Kapitalistin tilipäivä: käsikirjoitus

Risto Murto: Osingot on tällä hetkellä muodissa
Kari Stadigh: Tämä on seitsemäs kevät kun me korotetaan osinkoa peräkkäin.
Pertti Korhonen: tämä on vakava asia. Hirveän vakava asia.
Pekka Lundmark: Eihän me voida tehdä mitä me halutaan.
Kim Lindström: jos omistaa riittävän paljon, ei tarvitse maksaa veroa osingoistaan.
Kari Stadigh: Hyvää päivänjatkoa kaikille.

KAPITALISTIN TILIPÄIVÄ

Nordea avasi pörssiyritysten tilinpäätöskauden yli kuukausi sitten.
Mediaa ja analyytikkoja kutsuttiin Nordean Suomen konttoriin seuraamaan videolta, kun konsernijohtaja Casper von Koskull löi kevään hurjimmat luvut pöytään Tukholman pääkonttorissa.

Pankki teki vuoden 2015 aikana 10,1 miljardin euron liikevaihdon. Tulosta pankki teki uskomattomat 4,7 miljardia. Tästä voitosta Nordean omistajat, osakkeenomistajat saavat osinkona tänä keväänä yhteensä 2,6 miljardia euroa.

Kaksi viikkoa myöhemmin Nordean suurin omistaja, Sampo julkisti tuloksensa Kämp hotellissa. Sampo saa 550 miljoonaa euroa osinkona Nordeasta, verottomana.
Sammon business on omistaa neljäsosa Nordeasta, sekä vakuutusyhtiöt If ja Mandatum Life.

Kari Stadigh, konsernijohtaja, Sampo:
"Me olemme osinkopaperi ja sen takia meille on tärkeetä, että me pystymme kehittämään tätä yritystä niin että tuota ett me pystymme kasvattamaan vuosi toisensa jälkeen.. tää on seitsemäs kevät kun me korotetaan osinkoa peräkkäin."

Sammon tulos vuonna 2015 oli 1,9 miljardia euroa.
Sammon omistajille maksetaan osinkoa yhteensä 1,2 miljardia.

Kari Stadigh, konsernijohtaja, Sampo:
"Sammon osakkeen omistajiksi taas on hakeutunut sellaisia ihmisiä, sijoittajia, omistajia, jotka haluaa saada osinkoa siitä että ne on riskeeranneet rahansa Sammon osakkeen omistajina. Ja sen takia meille on tärkeetä, että me menestymme niin että me voimme vuosi toisensa jälkeen kasvattaa tätä osinkoa. Me kuuntelemme hyvin herkällä korvalla näitä omistajia, koska me haluamme että Suomeen tulee ulkomailta rahaa. Te olette nähneet viime aikoina, että yksi meidän omistaja Black Rock on liputtanut silloin tällöin, he on liputtanut siinä 5 prosentin kohdalla, siis he on sijoittanut yli miljardi euroa tähän yritykseen, totta kai me yritetään kuunnella hyvin herkällä korvalla, mitkä on ne ehdot jolla he jatkossakin on valmiita sijoittamaan suomalaiseen Sampoon yli miljardi euroa."

Sammon suurin osakkeenomistaja on valtion sijoitusyhtiö Solidium.
Solidiumin osinko Sammosta on 143,3. Vero 0%
Sammon suurin henkilöomistaja Björn Wahlroos. Osinko: 25,3 miljoonaa euroa.
Vero 2014: 31,9%

Kari Stadigh, konsernijohtaja, Sampo:
"Niin kuin me maksamme velalle korkoa, niin me maksamme myös osakkeenomistajille, ja me kilpailemme osakkeenomistajista, se on kilpailua, ja mun mielestä tää liian vähälle huomiolle Suomessa, että olisi tärkeetä, että meillä olisi enemmän omistajia, enemmän tyytyväisiä omistajia, se vie Suomea eteenpäin, se antaa meille mahdollisuuden investoida, se antaa meille mahdollisuuden luoda työpaikkoja. Hyvää päivänjatkoa kaikille."

Sammon toiseksi suurin omistaja on työeläkeyhtiö Varma. Osinko Sammosta. 76,4 miljoonaa euroa.

Varma on Suomen suurin omistaja. Sijoitusten arvo oli vuodenvaihteessa yli 40 miljardia euroa. Varmalla on sama ongelma kuin kaikilla maailman suursijoittajilla.

Wall Streetillä puhkesi finanssikupla 2008. Lehman Brothers-pankki meni konkurssiin. Muut pankit pelastettiin, keskuspankit laskivat korot nollaan pitääkseen maailmantalouden pystyssä.

Alkoi eurokriisi, josta Eurooppa ei ole vieläkään noussut. Korot ovat alle nolla prosenttia.

Nyt Kiinan talouskasvu ja investoinnit vähenevät.

Maailma uppoaa rahaan, mutta sijoittajilla on todella vaikea löytää tuottavia kohteita rahalle. Tämä ei ole vain Suomen ongelma. Se on globaali ongelma.

Ratkaisuna tähän on osinko.

Risto Murto, toimitusjohtaja, Varma:
"Osingot ovat tällä hetkellä muodissa tai markkinoiden arvostamia. Ja osinkosuhteisiin ja, ja osinkojen tuota kasvamiseen tai vähintäänkin tasaisena pysymiseen kiinnitetään tosi paljon huomiota."
"Tässä ympäristölle on leimalle pantavaa se, että niitä hyviä investointikohteita on niukasti. Joko niin, että vaikkapa Kiina ei tarvitse tai Aasia ei tarvitse lisää tehtaita, tai, että tosiasialliset uudet innovaatiot ovat vähissä. Tyypillistä on, että, että esimerkiksi makrotalousmielessä, tuottavuusluvuthan ovat olleet kehnoja kaikissa länsimaissa. Se kertoo siis sitä, että sama tarina, kun investoinnitkaan, että ei ole ollut sellaisia suuria, isoja asioita, jotka olisivat vaatineet paljon rahaa, niin kuin aikanaan vaikka autoteollisuuden synty tai rautatiet."

Fortum on myynyt sähkönsiirtonsa Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Niistä saatu verovapaa myyntivoitto on yhteensä 6,2 miljardia euroa.

Fortumilla on vaikea löytää rahalle hyviä investointikohteita. Moni sijoittaja toivoi, että yhtiö antaisi osan myyntivoitostaan omistajille osinkona.

MOT:
"Miksi juuri tämänvuotinen 1.10 euroa/osake?"

Pekka Lundmark, toimitusjohtaja, Fortum:
"Tämä oli siinä mielessä melko haastava, koska meidän varsinainen operatiivinen tulos tuotti ainoastaan 71 senttiä osakkeelta. Toisaalta, Ruotsin kantaverkkojen myynnin ansiosta koko konsernin raportoitu tulos oli melkein 5 euroa. Näissä on valtavan iso väli. Me haluttiin löytää sellainen kompromissi, jossa jonkun verran annetaan tästä toteutuneen tuloksen yli, tästä myyntivoitosta osakkeenomistajille. Mutta, samalla annetaan selvä signaali siitä että jotta me olisimme hyviä osingonmaksajia pitkällä tähtäimellä meidän on laitettava tämä tase töihin. Meidän on tarkoitus investoida useita miljardeja lähivuosina kasvuun. Tämä on meidän ykkösprioriteetti kun me halutaan varmistaa itsellemme hyvä osingonmaksukyky pitkällä tähtäimellä."

Fortum on siitä poikkeuksellinen pörssiyhtiö, että valtio omistaa yhtiöstä yli puolet. Osinko Fortumista: 496 miljoonaa euroa.

MOT:
"Miten luovit sen ristiriidan kanssa, että kun minä saan kuluttajana Fortumin kaukolämpö- ja sähkölaskun, mietin että mikset voisi lähettää pienemmän laskun minulle ja antaa vähemmän omistajille ja tinkiä näistä miljardeista, jotka sinulla on kassassa, miten luovit tämän kanssa?"

Pekka Lundmark, toimitusjohtaja, Fortum:
"(nauraa) Tämä harkinta ei ole siinä mielessä vaikeata, se tehtiin jo kauan sitten kun Fortum yksityistettiin ja vietiin pörssiin. Pörssiyhtiön johdon velvollisuus on tuottaa osakkeenomistajille mahdollisimman hyvää tulosta. Onneksi meillä on kilpaillut markkinat niissä toiminnoissa missä Fortum on mukana, sähkön ja lämmön tuotannossa ja myynnissä kuluttajille. Eihän me voida tehdä mitä me halutaan. Meidän saama sähkön hinta oli viime vuonna puolet siitä mitä se oli kaksi vuotta aikaisemmin, me toimitaan ihan oikeasti rajussa kilpailussa, mikä on hyvä juttu, me tykätään siitä."

Kim Lindström on Suomen arvostetuimpia yksityissijoittajia. Tapaamme koneenvuokrausyhtiö Cramon tilinpäätösinfossa. Lindström on Cramon suurin henkilöomistaja.

Kim Lindström, sijoittaja:
"Minusta osinkojen ja palkkojen kehitystä ei voi verrata keskenään, koska me puhutaan kahdesta eri asiasta ja osinkoihin liittyy myös riskiä kuin mitä palkkoihin ei samalla tavalla liity. Pitkällä aikavälillä osingot ovat kehittyneet huomattavasti hitaammin kuin palkat ja niitten erona on paitsi että palkka pitää sisällään muita etuisuuksia, lomaetuja, eläke-etuja niin normaali oloissa mikäli saa pitää työpaikkansa, ei tule kyseeseenkään että se palkka yhtäkkiä alenisi puoleen tai tippuisi nollalle. Tämmöiseen tietysti osingon saaja saa tottua. Riski on hyvin olennainen ja siitä sijoittaja olettaa saavansa tuottoa vastineeksi, koska muuten ei olisi mitään järkeä sijoittaa osakkeisiin."

MOT:
"Teillä osinko on noin puolet tuloksesta. Onko se sinusta toimitusjohtajana hyvä suhde?"

Leif Gustafsson, toimitusjohtaja, Cramo:
"Minulle on tärkeintä mitä mieltä yhtiön hallitus on, mitä se haluaa antaa takaisin sijoittajille. He edustavat omistajia. Minulla ei ole mielipidettä osingon tasosta."

MOT:
"Så du gör precis som styrelsen säger?"
(Teet siis niin kuin hallitus käskee?)

Leif Gustafsson, toimitusjohtaja, Cramo:
"Juuri niin."

MOT:
"Julkisuudessa on ollut lukuja, että nyt osingot nousevat 12 miljardiin euroon. Pitääkö se paikkaansa?"

Kim Lindström, sijoittaja:
"Ei pidä paikkaansa. Kotimaiset pörssiyhtiöt jakavat viime vuodelta noin 7 miljardia, lopullinen lukuhan on vielä täsmentämättä koska kaikki tilinpäätöstiedot eivät ole vielä tulleet. Mutta tehdään usein se virhe, että lasketaan mukaan niitä ulkomaisia yhtiöitä, joilla on kaksoisnoteeraus Helsingin arvopaperipörssissä. Eli lähinnä kyseeseen tulevat Nordea ja TeliaSonera. Yhteensä ne jakavat viime vuodelta noin neljä miljardia, eli ne ovat ylivoimaisesti suurempia osingon jakajia kuin yksikään suomalaisyhtiö. On selvä että kun tämä neljä miljardia virheellisesti lisätään kotimaisten yhtiöiden osinkosummaan niin se vaikuttaa olennaisesti loppusummaan."

MOT:
"Kenen intressissä on esittää tämä 12 miljardia?"

Kim Lindström, sijoittaja:
"Olen itse miettinyt sitä, koska se on hyvin yleistä että lasketaan nämä ruotsalaisyhtiöt mukaan. Voin ymmärtää että ehkä poliittisista syistä tai ehkä ay-liikkeen kannalta voi olla myönteistä yrittää vähän niin kuin paisutella tätä osinkosummaa. Ehkä tämä voi myös palvella joidenkin rahastotuotteiden myyjiä. Minusta kenenkään etua ei palvele että esitetään väärää tietoa."

Otsikoissa ollut 12 miljardia ei siis pidä paikkaansa. Suomalaisten pörssiyhtiöiden maksamat osingot viime vuoden tuloksesta on 8 miljardia. Puolet siitä menee ulkomaisille omistajille.
Suomalaisille tileille maksettava osinkosumma on 4 miljardia euroa. Kun pörssiosinkoon pitäisi kohdistua 25,5 prosentin ennakonpidätys, tästä pitäisi kertyä miljardi verotulona.

Koneen vuosia jatkunut ilmiömäinen menestys jatkui vuonna 2015. Liikevaihto 8,6 miljardia. Voitto 1,4 miljardia. Verot yli 300 miljoonaa. Osinkoa omistajille, 700 miljoonaa.

Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja, Kone:
"Pitää muistaa se, että yli 98 prosenttia Koneen liikevaihdosta tulee muualta kun Suomesta. Noin 96 prosenttia meidän työntekijöistä ovat töissä muualla kuin Suomessa. Eli tämä kertoo siitä, Koneen kohdalla, siitä, että meidän kehitys on ollut positiivista maailmanlaajuisesti. Ja sen takia Suomen emoyhtiö pystyy maksamaan osinkoja."
"Mutta Koneella, jos katsotaan, ollaan jatkuvasti pystytty parantamaan kilpailukykyä. Ja miten ollaan tehty se? Meillä on paljon osaavaa porukkaa Suomessa, varsinkin tuotekehityksessä. Mutta sitten pitää muistaa taas, kuten sanoin, että yli 98 prosenttia meidän liiketoiminnasta tapahtuu muualla maailmassa."

Koneen suurin omistaja on Antti Herlin. Osinko maksetaan viikon kuluttua: 160 miljoonaa euroa. Paljonko tästä maksetaan veroa?

Kim Lindström, sijoittaja:
"Jos puhutaan luonnollisista henkilöistä eli kotitalouksista jolla on ehkä noin viidesosa osakekannasta, niin hehän maksavat tämän pääomaveron. Käytännössä maksavat jopa kaksinkertaisen veron, koska yhtiökin maksaa siitä rahasta minkä se jakaa ulos, veroa. Sitten jos puhutaan rahastoista ja suurista omistajista, jolla on vähintään 10 prosenttia osakepääomasta, yleishyödyllisistä yhteisöistä ja niin pois päin, he eivät maksa yhtään mitään. Puhumattakaan tietysti niistä joilla on osakkeensa tällaisen vakuutuskuoren alla, niin sielläkään ei makseta mitään osingoista. Eli käytännössä piensijoittajat maksavat tämän veron."

Hetkinen. Osingoista vakuutuskuoren alla ei makseta mitään veroa.

(Alkuperäisestä käsikirjoituksesta poistettu 15.3.2016: Pääministeri Juha Sipilän miljoona-omaisuus on vakuutuskuoren alla. Pääministeri ei siis maksa veroa kevään osingoista.)

Tämä tarkoittaa myöskin, että Antti Herlin maksaa 160 miljoonan osingostaan, yritysjärjestelynsä takia, 7,5 miljoonaa euroa. Veroprosentti on 4,7.

Kim Lindström, sijoittaja:
"Minusta se ei ole oikeudenmukaista. En ole koskaan ymmärtänyt sitä logiikkaa että jos omistaa riittävän paljon, ei tarvitse maksaa veroa osingoistaan."

Tässä ovat Fiskarsin pääomistajat. Heidän yhtiönsä omistavat kaikki yli 10 prosenttia Fiskarsista. Yhtiö joka omistaa yli 10 prosenttia pörssiyhtiöstä ei maksa veroa osingosta.
Alexander Ehrnroothin yhtiö saa 9,1 miljoonaa euroa osinkona, Paul Ehrnrooth 6,5 miljoonaa ja Fromondin perheen yhtiö 6 miljoonaa osinkona. Veroprosentti osingosta: 0.

Nämä kolme omistajaa istuvat Fiskarsin hallituksessa. He päättävät osingosta. Toimitusjohtajan tehtävänä on esiintyä tilinpäätösinfossa, ja kertoa hallituksen päätöksestä.

Kari Kauniskangas, toimitusjohtaja, Fiskars:
"Fiskarshan on kasvattanut osinkoaan viime vuosina tasaisesti, ja olemme olleet pitkässä juoksussa hyvinkin omistajaystävällinen yhtiö.
Fiskarshan tekee liiketoimintaa pitkässä tähtäyksessä. Olemme yli 366 vuotta vanha yhtiö ja luonnollisesti tunnemme vastuumme myös siihen, että meillä on tarve ja halu investoida yhtiön menestykseen myös pitkässä juoksussa. Pidämme huolen, että yhtiömme on hyvässä kunnossa.
Meillä ei ole mitään virallista osinkopolitiikkaa. Me pyrimme jakamaan sen minkä näemme oikeaksi."

Kuluttajan näkökulmasta mielenkiintoinen osingon maksaja on ruotsalaisyhtiö TeliaSonera. Se voittaa pörssiyhtiöiden osingonmaksukisan, kun se maksaa 152% tuloksestaan osinkona. Yhteensä 1,4 miljardia euroa.
Elisa maksaa 92% tuloksestaan osinkona. 234 miljoonaa euroa. Yhtiön tavoitteena on maksaa jatkossa 100% tuloksesta osinkona.

Kesko maksaa 147 prosenttia tuloksestaan osinkona. 250 miljoonaa euroa.

Mikko Helander, toimitusjohtaja, Kesko:
"Siinä on monta asiaa, ensiksikin pitää muistaa että Kesko, K-ryhmä on jo pitkään tehnyt hyviä tuloksia, pärjännyt taloudellisesti myös hyvin. Sen lisäksi viime vuonna tehtiin vielä hyvin iso, laaja kiinteistöjärjestely, mikä vapautti merkittäviä pääomia. Näitten seurauksena Kesko on ollut pitkään nettovelaton yhtiö ja tässä mielessä myös on hyvät valmiudet maksaa myös järkevää osinkoa osakkeenomistajille."

Kesko tekee hyvää tulosta myymällä Volkswageneita ja Audeja. K-Raudan kannattavuus on erittäin hyvä.

MOT:
"Mitä minun kuluttajana pitäisi ajatella osingon tasosta, maksanko liikaa maalipurkista K-raudassa?"

Mikko Helander:
"No näitä asioita ei pitäisi millään lailla kytkeä toisiinsa. Se on varmasti kuluttajan kannalta hyvä asia, se on sijoittajien kannalta hyvä asia, että Kesko, K-ryhmä pärjää, menestyy, kovassa kilpailussa. Se että me menestytään, pärjätään, me investoidaan tulevaisuuteen, maksetaan osinkoja, niin tarkoittaa sitä, että kauppapalvelut paranevat mutta myös sitä kautta me voidaan odottaa, että meillä on jatkossakin käytettävissä pääomia joiden avulla tätä hienoa kauppakonsernia voidaan kehittää."

Tikkurila myi maalia viime vuonna vajaalla 600 miljoonalla eurolla. Liikevoitto oli runsaat 60 miljoonaa euroa. Verojen jälkeen jaettiin 85 prosenttia tuloksesta omistajille.

Erkki Järvinen, toimitusjohtaja, Tikkurila:
"Oikeastaan hallitus pyrki arvioimaan sen, että kuinka paljon on investointeja tulossa ja kuinka paljon rahaa tarvitaan investointeihin. Sitä kautta peilaa, että kuinka paljon sitten pystytään jakamaan osinkoina. Tietysti peilaa myöskin siihen, mitä on luvattu aikanaan osakkeenomistajille silloin kun Tikkurila on listattu, että mikä on suurin piirtein se osingonjakotaso."

MOT:
"Vuoden 2015 aikana ostin 100 litraa maalia, laskeskelin tässä infon aikana. Montako osaketta minun pitäisi ostaa, että olisi tasapainossa tämä tilanne?"

Erkki Järvinen, toimitusjohtaja, Tikkurila:
"Tämä on siinä mielessä hyvä kysymys, että meillä on aika paljon pienosakkaita. Tikkurilalla on noin 20 500 osakkeenomistajaa. Niistä aika moni on suomalainen piensijoittaja, joka varmasti ostaa paitsi meidän osakkeita niin toivottavasti myös Tikkurilan tuotteita. Sillä tavalla Tikkurila on varmasti tämmöinen kansanosake. Me myydään tuotteita, jotka on helppo ymmärtää, hahmottaa. Meidän liiketoimintaa on helppo ymmärtää. Luulen, että siitä syystä halutaan ostaa ja omistaa myös Tikkurilan osakkeita, että meidän tuotteita pidetään erittäin laadukkaina ja hyvinä. Luulen, että sitten jos olet Tikkurilan osakkeenomistaja sen lisäksi, että näytät olevan lojaali tuotteitten käyttäjä, niin sittenhän tavallaan sitäkin kautta tulee sinulle hyötyä. Ei ainoastaan sillä, että maalausväli talolla on pitkä, kun valitset meidän tuotteet."

Outotec myy kaivos- ja metalliteollisuudelle teknologiaa. Muutama vuosi sitten Outotec ja toimitusjohtaja Pertti Korhonen oli pörssiyhtiöiden tähtiä. Nyt yritys on kriisissä, irtisanoo työntekijöitä ja tuottaa tappiota.

Pertti Korhonen, toimitusjohtaja, Outotec:
"Meidän velvollisuushan on, osakeyhtiölakikin sanoo, että meidän pitää tehdä tulosta osakkeenomistajille ja sitä tuottoa, niin tämä on vakava asia. Hirveän vakava asia."

MOT:
"Kerro miltä tilanne näyttää sinun näkökulmastasi, kun firma ei pysty maksamaan osinkoja tänä vuonna."

Pertti Korhonen, toimitusjohtaja, Outotec:
"Kyllähän se tietysti on toimitusjohtajalle hyvin tuskallinen tilanne, koska tietysti yhtiönä meidän tehtävänä on tuottaa omistaja-arvoa, ja osinko on tietysti tärkeä osa sitä omistaja-arvoa. Se, että viime vuoden nettotulos oli tappiollinen, tarkoittaa, että meillä ei ole nyt sitten osingonmaksukykyä. Se on tietysti, tuntuu ikävältä toimitusjohtajasta. Tietysti se tarkoittaa sitten sitä, että nyt täytyy tehdä hartiavoimin töitä siihen, että sitä osingonmaksukykyä taas tulee, eli tulos saadaan positiiviseksi."

MOT:
"Miten itse reagoit eilen kun kuulit Outotecistä?"

Kim Lindström, sijoittaja:
"Minulle se oli huono uutinen, vähän niin kuin kylmää vettä niskaan. Henkilökohtaisesti en pidä sellaisista osakkeista joista ei saa vuosittaista kassavirtaa ja pyrin sellaisista osakkeista eroon ja varsinkin jos on nähtävissä että kyse on pitempiaikaisesta kehityksestä eikä suinkaan vain yhdestä huonosta vuodesta."

Pertti Korhonen:
"Totta kai se paine tulee niin kuin sisäsyntyisesti siitä, että totta kai jokainen toimitusjohtaja haluaa onnistua siinä hommassaan ja onnistua siinä, että pystyy tuottamaan sitä omistaja-arvoa. Totta kai se lähtökohtaisesti lähtee itsestä sisältä ja halusta tehdä sitä tulosta, mutta toki tietysti hallituksen tehtävä on valvoa omistajien etua. Voit olla kyllä varma, että hallituksessa on paljon keskusteltu siitä, että meidän tuloksentekokyky saadaan paremmaksi ja kuntoon."

MOT:
"Millainen merkitys sillä on että yritys yhtäkkiä ei maksakaan osinkoa niin kuin Outotec päätti eilen?"

Kim Lindström, sijoittaja:
"Se on minusta huono asia. Sillä voi olla sellaistakin merkitystä, tai sanotaan että ilman muuta se johtaa siihen, että yrityksen osakekurssi tulee hyvin voimakkaasti alas. Näin ollen saattaa tapahtua sellaistakin, että yritys joutuu haltuunoton kohteeksi eli yritysvaltauksen kohteeksi. Eli se ei ole millään tavalla yhtiön etujen mukaista. Ja sitten tietysti he jotka ovat sijoittaneet rahaa tähän yhtiöön, odottavat saavansa tuottoa, koska muuten ei ole mitään järkeä sijoittaa näihin osakkeisiin."

MOT:
"Miten paljon enemmän duunia siinä on, että yrittää päästä ulos tällaisesta kriisistä, kuin silloin kun menestyy, tekee tulosta, maksaa suurosinkoa?"

Pertti Korhonen:
"Kyllä tämmöinen tilanne, missä markkina on hyvin vaikea, maailma on erittäin turbulentti, joudutaan se bisnes hakemaan tuolta maailmalta pieninä murusina. Kun pitää saneerata ja leikata kustannuksia, niin kyllä tämä on varmasti sitä kaikista raskainta ja työteliäintä aikaa. En nyt muista oman työurani aikaan koskaan tehneeni niin paljon töitä kuin nyt."

Suomalaiset pörssiyhtiöt tekivät vuoden 2015 aikana yhteensä 16 miljardin tuloksen. Yhtiöt maksavat omistajilleen osinkoa noin 8 miljardia euroa. Puolet tästä summasta menee ulkomaisille sijoittajille.
Noin neljä miljardia maksetaan suomalaistileille.

Sijoitusrahastot, säätiöt, sijoitusvakuutukset ja yli kymmenesosan pörssiyhtiöstä omistavat eivät maksa veroa osingoistaan.

(Alkuperäisestä käsikirjoituksesta poistettu 15.3.2016: Pääministeri ei maksa osinkoveroa.)

Fiskarsin pääomistajat eivät maksa veroa. Suomen rikkain mies maksaa Kone-osingostaan veroa 4,7 prosenttia.

Valtio laskee saavansa kotitalouksien saamista osingoista veroa 373 miljoonaa.

Vain tavalliset ihmiset maksavat täyden pääomaveron osingoistaan.