Hyppää pääsisältöön

Q-teatterin Tavallisuuden aaveen ihmiset katoavat arasti tapettiin

Q-teatterin Tavallisuuden aave. Antti Heikkinen, Ylermi Rajamaa, Pyry Nikkilä ja Laura Birn
Q-teatterin Tavallisuuden aave. Antti Heikkinen, Ylermi Rajamaa, Pyry Nikkilä ja Laura Birn Kuva: Q-teatteri/ Pate Pesonius Saara Turunen (Kirjailija),Q-teatteri,tavallisuuden aave

Ensimmäiseksi tekee mieli kirjoittaa sävyistä. Niitä ovat: vanha roosa, beige, kermanvaalea. Vaaleankeltainen, vaaleanharmaa, vaaleansininen, vaaleanruskea. Kaikki puuterin sävyt.

Saara Turusen Q-teatteriin kirjoittama ja ohjaama Tavallisuuden Aave peittää puuterisen suruvaipan alle kaikki tunteet, niin ilon, himon, kaipuun kuin vihankin.

Yleensä olen Q-teatterissa istunut katsomon etuosassa. Nyt päädyimme ystäväni kanssa yläriveille. Jännittävästi tuntui, että etäisempi kuvakulma sopi esitykseen. Kauempaa katsottuna kokonaisuus korostuu yksityiskohtien kustannuksella. Tavallisuuden aaveessa ei ole kyse yksilöistä, lähikuvista. Turusen kirjoittamat henkilöt katoavat tapettiin ja joukkoon, he hörppäävät kahviaan ja oluttaan yhtä aikaa, yhdessä rytmissä. He ovat variaatioita samasta teemasta.

Tavallisuuden aave on surullinen, jopa lamaannuttava. Se on myös hervottoman, hävyttömän hauska. Onneksi! Kohtaukset ovat sketsimäisiä kärjistyksiä suomalaisesta emotionaalisesta ankeudesta. Häissä kukaan ei hymyile, juodaan kahvit ja pidetään kuivia puheita. Joulu on kaunis kuva, jota äiti rakentaa, ja puhkeaa kyyneliin kun muu perhe ei suostu poseeraamaan. Itsenäisyyspäivänä katsotaan yksin televisiota. Raisut ja riettaat halut lakaistaan konkreettisesti maton alle. Villiä, alkukantaista tunnetta kaipaava nuori vaimo näkee susia. Hän pitää itsekin itseään hulluna. Rakkautta ja ikävää voi tunnustaa vasta hautajaisissa.

Tärkeintä on olla siivosti, olla erottumatta joukosta. Ei tehrä tästä ny numeroo. Hillihe ittes.

Tärkeintä on olla siivosti, olla erottumatta joukosta.
Q-teatteri: Tavallisuuden aave. Rooleissa Elina Knihtilä, Ylermi Rajamaa, Pyry Nikkilä ja Antti Heikkinen
Elina Knihtilän äiti koettaa rakentaa täydellistä joulua. Q-teatteri: Tavallisuuden aave. Rooleissa Elina Knihtilä, Ylermi Rajamaa, Pyry Nikkilä ja Antti Heikkinen Kuva: Q-teatteri/ Pate Pesonius Q-teatteri,tavallisuuden aave,Elina Knihtilä,Ylermi Rajamaa,Saara Turunen (Kirjailija)

Esityksessä näytellään hurmaavasti. Millaisia kuikeloita, olmeja, nynnyjä, raasuja, arkajalkoja, jäykkiksiä ja tiukkapipoja näyttelijät synnyttävätkään! Koko ensemble - Elina Knihtilä, Laura Birn, Ylermi Rajamaa, Pyry Nikkilä ja Antti Heikkinen - heittäytyy ilakoiden näiden pelokkaiden, raastavan yksinäisten ihmisparkojen nahkoihin.

Turunen kirjoittaa käsiohjelmassa, että Tavallisuuden aave syntyi ulkomailla vietettyjen vuosien jälkeisen kotiinpaluun aiheuttamasta kulttuurishokista.

Ulkomaita saa näytelmässä edustaa Espanja flamencotanssijoineen, kirkkaine väreineen, paljaine intohimoineen. Ihmeelliset tanssijat välähtävät ovenraossa, flirttailevat, hehkuvat, häiritsevät himmeää rauhaa.

Muistin katsomossa istuessani taannoin näkemäni espanjalaisen talk show'n nimeltä Ratones Coloraos. Häkellyttävien haastatteluiden välissä flamencolaulajat antoivat tunteiden kärventää niin että meikäläiseen televisioon tottunut katsoja jäykistyi entistä jäykemmäksi. Muistan ajatelleeni silloin: meillä on sisällämme nuo samat tunteet. Mutta nämä ihmiset ilmaisevat kaiken, ilman suojakerroksia.

Tanssijat välähtävät ovenraossa, flirttailevat, hehkuvat, häiritsevät himmeää rauhaa.
Q-teatteri: Tavallisuuden aave. Rooleissa Laura Birn, Pyry Nikkilä ja Antti Heikkinen
Flamencoa tanssimassa Laura Birn ja Ylermi Rajamaa. Q-teatteri: Tavallisuuden aave. Rooleissa Laura Birn, Pyry Nikkilä ja Antti Heikkinen Kuva: Q-teatteri/ Pate Pesonius Q-teatteri,Laura Birn,Ylermi Rajamaa,tavallisuuden aave,Saara Turunen (Kirjailija)

Näyttämökuvat ovat kuin maalauksia. Vaikutelmaa vielä korostaa se, että Turunen on valinnut linnut tarinansa symboleiksi. Älä itke pieni lintu. Harmaavarpunen. Von Wrightin veljesten ikonisilla lintumaalauksilla piirretään näyttämölle kuvaa suomalaisista. Ulkomaalaiset saavat olla kirkkaankeltaisia papukaijoja. Niitä voi kiusata ja karttaa.

Ystäväni, jonka kanssa olin teatterissa, protestoi näytelmän tapaa käsittää tavallisuus. Hänen mielestään Turusen näytelmässä tavallisuus käsitettiin yksinomaan negatiiviseksi, traagiseksi ja naurettavaksi. Hän itse kokee tavallisuudessa olevan myös rohkeutta, tyytymistä, arvokkuutta. Hän ei voinut pitää esityksestä, osin juuri tuosta syystä.

Ymmärrän ystäväni kritiikin, mutta minä pidin Tavallisuuden aaveesta valtavasti. Sen tarkasta huumorista, hetkittäin julmasta, hetkittäin runollisesta ja hauraasta tunnelmasta. Esityksen surumielisyys ja lannistava kauhu osui johonkin syvälle.

Milja Ahon lavastama ja Laura Haapakankaan puvustama esitys näyttää täydellisesti siltä miltä tuntuukin. Luulen, että senkin jälkeen, kun olen unohtanut esityksen muuten, muistan sen värit.

q-teatteri: Tavallisuuden aave. Roolissa Laura Birn.
Laura Birnin loistokkaasti näyttelemä yksinäinen ja arka mies tanssii, kun kukaan ei näe. q-teatteri: Tavallisuuden aave. Roolissa Laura Birn. Kuva: Q-teatteri/ Pate Pesonius Laura Birn,Q-teatteri,tavallisuuden aave,Saara Turunen (Kirjailija)

Q-teatteri: Tavallisuuden aave. Teksti ja ohjaus: Saara Turunen. Äänisuunnittelu Tuuli Kyttälä, lavastus Milja Aho, valosuunnittelu Erno Aaltonen, pukusuunnittelu Laura Haapakangas. Rooleissa: Elina Knihtilä, Laura Birn, Ylermi Rajamaa, Pyry Nikkilä ja Antti Heikkinen.

Penkkitaiteilija

  • Erkka Filander ajatteli kiusattujen kasvoja kirjoittaessaan runoteostaan

    Tanssiva karhu -ehdokas esittelyssä

    Erkka Filander muisteli koulunsa kiusattuja ja kirjoitti kehutun runoteoksen marttyyreistä ja rakennuksista. Nyt Torso on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi. Mutta miksi Filander on sitä mieltä, ettei hänen teostaan kannata lukea ääneen? Erkka Filanderin Torso on runoteos arkkitehtuurista, tiloista ja marttyyriudesta.

  • Stadin slangi yhdistää ja erottaa

    Slangi on puhetapa, jota vain ryhmään kuuluvat ymmärtävät.

    Stadi vai Hesa? Tämä oli joskus tärkeätä tietää. Nyttemmin nuoret paljasjalkaiset ovat alkaneet kuin kiusallaan puhua Hesoista.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Villen keittiössä poronsorkkia ja puff puff -palleroita

    Ville Haapasalo kutsuu keittiöön vieraita kahdeksasta maasta

    Villen keittiö 30 minuutissa -ruokakulttuuriohjelmassa laitetaan ruokaa suurella sydämellä. Ohjelmassa Ville Haapasalo saa vieraakseen hyvän ruoan ystäviä kahdeksasta eri maasta. Joka viikko perehdytään yhden maan ruokaperinteisiin.

  • Jouni Tossavainen: Nykyaikainen kilpaurheilu ei edistä ihmisen terveyttä

    Siinä hetkessä alan kilpailla, kun joku yrittää ohi.

    Porukat lenkkeilevät kuola valuen, kuonot kurtussa ja aivot narikassa. Millä tahansa lenkillä hymyilevä vastaantulija on poikkeus, ystävällinen tervehdys ihme. Tiukka ruumis on aina kauniimpi näky kuin lukeva ihminen. Kirjailija ja runoilija Jouni Tossavainen kirjoitti KulttuuriCocktailille esseen liikunnasta – ja liikkumattomuudesta.

  • Uljas uusi maailma – Suomen ensimmäinen sähkömusiikkidraama

    Martti Vuorenjuuri teki antiutopiasta radiosovituksen 1958.

    Vuonna 1958 syntyi Suomen ensimmäinen sähkömusiikkiteos, kun Martti Vuorenjuuri toteutti kuunnelmasovituksensa Aldous Huxleyn antiutooppisesta romaanista Uljas uusi maailma. Huxleyn pessimistinen romaani (1932, suom. 1944) on klassinen kuvaus tulevaisuuden totalitaarisesta yhteiskunnasta, johon ihmiset on sopeutettu jo lapsesta pitäen.

  • Taidetutkimukset-sarjan kolmannella kaudella etsitään taas kadonneita mestariteoksia

    Kauden taiteilijat ovat Vuillard, Constable ja Gainsborough

    Taidetutkimukset on BBC:n jännittävä sarja, jossa etsitään ja löydetään kadonneita mestariteoksia. Taidetuntijat Philip Mould ja Bendor Grosvenor sekä toimittaja Fiona Bruce perehtyvät teoksiin, joiden he uskovat olevan kuuluisien taiteilijoiden tuntemattomia tai kadonneita töitä ja yrittävät koota todisteet, joilla maailman johtavat taide-ekspertit saataisiin vakuuttuneeksi niiden aitoudesta.

  • Saisinko yhden neuvoa antavan? Työelämäni on ihan muuttunut.

    Uusi Pietari K. podcast ja essee joka viikko

    Mitä yhteistä on Aleksis Kivellä ja jälkiteollisella pätkätyöläisellä? Ennen kaikkea työpaikkaryyppääminen. Suomalaisten ryyppyreissujen väheneminen liittyy työkulttuurin muutoksiin, mutta onneksi jälkiteollinen työkulttuuri on palauttanut työpaikkapöhnän arvon. Uusi Pietari K. podcast ja essee joka viikko läpi kesän.

  • Juha Hurme: Viiankiaapa

    Viiankiaapa

    Aapasuo on Suomen pohjoiselle luonnolle ominainen, mutta kömpelölle ja jäykistyneelle karvattomalle apinalle hankalaa maastoa. Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelman kolumnisti Juha Hurme on huolestunut Viiankiaavan kohtalosta.

  • Mene metsään! Avaruusromua 25.6.2017

    Metsässä olo rauhoittaa, ja myös musiikki.

    Metsässä oleskelu laskee verenpainetta, vähentää lihasjännitystä ja alentaa sydämen sykettä. Metsässä olo rauhoittaa. Sanotaan, että jo muutama minuutti metsässä vaikuttaa meihin, mutta metsän hyödyt ja vaikutukset tulevat parhaiten esiin, jos metsässä viihtyy pitempään. Stressi helpottaa. Olo paranee. Amerikkalainen Robert Scott Thompson on tehnyt metsäistä musiikkia. Steve Roach ja Robert Logan lähestyvät asiaa biologian ja ihmisen luontosuhteen kautta. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Tanssin huumassa humppa karkaa käsistä

    Humppa karkasi käsistä

    Tanssilava ja yötön yö. Ja Ylen massiivinen Hulahula Suomi -hanke ja haaste tanssin maailmanennätykseen juhannusiltana! Teeman Elävä arkisto säestää näitä ihan omilla tanssityyleillään. Tanssi huumaa -paketissa nähdään ohjelmat Dansholmen (1966) ja Humppa karkasi käsistä (1981). Ohjelmat televisiossa: Maanantaina 19.6.

  • Miten olla mies, jos vasara ei pysy kädessä?

    Osallistu Maryan Abdulkarimin lukupiiriin täällä!

    Toimittaja Maryan Abdulkarimin vetämässä verkkolukupiirissä on luettu Reko Lundánin romaani Rinnakkain. On loppuyhteenvedon aika: mitä ajatuksia kirja herätti, ja kannattaako se lukea? Osallistu keskusteluun!

  • Raastuvassa tavataan! Näin Spandau Ballet repi itsensä kappaleiksi

    Hitintekijöiden tarina Teemalla 5.8. klo 20.

    Seksikäs saksofoni ja syvät miesäänet, niistä on uusromanttinen synapoppi tehty. Teema esittää Duran Duranin arkkivihollisen Spandau Ballet'n noususta, tuhosta ja comebackistä kertovan dokumenttielokuvan Soul Boys of the Western World Suomen-ensi-illassa lauantaina 5.8. klo 20.