Maaliskuun hitti yötaivaalla on planeetta Jupiter, joka nousee idästä ja on keskiyöllä korkealla etelän suunnassa. Jupiter näkyy koko yön ja erottuu kirkkaimpana valoläikkänä.
Jupiter on aurinkokuntamme suurin planeetta, valtava jättiläinen, jonka pintakerroksen värilliset raidat erottuvat kaukoputkella katsottaessa. Sen neljä suurinta kuuta, Io, Ganymedes, Europa ja Kallisto näkyvät pelkillä kiikareilla katsottaessa valoisina pisteinä, lähellä emoplaneettaa. Jos Jupiteria kiikaroi eri iltoina ja useiden tuntien ajan, voi nähdä kuiden muuttuvat asemat planeetan lähettyvillä.
Jos sattumalta kuita ei löydäkään, ne mitä ilmeisimmin ovat juuri sillä hetkellä Jupiterin takana tai varjossa.
Italialainen astronomi Galileo Galilei havaitsi nämä neljä suurinta kuuta 1600-luvun alkupuolella ja siksi niitä kutsutaankin Galilein kuiksi.
Aamuyöllä matalalta kaakon suunnasta nousevat näkyviin myös planeetat Saturnus ja Mars.
Ne jäävät melko alhaalle, ja varsinkin Saturnusta voi olla vaikeaa löytää, jos näkyvyyttä ei riitä taivaanrantaan asti. Keväämmällä molemmat alkavat näkyä varhemmin mutta edelleen varsin alhaalla ollessaan ne katoavat näkymättömiin vaalenevalla yötaivaalla. Venus-planeetta alkaa näkyä vasta loppuvuodesta.
Kirkkain kiintotähti Sirius näkyy yhä iltayöstä etelän suunnalla mutta painuu sitten alas taivaanrannan taakse. Samoin käy talviselle Orionin tähtikuviolle. Tilalle nousevat kevättalven tähdistöt kuten Vesikäärme, Malja ja Korppi, jotka näkyvät Suomessa aamuöinä mutta katoavat kesää kohti yötaivaan vaaleuteen.
Suomesta käsin nähdään myös Skorpionin pohjoisimmat tähdet. Skorpionin tähdistössä on useita kirkkaita tähtiä, joita kannattaa katsella varsinkin Välimeren alueella, jos matkustaa siihen suuntaan, koska siellä ne näkyvät hyvin.
Tilastollisesti kevät on hyvää revontuliaikaakin joten pohjoiselle taivaalle kannattaa vilkaista iltalenkillä. Myös haloilmiöitä saattaa esiintyä Auringon tai Kuun ympärillä.
Pari komeettaa pyyhältää maapallon ohitse
Kaksi komeetta lähestyy parastaikaa maapalloa. Ne kulkevat samantyyppisillä radoilla ja ohittavat maapallon turvalliselta etäisyydeltä. Komeetta 252P/LINEAR kulkee Maan ohitse 21. maaliskuuta 5,3 miljoonan kilometrin päästä ja seuraavana päivänä 22. maaliskuuta komeetta P/2016BA14 pyyhältää vielä lähempää eli 3,5 miljoonan kilometrin päästä, mikä vastaa yhdeksää Kuun etäisyyttä. Kyse on kolmanneksi lähimmästä komeetan ohituksesta tallennetussa historiassa.
Vaikka komeetta P/2016BA14, jonka halkaisijaksi on arvioitu 450-550 metriä, saapuu melko lähelle maapalloa tähtitieteellisessä mittakaavassa, sitä ei erota paljain silmin vaan avuksi tarvitaan isohko teleskooppi. Kulkua seurataan observatorioissa eri puolilla maapalloa ja myös Hubble-avaruusteleskooppi viritetään ottamaan siitä kuvia.
On spekuloitu, että näissä kahdessa komeetassa onkin kyse vain yhdestä komeetasta, joka on hajonnut kahdeksi, koska niiden radat muistuttavat kovasti toisiaan.
Lisää ohjelmasta
- Hassu helikopteri ja kokonainen konkkaronkka muita härveleitä lähtivät kohti Marsia
- Kotimaisen tomaatin pölyttää hollantilainen kontukimalainen – pölyttäjähyönteiset kasvavat yhä useammin tehdashallissa
- Uusi kuva Saturnuksesta ihastuttaa – näin likinäköisestä tötteröstä tuli maailmankuulu avaruuskuvaaja
