Hyppää pääsisältöön

“Se oli liian huono” – Kumiankka ammuttiin alas avausjakson jälkeen

Kumiankka Klubi on jäänyt historiaan Yleisradion lyhyimpänä tv-sarjana. Ile Jokisen ja Remu Aaltosen juontama viihdeohjelma typistyi kanavajohdon päätöksellä yhden jakson mittaiseksi. Hyllytetyn sarjan ainoa osa esitettiin syksyllä 1997 ja sen vierailevana tähtenä oli laulaja Aarne Tenkanen Tempuntekijöineen.

Ainoan jaksonsa perusteella Kumiankka Klubi ei perustunut tiukkaan käsikirjoitukseen, vaan ohjelmassa luotettiin enemmän juontajapari Ile JokinenRemu Aaltonen spontaaniin sanailuun. Tuottaja Olof Qvickströmin mukaan tarkoituksena oli tehdä parodiaa 1990-luvun pelillisistä viihdeohjelmista huumorimusiikilla höystettynä. Elävän arkiston julkaisemasta avausjaksosta on tekijänoikeissyistä leikattu yksi Aarne Tenkasen ja Tempuntekijöiden musiikkiosuus.

Ensimmäisen jakson aiheena oli perhokalastus, ja kyllähän ohjelmassa sitäkin sivuttiin. Joskin Tenkasen kanssa käyty jutustelu tuntui jatkuvasti kääntyvän alapääosastolle. Pahimmillaan “Tietsä mitä? Lännessä on itä.” -tasolle vajonnut sanailu ei lopulta vakuuttanut TV1:n kanavajohtoa eikä oikein tuottajaa itseäänkään.

“Omat fiilikset olivat lähetyksen jälkeen aika sekavat, juttu ei vaan kulkenut”, Qvickström muistelee Elävälle arkistolle parikymmentä vuotta myöhemmin.

Aarne Tenkanen kisaa yleisön edustajan kanssa.
Aarne Tenkanen kisaa yleisön edustajan kanssa peukkupainissa. Aarne Tenkanen kisaa yleisön edustajan kanssa. Kuva: Yle kumiankka,Ile Jokinen (Kirjailija),Aarne Tenkanen,Remu Aaltonen
Aarne Tenkanen laulaa kappaletta "Hemaisevan seksikäs pörröpää".
Aarne Tenkanen laulaa kappaletta "Hemaisevan seksikäs pörröpää". Aarne Tenkanen laulaa kappaletta "Hemaisevan seksikäs pörröpää". Kuva: Yle aarne tenka,Aarne Tenkanen,Aarne Tenkanen & Tempuntekijät,Yle TV1,viihdeohjelmat
Aarne Tenkanen kokee kylpemisen eroottisena kokemuksena.
Aarne Tenkanen kokee kylpemisen eroottisena kokemuksena. Aarne Tenkanen kokee kylpemisen eroottisena kokemuksena. Kuva: Yle kumiankka,Ile Jokinen (Kirjailija),Aarne Tenkanen,viihdeohjelmat

Seuraavana aamuna Qvickströmin puhelin soi ja hän sai kutsun ohjelmajohtaja Astrid Gartzin pakeille. Huoneessa oli Gartzin lisäksi muutakin kanavajohtoa, muistelee Qvickström.

Astrid istui vastapäätäni poltellen tupakkaa. Ajattelin olla itse sytyttämättä, sen verran osasin lukea silmänurkasta. Hän aloitti muistaakseni näin: "Varmaankin tiedät miksi olet täällä?" Kyse tuskin oli palkankorotuksesta tai muista palkkiosta ja nyökkäsin. Seuraavaksi Astrid kysyi, että “voidaanko Lista-ohjelmaa tehdä 25 minuuttia pidempänä”. Vastasin, että mainiosti. Tähän jatkoin, että Kumiankka Klubi ei varmaankaan enää jatku. Hän vastasi “ei”. No näin Listasta tuli yli tunnin mittainen ja se antoi hyvää kyytiä ohjelmalle.― Tuottaja Olof Qvickström

Kumiankka Klubin lopettamista ei perusteltu tuottajalle mitenkään, mutta syy selvisi muutamaa päivää myöhemmin Helsingin Sanomista. Lehdelle antamassaan haastattelussa Gartz sanoo, ettei hyllytys johtunut liiasta navanalushuumorista, vaan siitä, että “ohjelma laahasi ja oli yksinkertaisesti liian huono”.

Qvickströmin mukaan ohjelman teko oli hauskaa ja tiimi superia, vaikka sarja jäikin suunniteltua lyhyemmäksi.

“Ehkä olisi pitänyt luetuttaa käsikirjoitus Gartzilla aiemmin, niin olisi tullut joko pidempi sarja tai sitten yksi niistä, jotka eivät koskaan näe päivänvaloa. Saatiin me kuitenkin Ilen kanssa Leo Jokela Boozing Societyn kunniakirja maailmanhistorian lyhyimmästä viihdesarjasta!”

  • Noita Nokinenä toi särmää juhlapyhien pumpulinpehmeään idylliin

    Noita Nokinenä ihastutti radiossa

    Näyttelijä Marja Korhosen esittämä Noita Nokinenä oli käsikirjoittaja Toini Vuoriston luoma rakastettu hahmo Ylen lastenkuunnelmissa. Noita Nokinenän seikkailuja kuultiin radiossa ensimmäisen kerran jo vuonna 1963 osana Pikkuväen satujoulu -ohjelmaa. Omana ohjelmanaan Noita Nokinenä viihdytti kuuntelijoita vuosien 1970–1985 pääsiäisinä, juhannuksina sekä jouluisin.

  • ”Joutui hyppäämään avantoon, että kamerat käy ja kukaan ei neuvonut" – Outi Popp teki tv-debyyttinsä Tuubissa

    Toimittaja–kirjailija muistelee aikaansa Tuubi-sarjassa.

    Outi Popp liittyi Tuubi-musiikkisarjan toimittajakaartiin vuonna 1983. Hectorin ja Freemanin lisäksi juontotehtävissä nähtiin myös Tapio Liinoja. Popp muisteli vaiheitaan musiikkisarjassa Elävälle arkistolle vuoden 2017 syksyllä. Vuonna 1979 käynnistyneessä musiikkisarjassa nähtiin sen alkuvuosien tapaan edelleen varsin rockpainotteista musiikkivideotarjontaa.

  • Isien sota -sarja nosti esiin sotilaiden lasten selviytymistarinat

    Palkittu dokumenttisarja vuodelta 2011

    Millaista oli elää perheessä, jonka isän sota oli suistanut raiteiltaan? Tai miten hyväksyä se, ettei sodan takia tiennyt isästään mitään? Miksi sota pääsi arpeuttamaan jopa useaa sukupolvea? Maija Kaipaisen vuonna 2011 ohjaama, palkittu dokumenttisarja kertoi kuusi hätkähdyttävää tarinaa sotilaiden lasten näkökulmasta.

  • Aarre Karénille ajatteleminen on näyttelemistä ja näytteleminen ajattelemista

    Suosittu näyttelijä kertoo ajatuksiaan näyttelijäntyöstä

    Näyttelijä Aarre Karén syntyi Tokiossa vuonna 1932. Japanista hän uskoo saaneensa "nopeat jalat", jatkuvan liikkeellä olemisen perinnön. Satoja rooleja tehneen näyttelijän debyyttirooli radiossa oli Suomisen perheen Matti. Radiossa on näyteltävä niin, että ihminen kuuntelemalla näkee.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto