesta on tullut musiikkikulttuurin vallitseva genre. Miten klassinen ja pop suhtautuvat toisiinsa tässä ajassa? Mitä muusikot itse ajattelevat raja-aidoista ja millaisen jäljen eri musiikinlajien välillä liikkuminen omaan muusikkouteen jättää?

Kymmenosaiseen Klassinen Suomi -kokonaisuuteen kuuluu sekä radio- että TV-sarja, jotka täydentävät toisiaan. Sarjoissa pääsee ääneen kymmeniä suomalaisia. Radiosarjassa puhujat vaihtuvat välillä nopeasti, eikä puhujien nimiä ole erikseen lueteltu.

Radiosarjan toimittaa Kare Eskola. Äänisuunnittelusta vastaa Pentti Männikkö.

Jaksossa puhuvat:

Lauri Porra säveltäjä, muusikko
Jaakko Kuusisto muusikko, säveltäjä
Esa Pietilä saksofonisti, säveltäjä
Olli Virtaperko säveltäjä
Atso Almila kapellimestariprofessori, säveltäjä
John Storgårds kapellimestari, viulutaiteilija
Timo Hietala säveltäjä, sovittaja
Ilkka Kuusisto säveltäjä
Pekka Kuusisto muusikko
Aulis Sallinen säveltäjä
Jorma Panula kapellimestari
Jukka Linkola säveltäjä, taiteilijaprofessori
Jouko Laivuori kosketinsoittaja
Markus Fagerudd säveltäjä
Eero Hämeenniemi säveltäjä
Kari Kriikku klarinettitaiteilija, taiteellinen johtaja, Avanti!
Minna Lindgren toimittaja, kirjailija
Jorma Hynninenoopperalaulaja
Iiro Rantala muusikko
Tuomas Hannikainen kapellimestari
Hannu Oskala muusikko, kaupunginhallituksen jäsen
Gustav Djupsjöbacka professori, pianotaiteilija
Marko Ylönen sellotaiteilija, professori
Jukka Rautasalo muusikko

Osa 6/10: Opintie

Suomalainen musiikkikoulutus on monen mielestä todellinen suomalaisen musiikin menestystarina. Jaksossa kerrotaan niistä valovoimaisista henkilöistä, jotka ovat olleet luomassa suomalaisen soitto-opetuksen uutta aikaa. Opintie kertoo opettajista ja oppilaista eli siitä vuosisataisesta jatkumosta, jolle klassinen musiikkikulttuuri rakentuu. Viuluviikareista, tulevista ammattilaisista ja monia suomalaisista yhdistävän varhaisen musiikinopetuksen jättämistä jäljistä. Koulutus on myös asia, jonka jatkuvuudesta ollaan suuresti huolissaan. Minkä varassa tulevaisuuden klassisen musiikin maailma pyörii, jos perusta ei ole kunnossa?

Puhujina:
Géza Szilvay, viulupedagogi
Tuomas Haapanen, viulisti
Réka Szilvay, viulutaiteilija, viulumusiikin professori, Sibelius-Akatemia
Soili Perkiö, musiikkikasvattaja
Jari Sinkkonen, lastenpsykiatrian dosentti, huilisti
Pekka Kuusisto, muusikko
Seppo Kimanen, sellotaiteilija
Marko Ylönen, sellotaiteilija, professori
Jaakko Kuusisto, muusikko, säveltäjä
Jukka Rautasalo, muusikko
Perttu Kivilaakso, sellotaiteilija, säveltäjä
Minna Lindgren, toimittaja, kirjailija
Iiro Rantala, muusikko
Timo Hietala, säveltäjä, sovittaja
Atso Almila, kapellimestariprofessori, säveltäjä
Jorma Panula, kapellimestari
Esa-Pekka Salonen, kapellimestari, säveltäjä
Osmo Vänskä, kapellimestari, klarinettitaiteilija
Dalia Stasevska, kapellimestari
Mari Tervaniemi, tutkimusjohtaja, Helsingin yliopisto
Vesa Sirén, musiikkitoimittaja

Osa 5/10: Laulumaa

Suomi on laulumaa ja suomalaiset laulukansaa – näin väitetään. Kuoroja onkin hämmästyttävän paljon suhteessa väestön kokoon ja maan kauimmaisessakin nurkassa tiedetään, kuka on Jorma Hynninen. Suomalaisissa lauluissa ja oopperassa on kautta historian otettu kontaktia kansaan. Rakkaimmat yksinlaulut ja kuorolaulut ovat suurelle osalle tuttuja ja yhteistä henkistä omaisuuttamme. 1970-luvun oopperabuumi puhutteli laajalti suomalaisia ja loi pohjaa tulevalle. Nykyooppera ei kuitenkaan tyydy tutuissa kulisseissa toimimiseen. Parhaat suomalaiskuorotkaan eivät laula vanhojen kaavojen pohjalta.

Puhujina:
Jorma Hynninen, oopperalaulaja
Tuulikki Närhinsalo, intendentti, toiminnanjohtaja
Seppo Murto, kuoronjohtaja
Iiro Rantala, muusikko
Marjukka Riihimäki, kuoronjohtaja, pedagogi
Jukka Linkola, säveltäjä, taiteilijaprofessori
Tapani Länsiö, säveltäjä, kuoronjohtaja
Soile Isokoski, oopperalaulaja, lehtori
Gustav Djupsjöbacka, professori, pianotaiteilija
Perttu Kivilaakso, sellotaiteilija, säveltäjä
Pekka Hako, toimittaja, musiikintutkija
Pasi Lyytikäinen, säveltäjä
Markus Fagerudd, säveltäjä
Mikko Heiniö, säveltäjä, professori
Aulis Sallinen, säveltäjä
Reetta Ristimäki, oopperalaulaja, musiikkiteatteriammattilainen
Lilli Paasikivi, taiteellinen johtaja, Suomen Kansallisooppera

Osa 4/10: Nykyaika

Klassisen proge-sukupolvi, avantgarde, modernismi ja protesti. Keskelle suomalaisen musiikin tarinaa ilmestyy 70–80-luvulla uusi, muusikko- ja nuori säveltäjä -sukupolvi, joka hämmentää niin musiikkielämää kuin käsityksiä siitä, millainen muusikko tässä maassa voi ja saa olla, mitä kaikkea ylipäätään kutsutaan musiikiksi ja missä ja miten sitä voidaan esittää. Syntyy Korvat Auki! -yhdistys, noustaan kapinaan ja kehitellään karvalakkioopperan käsite.

Puhujina:
Markus Fagerudd, säveltäjä
Olli Virtaperko, säveltäjä
Susanna Mälkki, kapellimestari
Jorma Rahkonen, viulisti
Jouni Kaipainen, säveltäjä
Kari Kriikku, klarinettitaiteilija, taiteellinen johtaja, Avanti!
Atso Almila, kapellimestariprofessori, säveltäjä
Esa-Pekka Salonen, kapellimestari, säveltäjä
Kaija Saariaho, säveltäjä
Tapani Länsiö, säveltäjä, kuoronjohtaja
Eero Hämeenniemi, säveltäjä
Osmo-Tapio Räihälä, säveltäjä
Ilkka Kuusisto, säveltäjä
Jouko Laivuori, kosketinsoittaja
Magnus Lindberg, säveltäjä, pianisti
Jukka Linkola, säveltäjä, taiteilijaprofessori
Timo Hietala, säveltäjä, sovittaja
Pirkko Moisala, etnomusikologian professori, Helsingin yliopisto
Mikko Heiniö, säveltäjä, professori
Aulis Sallinen, säveltäjä
Juhani Liimatainen, äänitaiteilija
Jaakko Kuusisto, muusikko, säveltäjä
Maria Puusaari, viulisti

Osa 3/10: Iso S

Suomalainen musiikkielämä on tarvinnut Sibeliusta moneen tehtävään. Millainen hahmo ja ilmiö musiikkielämämme Iso S on ollut häntä ympäröivässä valossa ja varjoissa toimiville aikalaisille, muusikoille, kansakunnalle ja yhteiskunnalle? Mistä todella puhumme, kun puhumme Sibeliuksesta? Minkälaista musiikkia jäi sibeliaanisen sankaritarinan katveisiin?

Jaakko Ilves, viulutaiteilija
Lauri Porra, säveltäjä, muusikko
John Storgårds, kapellimestari, viulutaiteilija
Vesa Kurkela, musiikinhistorian professori
Veijo Murtomäki, musiikinhistorian professori, Sibelius-Akatemia
Vesa Sirén, musiikkitoimittaja
Susanna Mälkki, kapellimestari
Kaija Saariaho, säveltäjä
Osmo Vänskä, kapellimestari, klarinettitaiteilija
Hannu Oskala, muusikko, kaupunginhallituksen jäsen
Mikko Heiniö, säveltäjä, professori
Pekka Hako, toimittaja, musiikintutkija
Matti Vainio, professori
Jouni Kaipainen, säveltäjä
Jukka Nykänen, pianisti, säveltäjä, sovittaja
Susanna Välimäki, dosentti, musiikintutkija
Pekka Kuusisto, muusikko
Minna Lindgren, toimittaja, kirjailija
Erik T Tawastjerna, pianoprofessori
Jukka Linkola, säveltäjä, taiteilijaprofessori
Jouko Laivuori, kosketinsoittaja
Lauri Porra, säveltäjä, muusikko
Iiro Rantala, muusikko
Olli Virtaperko, säveltäjä
Virpi Hämeen-Anttila, kirjailija, tutkija
Tuulikki Närhinsalo, intendentti, toiminnanjohtaja
Jukka Rautasalo, muusikko
Osmo-Tapio Räihälä, säveltäjä
Pirkko Moisala, etnomusikologian professori, Helsingin yliopisto

Osa 2/10: Heimo

Jaksossa leikitellään ”musiikillisen heimon” käsitteellä. Millaisen heimon klassisen musiikin muusikkojoukko ja yleisö muodostavat? Miten heimoon tullaan tai päästään sisälle? Monelle nuorelle muusikolle klassisen musiikin ammattilaisuus on ainoa vaihtoehto, mutta kaikki eivät halua maailmalla kiertäviksi solisteiksi vaan osaksi sinfoniaorkesterin kaltaista suurempaa yhteisöä.

Puhujina:
Pirkko Moisala, etnomusikologian professori, Helsingin yliopisto
Tapani Länsiö, säveltäjä, kuoronjohtaja
Minna Lindgren, toimittaja, kirjailija
Ilkka Kuusisto, säveltäjä
Jaakko Kuusisto, muusikko, säveltäjä
Pekka Kuusisto, muusikko
Marko Ylönen, sellotaiteilija, professori
Perttu Kivilaakso, sellotaiteilija, säveltäjä
Kari Kriikku, klarinettitaiteilija, taiteellinen johtaja, Avanti!
Osmo-Tapio Räihälä, säveltäjä
Dalia Stasevska, kapellimestari
Jouko Laivuori, kosketinsoittaja
Susanna Mälkki, kapellimestari
Atso Almila, kapellimestariprofessori, säveltäjä
Pasi Lyytikäinen, säveltäjä
Eero Hämeenniemi, säveltäjä
Virpi Hämeen-Anttila, kirjailija, tutkija
Jukka Rautasalo, muusikko
Taru Leppänen, tutkija, Turun yliopisto
Hannu Lintu, kapellimestari

Osa 1/10: Pikkujättiläinen

Mitä huipulle pyrkiminen tarkoittaa klassisen musiikin maailmassa, jossa ei ole oikoteitä eikä helppoja vastauksia? Klassisen Suomen huippuosaajat pohtivat musiikillisia elämänvalintojaan. Kova työ on välttämättömyys, mutta sekään ei takaa pääsyä perille. Joskus onnella ja sattumalla on yllättävä rooli. Klassinen musiikki elää myös tähtikultista. Kuka tähtiä tarvitsee ja mihin?

Puhujina:
Iiro Rantala, muusikko
Pekka Kuusisto, muusikko
Esa-Pekka Salonen, kapellimestari, säveltäjä
Jaakko Ilves, viulutaiteilija
Jouko Laivuori, kosketinsoittaja
Perttu Kivilaakso, sellotaiteilija, säveltäjä
Marko Ylönen, sellotaiteilija, professori
Lauri Porra, säveltäjä, muusikko
Reka Szilvay, viulutaiteilija, viulumusiikin professori, Sibelius-Akatemia
Seppo Kimanen, sellotaiteilija
Kaija Saariaho, säveltäjä
Magnus Lindberg, säveltäjä, pianisti
Kari Kriikku, klarinettitaiteilija, taiteellinen johtaja, Avanti!
Timo Hietala, säveltäjä, sovittaja
Atso Almila, kapellimestariprofessori, säveltäjä
Osmo Vänskä, kapellimestari, klarinettitaiteilija
Eero Hämeenniemi, säveltäjä
Taru Leppänen, tutkija, Turun yliopisto
Hannu Lintu, kapellimestari
Susanna Välimäki, dosentti, musiikintutkija
Jukka Rautasalo, muusikko
Susanna Mälkki, kapellimestari
Osmo-Tapio Räihälä, säveltäjä
Gustav Djupsjöbacka, professori, pianotaiteilija

  • Klassinen Suomi katsottavissa taas 26.12 alkaen

    Klassinen suomi katsottavissa 26.12 alkaen

    Klassinen Suomi palaa katsottavaksi Tapaninpäivänä 26.12.2017 Kymmenenosainen dokumenttisarjassa puhuvat muusikot, säveltäjät, taustavaikuttajat ja intohimoiset musiikin ystävät. Sanansa sanovat niin maailmantähdet kuin ruohonjuuritason vaikuttajatkin. Tältä sivulta löydät järjestyksessä kaikki jaksot sekä mm. teemoihin liittyvät Pekka Laineen vlogit sekä Kare Eskolan kirjoitukset.

  • Osa 10: Suomi-Finland

    Klassinen Suomi: Suomi-Finland

    Kansallinen muttei nationalistinen? Suomi-Finland -jakson tekeminen oli herkullista. Ei siksi, että musiikin ja nationalismin pakko- tai rakkausavioliiton tirkisteleminen erityisesti huvittaisi, vaan siksi että vastakkaisia mielipiteitä oli vielä tavallistakin enemmän tarjolla törmäytettäväksi.

  • Osa 9: Tiennäyttäjät

    Tiennäyttäjät

    Tienviitta umpimetsään Ykkösketju jäälle! Kärki edellä! Syöttäkää parhaalle! Vauraus valuu alaspäin! Urheilu ja talous hahmottavat menestyksen kiitäväksi nuoleksi, jonka terävä, hiottu kärki läpäisee vastukset. Keskinkertaisempi aines seuraa samasta reiästä myöhemmin jos jaksaa. Vaikken haluaisi, Klassinen Suomi hahmottaa musiikkielämää samalla tavoin menestystarinoina ja sankarihahmoina.

Klassinen Suomi

  • Klassinen Suomi katsottavissa taas 26.12 alkaen

    Klassinen suomi katsottavissa 26.12 alkaen

    Klassinen Suomi palaa katsottavaksi Tapaninpäivänä 26.12.2017 Kymmenenosainen dokumenttisarjassa puhuvat muusikot, säveltäjät, taustavaikuttajat ja intohimoiset musiikin ystävät. Sanansa sanovat niin maailmantähdet kuin ruohonjuuritason vaikuttajatkin. Tältä sivulta löydät järjestyksessä kaikki jaksot sekä mm. teemoihin liittyvät Pekka Laineen vlogit sekä Kare Eskolan kirjoitukset.

  • Osa 1: Jokainen jättiläinen tarvitsee kollektiivin

    Klassinen musiikki vaurastui yhteistyön kautta.

    Suomi on konsensuksen luvattu maa myös siinä, miten klassinen musiikin menestyksestä ollaan samaa mieltä. Joku tajusi vihdoin ottaa kohtalon omiin käsiin. Maailman trendit piti hakemalla hakea kotimaahan. Kuitenkin ennen tätä kotimaa tarjosi avokätisesti kasvualustan.

  • Osa 2: Etu-Töölön soinneista kohti oikeaa elämää

    Musiikin heimokulttuuri kukoistaa konserttiviikon kaavassa.

    Klassisessa musiikissa teosten esittäminen on julkisin varoin palkattujen huippuammattilaisten vastuulla. Heistä on muodostettu kaupunginorkestereita Suomen eri kolkkiin. Laumojen koko vaihtelee jousikvartetin ja sadan soittajan välillä. Todennäköisesti niiden jäsenet ovat joskus tarponeet samoja katuja Helsingissä.

  • Osa 3: Oliko Sibeliuksen varjo pimentävä vai vilvoittava?

    Joillekin Sibeliuksen aikalaisille varjo oli ahdistava.

    Suuren säveltäjämestarimme Jean Sibeliuksen ympärillä on käynyt hänen uransa alkuvaiheista aina nykypäivään asti melkoinen kuhina. Hänen persoonansa ja tekemisensä ovat vaikuttaneet tavalla tai toisella kaikkiin aikalaisiin, vieläpä nykysäveltäjätkin joutuvat pohtimaan suhdettaan tähän järkälemäiseen hahmoon. Puhutaan sinfonisesta ahdistuksesta, joka vaivaa maatamme – pitääkö omassa teosluettelossa olla sinfonia tai useampi, jotta on vakavasti otettava säveltäjä?

  • Osa 4: Nuoret, vihaiset ja sarjalliset

    Karlheinz Stockhausen oli avantgardenistien suuri idoli.

    Osa 4: Klassinen Suomi lämpeni hitaasti eurooppalaiselle avantgardelle. Kuten taiteessa yleensäkin, on kovin vaikea sanoa, kuka oli muutoksen alkuperäinen pioneeri. Selvä mutta lyhyt kapinavaihe alkoi kuitenkin 1960-­luvun alussa, jolloin pieni vallankaappaus oli lähellä jo ennen supersukupolvea.

  • RSO ja Klassinen Suomi – esittelyssä Kaija Saariahon Mirage

    Osa 4: Saariaho – Mirage

    Osa 4: Kaija Saariaho on yksi Nykyaika-osan päähenkilöistä, yksi siitä säveltäjäjoukosta, joka halusi muuttaa musiikkimaailmaamme. Lauluääni – kuten voimme kuulla teoksessa Mirage – on aivan erityinen instrumentti, josta on tullut paljon laulumusiikkia säveltäneelle Saariaholle erityisen tärkeä.

  • Osa 5: Laulumaa – Miltä laulaminen tuntuu?

    Musiikki ole vain nuotteja paperilla tai ääniaaltoja ilmassa

    Kare Eskolan blogi: Vastausta kysymykseen Onko Suomi laulumaa? ei löydä kuuntelemalla puheita vaan kuuntelemalla laulua ja laulamalla itse.

  • RSO esittää Aulis Sallisen Viisi naismuotokuvaa -teoksen

    Osa 5: Sallinen – Viisi naismuotokuvaa

    Osa 5: Mitä tulee suomalaiseen laulumusiikkiin, erityisesti oopperasäveltäjänä tunnettu Aulis Sallinen on oikea elävä legenda. On oikein ja kohtuullista, että hän on RSO ja Klassinen Suomi -sarjan Laulumaa-jakson nimikkosäveltäjä.

  • Osa 6: Onko sello Suomen ääni?

    Dokumenttisarja pursuaa sellistejä. Keitä he ovat?

    Kvartetteja, junioriorkestereita, hikisiä soittotuntiprässejä ja kilpailubroilerien tehotuotantoa. Mistä Klassisen Suomen jaksoissakin pyörivät lukuisat sellistit ovat perimmiltään kotoisin?

  • Osa 7: Kaksi maailmaa

    Klassinen Suomi: Kaksi maailmaa

    Kun eräs nimeltä mainitsematon viulisti Pekka Kuusisto kysyy sosiaalisessa mediassa neuvoa filosofis- musiikilliseen kysymykseen, hänelle vastaavat muun muassa rock-kitaristi, kansanmuusikko, konemusiikkivelho, heavyprogebasisti ja orkesterimuusikko.

  • RSO esittää Heikki Sarmannon Suomi-teoksen solistinaan Jukka Perko

    Osa 7: Heikki Sarmanto – Suomi

    Osa 7: Heikki Sarmannon Suomi-teoksessa ollaan kahden maailman kansalaisuuden ytimessä: klassinen ja populaari eivät vain lyö kättä teoksessa vaan polveilevat luontevasti rinta rinnan. Samalla kuulemme palan suomalaista musiikinhistoriaa.

  • Osa 8: Portinvartijat

    Kare Eskolan blogi

    Kaikki tuntevat kaikki? Pari tiedustelua lähipiiriltä ja puolen päivän nettisessio - niin on haarukoitu ehdokkaat musiikkipalkinnolle. Muutama tuhat euroa luottomuusikon levyprojektiin kuten aina ja puolet siitä nousevalle kyvylle - niin on tukirahat jaettu. Ja opiskelukaverilla on kuulemma uusi kamarimusiikkiprojekti - niin on festivaaliohjelma täydennetty.

  • RSO esittää Leevi Madetojan Sinfonian nro 3

    Osa 8: Leevi Madetoja – Sinfonian nro 3

    Osa 8: Leevi Madetoja sopii portinvartijoiden joukkoon hyvin, sillä kyseessä on säveltäjä, joka toisaalta kirjoitti suureksi kansalliseksi oopperaksemme kutsutun Pohjalaisia-oopperan ja toisaalta taiteili Sibeliuksen saavuttaman sinfonisen ylivallan lyömässä aallokossa.

  • Osa 9: Tiennäyttäjät

    Tiennäyttäjät

    Tienviitta umpimetsään Ykkösketju jäälle! Kärki edellä! Syöttäkää parhaalle! Vauraus valuu alaspäin! Urheilu ja talous hahmottavat menestyksen kiitäväksi nuoleksi, jonka terävä, hiottu kärki läpäisee vastukset. Keskinkertaisempi aines seuraa samasta reiästä myöhemmin jos jaksaa. Vaikken haluaisi, Klassinen Suomi hahmottaa musiikkielämää samalla tavoin menestystarinoina ja sankarihahmoina.

  • RSO esittää Sebastian Fagerlundin teoksen Stonework

    Osa 9: Fagerlund – Stonework

    Osa 9: Sebastian Fagerlund on säveltäjä, jonka nimi tuli useammankin kerran esille Klassinen Suomi -sarjan tekovaiheessa, keskusteltaessa haastateltavien kanssa tulevaisuuden suomalaisen musiikin suurista nimistä.

  • Osa 10: Suomi-Finland

    Klassinen Suomi: Suomi-Finland

    Kansallinen muttei nationalistinen? Suomi-Finland -jakson tekeminen oli herkullista. Ei siksi, että musiikin ja nationalismin pakko- tai rakkausavioliiton tirkisteleminen erityisesti huvittaisi, vaan siksi että vastakkaisia mielipiteitä oli vielä tavallistakin enemmän tarjolla törmäytettäväksi.

  • RSO esittää Aarre Merikannon teoksen Genesis – solistina Helena Juntunen

    Osa 10: Aarre Merikanto – Genesis

    Osa 10: Suomi-Finland on Klassisen Suomen päätösosa, ja siinä tullaan pohtineeksi eri kanteilta suomalaisen musiikin suomalaisuutta. Aikanaan liiankin erikoisena pidetyn ja jopa esittämättä jääneen Aarre Merikannon vaikuttava myöhäisteos on sopiva pari näille pohdinnoille.

  • Kuuntele Klassinen Suomi -jaksojen musiikkia!

    Klassinen Suomi soi Spotify-listoilla.

    Klassinen Suomi soi myös Spotify-listoilla. Tähän artikkeliin päivitetään viikoittain musiikkia Klassinen Suomi -sarjan hengessä. Kuuntele ja nauti!

  • Klassinen Suomi - tutkimusmatka klassisen musiikin maailmaan

    10-osainen dokumenttisarja klassisen musiikin maailmasta

    Klassinen Suomi on 10-osainen dokumenttisarja ja uudenlainen tutkimusmatka klassisen musiikin maailmaan. Sarjan ovat käsikirjoittaneet ja toimittaneet Pekka Laine, Kare Eskola ja Anu Holttinen. TV-sarjan on ohjannut Teemu Holttinen. Klassinen Suomi näkyy ja kuuluu Teemalla ja Radio 1:ssä maanantaisin 7.3.2016 alkaen.