Hyppää pääsisältöön

Heikki Soini: Ainoissa lapsissa on tulevaisuus

Heikki Soini: Yksi lapsi on minun valintani
Heikki Soini: Yksi lapsi on minun valintani Kuva: Jussi Nahkuri heikki soini

Olen lapsuudenperheeni kolmesta lapsesta keskimmäinen. Sisarusten persoonallisuuksia ruotivien tutkimusten ja nettikirjoittelun perusteella minun pitäisi olla mukautuva ja sosiaalinen ihmisten miellyttäjä. En todellakaan ole.

En ota tällaisia profilointeja järin vakavasti. Lukeehan moni lehdistä horoskoopitkin itseään viihdyttääkseen, vaikka noin sivumennen voin kertoa, että eräs toimittajaystäväni on kirjoitellut niitä muun työnsä ohessa, eikä hän takuulla tiedä astrologiasta pätkän vertaa. Yhden lapsen perheiden syyllistäminen on kuitenkin vähän eri juttu.

Vaikka lapsen persoonallisuutta tai tulevaisuutta ei tutkimusten perusteella pysty ennustamaan sisarusten määrällä, joudun minäkin yhden lapsen isänä jatkuvasti kuuntelemaan suosituksia toisen lapsen tekemisestä.

Jos kilpaileva sisarus ei syrjäytä ainoata lasta vallasta, hänestä tulee egoisti.

Kaikki ovat varmasti kuulleet väitteen, että perheen ainoasta lapsesta kasvaisi yksinäinen despootti. Myytti perustuu alun perin amerikkalaisen psykologin Granville Stanley Hallin 120 vuotta sitten kirjoittamaan artikkeliin. Hallin mukaan ainoana lapsena eläminen oli sairauteen verrattava vaarallinen tila.

Itävaltalainen psykoanalyytikko Alfred Adler väitti vielä sata vuotta sitten, että jos kilpaileva sisarus ei syrjäytä ainoata lasta vallasta, hänestä tulee egoisti. Näitä lausuntoja olemme toistelleet viimeiset sata vuotta samaan tapaan kuin "faktaa" siitä, että pinaatti tekee vahvaksi, vaikka sekin väite perustui alkujaan tietokirjan pilkkuvirheeseen.

Maailma on muuttunut melkoisesti sitten vuoden 1896. Uusimmissa tutkimuksissa nimittäin todetaan, että ainoat lapset löytävät paikkansa maailmasta vähintään yhtä hyvin kuin muutkin.

Ainoita lapsia 30 vuotta tutkinut Texasin yliopiston professori Toni Falbo on jopa sitä mieltä, että ainoilla lapsilla on pieni etu, kun tarkastellaan myöhemmän iän akateemisia saavutuksia, motivaatiota ja itsetuntoa. Lapsen älyllisen kehityksen ja koulumenestyksen on todettu kärsivän sisarusten määrästä.

Eikä tässä vielä kaikki! Ohio State Universityn tekemän tutkimuksen mukaan sisarusten määrä ei vaikuta myöskään lapsen ystävien määrään. Ainoa lapsi ei myöskään tutkimusten valossa ole sen enempää hemmoteltu kuin isompien perheiden esikoiset. Esikoiset saavat eniten huomiota vanhemmilta eikä sisarusmäärän kasvu heikennä heidän asemaansa tai kehitystään. Kärsimään joutuvat nuoremmat sisarukset, koska jokainen perheenjäsen, joka ei tuo lisää resursseja, vähentää toisten osuutta niistä. Sisarusmäärän kasvaessa lapsen saama rahallinen tuki luonnollisesti vähenee.

Sisaruksista koituva hyöty on usein selvästi pienempi kuin vanhemmat haluavat ajatella.

Sanon tämän nyt niin suoraan kuin osaan: sisaruksista koituva hyöty on usein selvästi pienempi kuin vanhemmat haluavat ajatella.

Jokainen monilapsisen perheen vanhempi, joka on päästänyt suustaan legendaarisen lauseen: ”Siinä se kaksi menee kuin yksikin”, tietää valehdelleensa. Logistisen sähellyksen ja kiireen määrä lisääntyy eksponentiaalisesti toisen lapsen syntyessä, varsinkin jos lapset tehdään lyhyellä välillä toisistaan.

Taaperoikäisillä on laskettu olevan keskenään 4-9 riitaa tunnissa, eli noin 50 riitaa päivässä. Tyypillinen konflikti kestää 8 minuuttia ja paha olo sen jälkeen melkein yhtä pitkään. Useamman lapsen vanhemmat viettävät siis vähintään tunnin päivässä suoran huudon tai lohduttamisen parissa.

Tämän tiedon äärellä jokainen lapseton tai vielä yhden lapsen perhe voi miettiä eri vaihtoehtojen hyötyjä ja haittoja. Moni pariskuntahan perustelee useamman lapsen tekemistä sillä, että isompana lapsista on seuraa toisilleen. Ehtiikö tästä hyötyä vanhempana enemmän kuin ehti aiemmin kärsiä sisarusten välisestä nahistelusta ennen kuin lapsista tulee teinejä? Silloin lapset ovat joka tapauksessa hankalia ja ärsyttäviä kaikille.

Jos ainoat lapset olisivat mieleltään järkkyneitä despootteja, kusessa emme ole ainoastaan tyttäreni ja minä vaan koko länsimainen hyvinvointiyhteiskuntamme.

Tilastokeskuksen mukaan suomalaisista lapsiperheistä peräti 43 prosenttia on yksilapsisia. Toki kaikki lapsiperheet ovat jossain vaiheessa väliaikaisesti yksilapsisia ja se vääristää tilastoa. Joka tapauksessa määrä on niin merkittävä, että jos ainoat lapset olisivat mieleltään järkkyneitä despootteja, kusessa emme ole ainoastaan tyttäreni ja minä vaan koko länsimainen hyvinvointiyhteiskuntamme.

Lasten määrä perheissä on historiallisesti tarkasteltuna laskenut taloudellisesti vaikeina laman ja taantuman aikoina. Useimmiten selitys on taloudellinen. Yksi lapsi on halvempi kuin kaksi lasta.

Tähän päälle on syytä vielä ottaa huomioon rakennemuutoksen kiihdyttämä kaupungistuminen, jonka on todettu muuttavan perherakennetta yhä vähäisempään lasten määrään. Mitä suuremmassa kaupungissa ihmiset asuvat, sitä suuremmalla osalla lapsiperheistä on vain yksi lapsi. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat japanilaiset, jotka eivät ole osoittaneet kiinnostusta lisääntymiseen enää vuosiin. Kiinalaisetkaan eivät ole ryhtyneet lisävauvantekohommiin, vaikka yhden lapsen politiikka kumottiin. Maailma tuleekin jatkossa olemaan yhä enemmän ainoiden lasten ohjaksissa, halusimme tai emme.

Olenkin päätynyt siihen, että minulle paras määrä on yksi lapsi.

Lisää ohjelmasta

Lapsi hymyilee kameralle ämpäri sylissä.
Lapsi hymyilee kameralle ämpäri sylissä. Kuva: Freeimages lapsi
Kukkaseppelöity vauva hymyilee
Kukkaseppelöity vauva hymyilee Kuva: freeimages.com/Agastecheg marja hintikka live,Eve Mantu,kysely (keskinäinen toiminta)
Anna Rotkirch
Anna Rotkirch Kuva: Mikko Kilpinen marja hintikka live,Anna Rotkirch
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta Kuva: Maria Ainamo kultainen venla
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio Kuva: (c) Photograph by Erich Lessing Marja Hintikka Live
Joulukuusi ja koristeineen.
Joulukuusi ja koristeineen. Kuva: Pixabay joulu
Kommentit

Uusimmat sisällöt - Marja Hintikka Live

  • Eineksiä, uhkailua, liikaa töitä – unohda turha syyllisyys vanhempana! MHL:n vieraat näyttävät esimerkkiä

    Syksyn vieraat avautuvat mistä eivät enää ota paineita.

    Vapaus, vanhemmuus, tasa-arvo. Marja Hintikka Live on puolentoista vuoden ajan ravistellut suomalaista perhekeskustelua, romuttanut turhia kulisseja ja nostanut pöydälle vaikeitakin keskustelunaiheita. Kaiken takana on tavoite vapauttaa vanhemmat turhista paineista ja jatkuvasta syyllisyydestä. Kiukuttelevia lapsia? Liikaa töitä? Unettomia öitä? Parisuhde rakoilee? Et ole yksin. Meillä on ihan samanlaista.

  • Lapset repivät parrasta ja nestehukka on lähellä - tällaista on joulupukkien karu todellisuus

    Joulupukit kertovat ammattinsa pahimmat puolet.

    Kuvittele itsesi joulupukiksi tai -muoriksi. Mielessäsi pyörii kuva piparintuoksuisista kodeista, joissa pukki istutetaan pehmeälle nojatuolille glögi kädessä ja suloiset punaposkiset pikku lapsoset laulavat heleällä äänellä sopivan lyhyen kappaleen. Kukaan ei itke, kukaan ei pelkää ja koko hommaan menee noin 10 minuuttia. Ulko-ovella sinulle annetaan sovittu summa rahaa ja poistut tyytyväisenä seuraavaan kohteeseen. No, se ei todellakaan mene ihan niin.

  • Pyjama on paras jouluasu, vinkkaavat MHL-vanhemmat

    Ei kiireelle, kyllä rennolle romantiikalle!

    Idyllisten puitteiden viilaaminen tekee erityisesti perheenäideistä helposti huumorintajuttomia piiskureita. Tonttulakki alkaa kiristää liikaa ja joulunalusviikoista tulee yhtä pitkää to-do -listaa.

  • Kestävyysliikunta lihottaa?!

    Timo Haikarainen ja kestävyysliikuntamyytti.

    Kuinka on - suosiako kovatehoista vai matalatehoista treeniä - ja miten kortisoli liittyy tähän? Personal trainerimme Timo Haikarainen vääntää myytin rautalangasta!

  • Heikki Soini: Kärsitään joulu ja jatketaan elämää!

    Ei joululla ole väliä, yhteinen aika on tärkeintä.

    Joulusuklaat ilmestyivät lähikauppaani lokakuussa. Se käynnisti kahden kuukauden kuumotuksen ja stressin, joka purkautuu monessa perheessä itkuun jo jouluaaton aamuna. Lapset juoksevat hysteerisinä pitkin seiniä ja vanhempien selkäranka katkeaa viimeistään silloin, kun kinkku kuivuu valvomisesta huolimatta. Kuulostaako tutulta, kysyy MHL:n Heikki Soini.

  • Vanessa Kurri: Olen tappavan tylsä joulunviettäjä

    Neljän lapsen äiti tekee joulun perinteiden mukaan.

    Kotiäiti ja juontaja Vanessa Kurri on jouluihminen, mutta valmistelut jäävät häneltäkin usein viime tippaan. Neljän lapsen koulu- ja harrastuskuljetusten välillä Kurri sompailee sitten ympäriinsä hakemassa jouluherkut juuri niistä oikeista ja perinteisestä paikoista. Kurrille on tärkeää tehdä joulu täsmälleen samojen askelmerkkien mukaan kuin hänen äitinsä aikanaan teki. Vanessa Kurri on MHL:n vieraana TV2:ssa maanantaina 19.12. klo 21, kun aiheena on Unelmien joulu.

  • Bloggari Anna-Kaisa Huurinainen: Tänä vuonna otamme joulun rennosti

    Liika suorittaminen on aiemmin pilannut Huurinaisen joulun.

    Viime jouluna 47 palasta -blogin Anna-Kaisa Huurinainen suunnitteli joulun tarkasti: laati menun ennakkoon ja kestitsi koko lähisuvun. Odotukset ja stressi olivat kuitenkin liian kovat, ja joulu meni mönkään. Kokemuksesta viisastuneena Huurinainen aikoo ottaa tämän joulun mahdollisimman rennosti.

  • Muusikko Stig: Henkinen valmistautuminen jouluun kannattaa aloittaa hyvissä ajoin

    Kahden lapsen isä nauttii valmiista joulupöydistä.

    Muusikko Stig tunnetaan hiteistään, mutta arkielämässä Pasi Siitonen ei puumia metsästä. Sen sijaan hän on kahden pienen pojan isä, joka odottaa joulua yhtä paljon kuin lapset. Erityisen tärkeää on nimenomaan jouluun virittäytyminen: jos sitä ei aloita ajoissa, joulu saattaa livahtaa huomaamatta ohi. Stigin jouluvalmisteluihin ei kuitenkaan kuulu stressi tai touhottaminen, vaan tärkeintä on rauhoittuminen.