Hyppää pääsisältöön

Jupiter on tähtitaivaan hitti - kaksi komeettaa ohittaa maapallon läheltä

Jupiterin kuut
Jupiter ja sen kuita Jupiterin kuut Kuva: Kuva: Yle kuvapalvelu/Robesus Inc. jupiter

Maaliskuun hitti yötaivaalla on planeetta Jupiter, joka nousee idästä ja on keskiyöllä korkealla etelän suunnassa. Jupiter näkyy koko yön ja erottuu kirkkaimpana valoläikkänä.

Jupiter on aurinkokuntamme suurin planeetta, valtava jättiläinen, jonka pintakerroksen värilliset raidat erottuvat kaukoputkella katsottaessa. Sen neljä suurinta kuuta, Io, Ganymedes, Europa ja Kallisto näkyvät pelkillä kiikareilla katsottaessa valoisina pisteinä, lähellä emoplaneettaa. Jos Jupiteria kiikaroi eri iltoina ja useiden tuntien ajan, voi nähdä kuiden muuttuvat asemat planeetan lähettyvillä.
Jos sattumalta kuita ei löydäkään, ne mitä ilmeisimmin ovat juuri sillä hetkellä Jupiterin takana tai varjossa.

Italialainen astronomi Galileo Galilei havaitsi nämä neljä suurinta kuuta 1600-luvun alkupuolella ja siksi niitä kutsutaankin Galilein kuiksi.

Aamuyöllä matalalta kaakon suunnasta nousevat näkyviin myös planeetat Saturnus ja Mars.
Ne jäävät melko alhaalle, ja varsinkin Saturnusta voi olla vaikeaa löytää, jos näkyvyyttä ei riitä taivaanrantaan asti. Keväämmällä molemmat alkavat näkyä varhemmin mutta edelleen varsin alhaalla ollessaan ne katoavat näkymättömiin vaalenevalla yötaivaalla. Venus-planeetta alkaa näkyä vasta loppuvuodesta.

Kirkkain kiintotähti Sirius näkyy yhä iltayöstä etelän suunnalla mutta painuu sitten alas taivaanrannan taakse. Samoin käy talviselle Orionin tähtikuviolle. Tilalle nousevat kevättalven tähdistöt kuten Vesikäärme, Malja ja Korppi, jotka näkyvät Suomessa aamuöinä mutta katoavat kesää kohti yötaivaan vaaleuteen.

Skorpionin tähtikuviota
Skorpionin tähtikuviota Skorpionin tähtikuviota Kuva: NASA skorpionin tähtikuvio

Suomesta käsin nähdään myös Skorpionin pohjoisimmat tähdet. Skorpionin tähdistössä on useita kirkkaita tähtiä, joita kannattaa katsella varsinkin Välimeren alueella, jos matkustaa siihen suuntaan, koska siellä ne näkyvät hyvin.

Tilastollisesti kevät on hyvää revontuliaikaakin joten pohjoiselle taivaalle kannattaa vilkaista iltalenkillä. Myös haloilmiöitä saattaa esiintyä Auringon tai Kuun ympärillä.

Pari komeettaa pyyhältää maapallon ohitse

Kaksi komeetta lähestyy parastaikaa maapalloa. Ne kulkevat samantyyppisillä radoilla ja ohittavat maapallon turvalliselta etäisyydeltä. Komeetta 252P/LINEAR kulkee Maan ohitse 21. maaliskuuta 5,3 miljoonan kilometrin päästä ja seuraavana päivänä 22. maaliskuuta komeetta P/2016BA14 pyyhältää vielä lähempää eli 3,5 miljoonan kilometrin päästä, mikä vastaa yhdeksää Kuun etäisyyttä. Kyse on kolmanneksi lähimmästä komeetan ohituksesta tallennetussa historiassa.

Vaikka komeetta P/2016BA14, jonka halkaisijaksi on arvioitu 450-550 metriä, saapuu melko lähelle maapalloa tähtitieteellisessä mittakaavassa, sitä ei erota paljain silmin vaan avuksi tarvitaan isohko teleskooppi. Kulkua seurataan observatorioissa eri puolilla maapalloa ja myös Hubble-avaruusteleskooppi viritetään ottamaan siitä kuvia.

On spekuloitu, että näissä kahdessa komeetassa onkin kyse vain yhdestä komeetasta, joka on hajonnut kahdeksi, koska niiden radat muistuttavat kovasti toisiaan.

  • Kesäpäivänseisaus - päivä jolloin maapallon ympärysmitta selvisi

    240 eaa tehtiin havainto: maapallo on pyöreä ja valtava!

    Tänään on kesäpäivänseisaus eli pohjoisen pallonpuoliskon vuoden pisin päivä. Paitsi yötöntä yötä, tänään voi juhlistaa tieteellistä havaintoa, joka tehtiin Egyptissä yli 2000 vuotta sitten: maapallo on pyöreä ja valtava! Aurinko paistaa tänään kohtisuoraan taivaalta Kravun kääntöpiirillä.

  • Olenko tarpeeksi hullu ollakseni nero?

    Tutkijoita pitäisi arvioida heidän hulluutensa perusteella.

    Tieteentekijöitä ei pitäisi arvioida julkaistujen artikkelien määrällä tai yliopiston kassaan kilahtaneilla euroilla, vaan hörhöydellä. Onhan hyvin tiedossa, että mitä suurempi tutkija, sitä enemmän pihalla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen. Tieteellisen työni määrää ja laatua mitataan erilaisilla numeroilla. Kuinka monta artikkelia julkaisin viime vuonna?

  • Katse taivaalle kesäpilviin

    Katse taivaalle kesäpilviin

    Kesä on erinomaista aikaa tutustua pilviin. Tuttujen poutaisten Cumulus-kumpupilvien lisäksi taivaalla vaeltaa valkoisia kalanruotoja, höyheniä ja joskus ufomaisia pilviviritelmiä. Ne erottuvat hyvin sinistä taivasta vasten. Kesätaivaalle kuuluvat myös näyttävät ukkos- ja myrskypilvet.

  • "Sinä et kuole tänään”, hoitajan sanat levinnyttä rintasyöpää sairastavalle Anitalle

    Luuston etäpesäkkeet muuttivat Anitan elämän.

    Viisikymppinen Anita sai tietää rintasyöpähoitojen alkuvaiheessa, että luustosta löytyi pari etäpesäkettä. Syöpä oli siis levinnyt. Tällöin rintasyövän ennuste on ankarampi kuin sairauden, jossa syöpäkasvaimia löytyy rinnasta ja/tai kainalosta. Levinneessä taudissa keskimääräinen elossaoloaika on kolme vuotta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • Katse taivaalle kesäpilviin

    Katse taivaalle kesäpilviin

    Kesä on erinomaista aikaa tutustua pilviin. Tuttujen poutaisten Cumulus-kumpupilvien lisäksi taivaalla vaeltaa valkoisia kalanruotoja, höyheniä ja joskus ufomaisia pilviviritelmiä. Ne erottuvat hyvin sinistä taivasta vasten. Kesätaivaalle kuuluvat myös näyttävät ukkos- ja myrskypilvet.

  • Kesäpäivänseisaus - päivä jolloin maapallon ympärysmitta selvisi

    240 eaa tehtiin havainto: maapallo on pyöreä ja valtava!

    Tänään on kesäpäivänseisaus eli pohjoisen pallonpuoliskon vuoden pisin päivä. Paitsi yötöntä yötä, tänään voi juhlistaa tieteellistä havaintoa, joka tehtiin Egyptissä yli 2000 vuotta sitten: maapallo on pyöreä ja valtava! Aurinko paistaa tänään kohtisuoraan taivaalta Kravun kääntöpiirillä.

  • Olenko tarpeeksi hullu ollakseni nero?

    Tutkijoita pitäisi arvioida heidän hulluutensa perusteella.

    Tieteentekijöitä ei pitäisi arvioida julkaistujen artikkelien määrällä tai yliopiston kassaan kilahtaneilla euroilla, vaan hörhöydellä. Onhan hyvin tiedossa, että mitä suurempi tutkija, sitä enemmän pihalla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen. Tieteellisen työni määrää ja laatua mitataan erilaisilla numeroilla. Kuinka monta artikkelia julkaisin viime vuonna?

  • Elämää avaruudessa - painottomuus haastaa astronautit

    Sukat vaihdetaan kerran viikossa ja lautasetkin syödään.

    Kansainvälinen avaruusasema ISS kiertää maapalloa noin 400 kilometrin korkeudessa huimaa 28 000 kilometrin tuntivauhtia. Tällä hetkellä kyydissä on viisi astronauttia ja kaiken kaikkiaan siellä on elänyt 200 ihmistä. Mutta millaista on elää painottomuudessa? Miten siellä hoidetaan arkiset askareet?

  • Näkökulma: Pelastetaan ilmasto ydinvoimalla!

    Ydinvoima ei tuota hiilipäästöjä. Sitä pitäisi hyödyntää.

    Kuinka monta hiiliatomia täytyy polttaa, jotta saadaan yhtä paljon lämpöä kuin yhden uraaniytimen halkaiseminen tuottaa? Vastaus on 50 000 000. Siis 50 miljoonaa! Havainnollistan: jos hiiliatomi vastaa yhtä riisinjyvää, uraaniatomi on kuin tuhat kiloa riisiä.