Hyppää pääsisältöön

Mämmikouran käsissä ei synny peruukkia

Maija Ojiemen solmii käsin peruukkia H. Kuokkasen peruukkiliikkeessä.
Maija Ojiemen on ollut töissä H. Kuokkasen peruukkiliikkeessä lähes 30 vuotta. Pitkällä kokemuksellaan peruukkien käsin valmistamisesta Maija tuumaa, että tärkeintä hommassa ovat näppärät sormet, näkemys ja tasalaatuisuus. Maija Ojiemen solmii käsin peruukkia H. Kuokkasen peruukkiliikkeessä. Kuva: YLE/Reetta Arvila peruukit,peruukki

Kotimaiset, käsin solmitut peruukit alkavat olla harvinaisuuksia ihmisten päissä. Keinokuituperuukit ja Aasiassa solmitut hiusperuukit ovat vallanneet alan. H. Kuokkasen peruukkiliikettä työllistävät kuitenkin edelleen teatterit ja Ooppera.

H. Kuokkasen peruukkiliike Kansallisteatterin kainalossa viettää 95-vuotispäiviään keväällä. Peruukkiliikkeen ovi käy ja asiakkaita riittää mukavasti. Bisnes on kuitenkin muuttunut vuosien varrella paljon.

”Nyt myymme paljon keinokuituperuukkeja, jotka ovat huomattavasti halvempia kuin käsintehdyt peruukit. Keinokuituperuukkien värit ja laatu ovat kyllä parantuneet huimasti”, kertoo 45 vuotta alalla ollut Gunita Pirinen.

Käsintehtyjen peruukkien kulta-aikaa elettiin 70-luvulla. Yritys työllisti 50 ihmistä ja peruukkeja syntyi jopa 300 vuodessa.

”Yritys ja ammattitaito ei kuitenkaan häviä mihinkään, sillä teatterit ja Ooppera työllistävät kyllä,” Pirinen kertoo.

Gunita Pirinen on työskennellyt H. Kuokkasen peruukkiliikkeessä 45 vuotta.
Gunita Pirinen kertoo, että yksityisasiakkaille ei heillä enää juurikaan tehdä käsin peruukkeja. Käsityönä tehdyt peruukit menevät lähinnä teattereihin ja Oopperaan. Gunita on työskentellyt peruukkiliikkeessä kolmannessa polvessa vuodesta 1971 lähtien. Gunita Pirinen on työskennellyt H. Kuokkasen peruukkiliikkeessä 45 vuotta. Kuva: YLE/Reetta Arvila peruukit,peruukki
Outi Hautamäki solmii käsin peruukkia H. Kuokkasen peruukkiliikkeessä.
Outi Hautamäki painottaa hyviä hermoja peruukin solmimisessa. Homma vie aikaa, mutta toisaalta rutiinin synnyttyä pystyy solmija juttelemaan tai ajattelemaan vähän muitakin asioita, Outi kertoo. Outi Hautamäki solmii käsin peruukkia H. Kuokkasen peruukkiliikkeessä. Kuva: YLE/Reetta Arvila peruukit
Häklällä selvitetään peruukkiin solmittavat hiukset.
Outin työpöydän reunaan on kiinnitetty häklä, jonka avulla hiuksia pystyy selvittämään ja pitämään ne siistinä kätevästi. Tosin piikkeihin lyö joskus kätensä vähän liian lujaa epähuomiossa, Outi lisää. Häklällä selvitetään peruukkiin solmittavat hiukset. Kuva: YLE/Reetta Arvila peruukit,hiukset
Maija Ojiemen solmii käsin peruukkia H. Kuokkasen peruukkiliikkeessä.
Peruukkien pohja on tehty hyvin pienireikäisestä tyllikankaasta ja hiukset solmitaan tyllin reikiin joko yhdellä tai kahdella solmulla peruukin valmistukseen tarkoitetun koukun avulla. Maija Ojiemen solmii käsin peruukkia H. Kuokkasen peruukkiliikkeessä. Kuva: YLE/Reetta Arvila peruukit
Anna Viljanen tekee kampauksia peruukkeihin H. Kuokkasen peruukkiliikkeessä.
Viimeinen vaihe peruukeilla on kampaamo. Anna Viljanen tekee siis kampauksia joko peruukkitukilla tai sitten alakerran liikkeessä suoraan asiakkaan päähän. Peruukin leikkaaminen ja värjääminen on kuulemma usein normaalia hiusta haastavampaa, koska paksua hiusta on paljon ja värit saattavat käyttäytyä arvaamattomasti. Anna Viljanen tekee kampauksia peruukkeihin H. Kuokkasen peruukkiliikkeessä. Kuva: YLE/Reetta Arvila peruukit,peruukki,kampaukset
Toimittaja Reetta Arvila H. Kuokkasen peruukkiliikkeen tiskin takana.
H. Kuokkasen peruukkiliike henkii vanhaa aikaa sisustuksessa. Tiskin takana hymyilee toimittaja Reetta Arvila. Toimittaja Reetta Arvila H. Kuokkasen peruukkiliikkeen tiskin takana. Kuva: YLE/Reetta Arvila peruukit,peruukki

Kuuntele tarinaa kaupalta:

Kommentit
  • Koripallovalmentaja Henrik Dettmann ei opeta pelaajia, vaan näyttää heille suuntaa

    Henrik Dettmann on valmentanut peräti 40 vuotta koripalloa.

    Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen.

  • Riitta Oikawan innostus Japaniin on elämänmittainen matka

    Kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa innostuu Japanista.

    Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta Riitta Oikawa toteutti 20 vuotta sitten ostettuaan perinteisen hinokipuusta tehdyn japanilaisen kylpyammeen.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Koripallovalmentaja Henrik Dettmann ei opeta pelaajia, vaan näyttää heille suuntaa

    Henrik Dettmann on valmentanut peräti 40 vuotta koripalloa.

    Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Riitta Oikawan innostus Japaniin on elämänmittainen matka

    Kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa innostuu Japanista.

    Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta Riitta Oikawa toteutti 20 vuotta sitten ostettuaan perinteisen hinokipuusta tehdyn japanilaisen kylpyammeen.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

  • Hylätyksi itsensä tuntenut Jari Ahola koki fyysistä kipua, kun näyttelijyys uhkasi jäädä pelkäksi unelmaksi

    Näyttelijän ura oli Jari Aholan elämää suurempi unelma.

    Kun Jari Aholan ahdistava pääsykoepuristus Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselle 90-luvun lopussa karahti kiville aivan kalkkiviivoilla, nuori mies menetti toivonsa satojen roolien täyteisestä tulevaisuudesta. Hän harkitsi jopa omien päiviensä päättämistä. Itkuista puhelua äidille seurasi kuitenkin orastaneen uran tärkeimpien mentorien tsemppaukset, joiden voimalla kapinallinen poika ponnisti ensiksi Teatterikorkeakouluun ja lopulta koko kansan rakastamaksi Mauno Pepposeksi Tampereen Työväen teatterin menestysmusikaalissa Vuonna 85.

  • Keskustele tässä peliteollisuudesta!

    Kesäkuun vieraana pelimiljonääri Timo Soininen

    Pelialalla liikkuvat suuret rahat. Viime vuoden suurin uutinen suomalaisessa pelimaailmassa oli Soinisen johtaman Small Giant Gamesin osake-enemmistön myynti 480 miljoonalla eurolla suurelle amerikkalaisyhtiölle, Miten pelialalla menestytään? Entä mikä peli yhdisti aikanaan Timo Soinisen ja toimittaja Juho-Pekka Rantalan?

  • Maahanmuuttajat - uhka vai mahdollisuus?

    Ihmiset kasaantuvat sinne minne pääomatkin.

    Rajanveto parempia elinoloja etsivien siirtolaisten ja turvapaikkaa tarvitsevien pakolaisten välillä hyvinkin vaikeaa. Eläkkeellä oleva suurlähettiläs Matti Kääriäinen ruotii kirjoituksessaan maahanmuuton haasteita ja peräänkuuluttaa avointa keskustelua maahanmuuttopolitiikasta.