Hyppää pääsisältöön

Ajankuvat vei aikamatkalle isovanhempien ja vanhempien lapsuuteen

Lastenohjelmassa tutustuttiin 2000-luvun lasten isovanhempien ja vanhempien leikkeihin ja ajanvietteisiin 1950–1970-luvuilla. Tähän artikkeliin on valikoitu sarjan jaksoja, joissa käsitellään viisi- ja kuusikymmentälukujen ilmiöitä radiosta ja televisiosta aina avaruusleikkeihin. Ajankuvissa käsiteltyjä aiheita syventävät samoista ilmiöistä kertovat aikakausien aidot tv- ja radio-ohjelmat.

Vuonna 2003 tehdyssä lastensarjassa on yhteensä 19 osaa, jotka ovat kaikki katsottavissa Areenassa. Jaksojen aiheet oli dramatisoitu lasten näytteleminä, aikuisia ei sarjassa vilahtele.

1950-luvulla oli jännittävää saada paketti Amerikan-sukulaiselta

Ensimmäisissä jaksoissa keskitytään lasten maailmaan 1950-luvulla. Aluksi tutustuttiin Amerikan pakettiin. Lapset innostuvat kuullessaan, että Amerikan Anna-täti on lähettänyt taas jotain jännittävää.

”Paljon suomalaisia oli muuttanut Amerikkaan, ja kerrottiin, että siellä on hyvät oltavat”, sarjan kertoja lausuu.

Sydämeni laulu
Amerikkaa suomalaissilmin
Amerikan-setä

Tosiaan, moni suomalainen oli lähtenyt rapakon taa etsimään parempaa elämään. Arvo Tamminen koosti amerikansuomalaisista komean dokumentin Sydämeni laulu vuonna 1948. Siinä korostettiin suomalaisten työteliäisyyttä ja kotiseuturakkautta.

Elämä Amerikassa oli kovin erilaista kuin sodanjälkeisessä Suomessa. Tammisen lyhytfilmissä Amerikkaa suomalaissilmin (1949) ihailtiinkin edistyksellistä maata: siellä tiet olivat tasaisesti päällystettyjä ja leveitä. Amerikansuomalaisilla tuntui siis pyyhkivän hyvin. Jos suomalaisella löytyi uusia vaatteita tai vempeleitä, saatettiin usein epäillä, että uutuksien takana olisi äveriäs Amerikan-sukulainen, kuten käy ilmi tietoiskusta Amerikan setä (1961).

Radiosta kuunneltiin Markus-sedän Lastentuntia koko perheen voimin

Ajankuvien toisessa osassa ihmeteltiin perheen uutta radiota. Lapsiperhe päätti ostaa keskihintaisen radion, vaikka markkinoilla oli jo paljon kalliimpiakin vehkeitä. Äiti somistaa radion pitsiliinalla, minkä jälkeen koko perhe kerääntyy kuuntelemaan Pekka Lipposen seikkailuja ja Markus-sedän Lastentuntia.

Markus-sedän Lastentunti Lohjalla
Radiopioneerit tamperelaisella ullakolla
Radio-ohjelmien tunnussäveliä

Lempeä-ääninen Markus Rautio oli yksi radion varhaisaikojen suosituimpia radiopersoonia. Hänen juontamaansa Lastentuntia Yleisradio lähetti perustamisvuodestaan 1926 aina vuoteen 1956 saakka. Itse radiolähetykset alkoivat Suomessa jo vuonna 1923, eli kolme vuotta ennen Yleisradion perustamista. Silloin radiopioneeri Arvi Hauvonen lausui historialliset ensisanat tamperelaisella ullakolla 1. marraskuuta 1923. Hauvinen muisteli näitä tapahtumia haastattelussa vuonna 1963. Yleisradion perustamisen 1926 jälkeen Hauvosen ja muiden radiopioneerien toiminta Tampereella siirtyi vähitellen Yleisradion määräysvaltaan. Vuosien varrella Yle on lähettänyt monituisia radio-ohjelmia, joiden tunnussävelet ovat jääneet kuuntelijoiden mieliin. Yksi ikimuistoisimmista on Metsäradion tunnusmusiikki.

Pikkuautoharrastuksen suosio on säilynyt

Pikkuautoilla leikkiminen ja autokuvien keräily oli kovin suosittua puuhaa 1950-luvulla.

”Värikkäitä kuvia sai kahvipaketeista, ja ne liimattiin autokirjaan vastaavan mustavalkoisen kuvan paikalle”, kertoja kertoo Ajankuvien kolmannessa osassa.

Sähköautoradalla kisa on totista mutta vauhti vaaratonta
Kuulaiva vei voiton koululaisten sähköautokisassa

Autoharrastus on säilyttänyt suosionsa myöhemminkin. 1960-luvulla pikkuautot sähköistyivät. Vuoden 1967 filmissä vieraillaan Riihimäen seurakunnan poikien sähköautokisoissa. Vuonna 1985 Tampereen Pirkkahallissa seurattiin peruskoululaisten itse rakentamisen sähköautojen kilvoittelua.

1960-luvulla puhelin kehittyi roimasti

Ajankuvien kahdeksannessa osassa siirryttiin ihmettelemään 1960-luvun leikkejä ja ilmiöitä. Ensimmäisenä muisteltiin aikaa, jolloin automaattipuhelimet olivat uusinta uutta. Enää ei tarvinnut soittaa keskukseen ja pyytää keskusneitiä yhdistämään puhelua.

Osaatko tilata kaukopuhelun?
Sellainen on puhelin
Ensimmäinen kännykkä: NMT

Vuoden 1952 filmissä Puhelin kehittyy palataan juuri tuohon aikaan, jolloin kaikki puhelut täytyi tilata ja ruuhka-aikana joutui odottamaan toisinaan pitkäänkin. 1960-luvulla automaation lisäksi puhelimen päässä löytyi mukavia palveluita: Neiti Aika kertoi soittajalle kellonajan ja luurin toisesta päästä sai jopa ruokavinkkejä, kerrotaan vuoden 1967 filmissä Sellainen on puhelin. Suomesta tuli puhelinasioissa edelläkävijämaa, sillä täällä kehitettiin maailman ensimmäinen kännykkä vuonna 1987. NMT-verkossa toimiva kännykkä oli niin soman kokoinen, että se mahtui melkein taskuun.

Levysoitin oli mieluinen syntymäpäivälahja

Kymmenennessä jaksossa Ajankuvissa vietettiin syntymäpäiväjuhlia 1960-luvun tyyliin. Tuolloin yksi mieleisimmistä lahjoista taisi olla levysoitin ja mielilevy.

Näin tarttui 1940-luvun iskelmä savikiekolle
Näin syntyi vinyylilevy 1970-luvun Finnvoxissa

Ajankuvien syntymäpäiväkutsuilla tytöt kuuntelevat Marion Rungia viinylilevyltä. Ennen vinyylilevyjä musiikkia kuunneltiin savikiekoilta eli 78 kierroksen gramofonilevyiltä. Vuoden 1948 filmissä tutustutaan savikiekkojen äänitykseen ja kaiverrukseen. Vuoden 1973 ohjelma Musiikkiykkönen taasen kertoo vinyylilevyn valmistuksesta. Reportaasi on harvinainen vierailu Suomen ensimmäisessä levytysstudiossa Finvoxissa.

Arja-tädin Tenavatuokiosta tykkäsi koko perhe

Jos 1950-luvulla perhe kokoontui yhdessä kuuntelemaan radiota, oli seuraavalla vuosikymmenellä suurinta huvia television katselu. Ajankuvien perhe kerääntyykin katsomaan Arja-tädin Tenavatuokiota, joka oli television ensimmäisiä lastenohjelmia.

Suomen ensimmäinen tv-kamera
Kun näköradio tuli
Kiltti Pörri ja tuhma Mörri

Televisiotoiminta oli alkanut pienissä määrin 1950-luvulla. Alan pioneereja Suomessa olivat teekkarijoukko, joka teki koelähetyksen vuonna 1955. Historiallisesta tapahtumasta kertoo samalta vuodelta oleva filmi Televisiokameran esittely. Tästä pienimuotoisesta toiminnasta innostuttiin Suomessa siinä määrin, että jo seuraavana vuonna 1956 täällä järjestettiin messut, joilla esiteltiin näköradioiden uusimpia malleja. Tekniikan ihmeet -klipissä vieraillaan näillä messuilla.

Yleisradio aloitti omat koelähetyksensä vuonna 1957. Lastenohjelmien lähettäminen alkoi vuonna 1964. Ensimmäisiä lastenohjelmia olivat Niksulan TV, Sirkus Papukaija sekä Arja-tädin Tenavatuokio. Arjan esiintyminen miellytti paitsi lapsia myös perheenisiä: Antenni-lehdessä vuonna 1969 isät antoivat mielipidepalstalla Arja-tädille pukeutumisohjeita, jotta Tenavatuokio säilyisi kiinnostavana.

1960-luvulla avaruusleikit olivat suosittuja

Ajankuvien neljännentoista jakson aiheena olivat 1960-luvulla suositut avaruusleikit. Kisa avaruuden valloituksesta käytiin noihin aikoihin Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen välillä.

Sputnik taivaalla 1957
Koirat olivat koekaniineja avaruustutkimuksessa
Kuustudio

Alkuun Neuvostoliitto oli etulyöntiasemassa, sillä se oli laukaissut avaruuteen oman tekokuunsa Sputnikin vuonna 1957. Pian Sputnikin jälkeen Neuvostoliitto lähetti ensimmäisen elävän olennon maan kiertoradalle. Laika-koiran kohtalona oli kuolla vain muutama tunti lennon jälkeen. Laikan jälkeläiset Strelka ja Belka olivat ensimmäiset avaruuskoirat, jotka onnistuttiin palauttamaan elossa kiertoradalta maahan.

Avaruuskisan altavastaaja Yhdysvaltojen näytön paikka oli vuonna 1969, kun Neil Armstrong asteli kuun pinnalla ensimmäisenä maailmassa. Yleisradion Kuustudiossa seurattiin Armstrongin historiallista kuukävelyä. Houstonista raportoiva Pasi Rutanen ilmoitti Kuustudiolle, että astuessa kuun pinnalle Armstrong ei lausunut mitään historiallista. Todellisuudessa astronautti sanoi historiaan jääneen lauseen: "That's one small step for a man, one giant leap for mankind".

Lisää ohjelmasta

  • Noita Nokinenä toi särmää juhlapyhien pumpulinpehmeään idylliin

    Noita Nokinenä ihastutti radiossa

    Näyttelijä Marja Korhosen esittämä Noita Nokinenä oli käsikirjoittaja Toini Vuoriston luoma rakastettu hahmo Ylen lastenkuunnelmissa. Noita Nokinenän seikkailuja kuultiin radiossa ensimmäisen kerran jo vuonna 1963 osana Pikkuväen satujoulu -ohjelmaa. Omana ohjelmanaan Noita Nokinenä viihdytti kuuntelijoita vuosien 1970–1985 pääsiäisinä, juhannuksina sekä jouluisin.

  • ”Joutui hyppäämään avantoon, että kamerat käy ja kukaan ei neuvonut" – Outi Popp teki tv-debyyttinsä Tuubissa

    Toimittaja–kirjailija muistelee aikaansa Tuubi-sarjassa.

    Outi Popp liittyi Tuubi-musiikkisarjan toimittajakaartiin vuonna 1983. Hectorin ja Freemanin lisäksi juontotehtävissä nähtiin myös Tapio Liinoja. Popp muisteli vaiheitaan musiikkisarjassa Elävälle arkistolle vuoden 2017 syksyllä. Vuonna 1979 käynnistyneessä musiikkisarjassa nähtiin sen alkuvuosien tapaan edelleen varsin rockpainotteista musiikkivideotarjontaa.

  • Isien sota -sarja nosti esiin sotilaiden lasten selviytymistarinat

    Palkittu dokumenttisarja vuodelta 2011

    Millaista oli elää perheessä, jonka isän sota oli suistanut raiteiltaan? Tai miten hyväksyä se, ettei sodan takia tiennyt isästään mitään? Miksi sota pääsi arpeuttamaan jopa useaa sukupolvea? Maija Kaipaisen vuonna 2011 ohjaama, palkittu dokumenttisarja kertoi kuusi hätkähdyttävää tarinaa sotilaiden lasten näkökulmasta.

  • Aarre Karénille ajatteleminen on näyttelemistä ja näytteleminen ajattelemista

    Suosittu näyttelijä kertoo ajatuksiaan näyttelijäntyöstä

    Näyttelijä Aarre Karén syntyi Tokiossa vuonna 1932. Japanista hän uskoo saaneensa "nopeat jalat", jatkuvan liikkeellä olemisen perinnön. Satoja rooleja tehneen näyttelijän debyyttirooli radiossa oli Suomisen perheen Matti. Radiossa on näyteltävä niin, että ihminen kuuntelemalla näkee.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto