Hyppää pääsisältöön

“Se oli liian huono” – Kumiankka ammuttiin alas avausjakson jälkeen

Kumiankka Klubi on jäänyt historiaan Yleisradion lyhyimpänä tv-sarjana. Ile Jokisen ja Remu Aaltosen juontama viihdeohjelma typistyi kanavajohdon päätöksellä yhden jakson mittaiseksi. Hyllytetyn sarjan ainoa osa esitettiin syksyllä 1997 ja sen vierailevana tähtenä oli laulaja Aarne Tenkanen Tempuntekijöineen.

Ainoan jaksonsa perusteella Kumiankka Klubi ei perustunut tiukkaan käsikirjoitukseen, vaan ohjelmassa luotettiin enemmän juontajapari Ile JokinenRemu Aaltonen spontaaniin sanailuun. Tuottaja Olof Qvickströmin mukaan tarkoituksena oli tehdä parodiaa 1990-luvun pelillisistä viihdeohjelmista huumorimusiikilla höystettynä. Elävän arkiston julkaisemasta avausjaksosta on tekijänoikeissyistä leikattu yksi Aarne Tenkasen ja Tempuntekijöiden musiikkiosuus.

Ensimmäisen jakson aiheena oli perhokalastus, ja kyllähän ohjelmassa sitäkin sivuttiin. Joskin Tenkasen kanssa käyty jutustelu tuntui jatkuvasti kääntyvän alapääosastolle. Pahimmillaan “Tietsä mitä? Lännessä on itä.” -tasolle vajonnut sanailu ei lopulta vakuuttanut TV1:n kanavajohtoa eikä oikein tuottajaa itseäänkään.

“Omat fiilikset olivat lähetyksen jälkeen aika sekavat, juttu ei vaan kulkenut”, Qvickström muistelee Elävälle arkistolle parikymmentä vuotta myöhemmin.

Aarne Tenkanen kisaa yleisön edustajan kanssa.
Aarne Tenkanen kisaa yleisön edustajan kanssa peukkupainissa. Aarne Tenkanen kisaa yleisön edustajan kanssa. Kuva: Yle kumiankka,Ile Jokinen (Kirjailija),Aarne Tenkanen,Remu Aaltonen
Aarne Tenkanen laulaa kappaletta "Hemaisevan seksikäs pörröpää".
Aarne Tenkanen laulaa kappaletta "Hemaisevan seksikäs pörröpää". Aarne Tenkanen laulaa kappaletta "Hemaisevan seksikäs pörröpää". Kuva: Yle aarne tenka,Aarne Tenkanen,Aarne Tenkanen & Tempuntekijät,Yle TV1,viihdeohjelmat
Aarne Tenkanen kokee kylpemisen eroottisena kokemuksena.
Aarne Tenkanen kokee kylpemisen eroottisena kokemuksena. Aarne Tenkanen kokee kylpemisen eroottisena kokemuksena. Kuva: Yle kumiankka,Ile Jokinen (Kirjailija),Aarne Tenkanen,viihdeohjelmat

Seuraavana aamuna Qvickströmin puhelin soi ja hän sai kutsun ohjelmajohtaja Astrid Gartzin pakeille. Huoneessa oli Gartzin lisäksi muutakin kanavajohtoa, muistelee Qvickström.

Astrid istui vastapäätäni poltellen tupakkaa. Ajattelin olla itse sytyttämättä, sen verran osasin lukea silmänurkasta. Hän aloitti muistaakseni näin: "Varmaankin tiedät miksi olet täällä?" Kyse tuskin oli palkankorotuksesta tai muista palkkiosta ja nyökkäsin. Seuraavaksi Astrid kysyi, että “voidaanko Lista-ohjelmaa tehdä 25 minuuttia pidempänä”. Vastasin, että mainiosti. Tähän jatkoin, että Kumiankka Klubi ei varmaankaan enää jatku. Hän vastasi “ei”. No näin Listasta tuli yli tunnin mittainen ja se antoi hyvää kyytiä ohjelmalle.― Tuottaja Olof Qvickström

Kumiankka Klubin lopettamista ei perusteltu tuottajalle mitenkään, mutta syy selvisi muutamaa päivää myöhemmin Helsingin Sanomista. Lehdelle antamassaan haastattelussa Gartz sanoo, ettei hyllytys johtunut liiasta navanalushuumorista, vaan siitä, että “ohjelma laahasi ja oli yksinkertaisesti liian huono”.

Qvickströmin mukaan ohjelman teko oli hauskaa ja tiimi superia, vaikka sarja jäikin suunniteltua lyhyemmäksi.

“Ehkä olisi pitänyt luetuttaa käsikirjoitus Gartzilla aiemmin, niin olisi tullut joko pidempi sarja tai sitten yksi niistä, jotka eivät koskaan näe päivänvaloa. Saatiin me kuitenkin Ilen kanssa Leo Jokela Boozing Societyn kunniakirja maailmanhistorian lyhyimmästä viihdesarjasta!”

  • Nuori Kauko Helovirta kouliintui näyttelijäksi Karhumäen tivolissa

    Kauko Helovirta pestautui Karhumäen tivoliin lokakuussa 1942

    Kauko Helovirta työskenteli jatkosodan aikana saapastehtaalla, kun huomasi lehdessä ilmoituksen, jossa haettiin nuorta miesnäyttelijää puolustusvoimain viihdytyskiertueelle. Kyseessä oli Karhumäen tivolin huvinäyttämö. Helovirta kutsuttiin koe-esiintymiseen, jota valvoivat tytär Ailakki Sariola ja itse johtaja J.A.F.

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteelllisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Nuori Kauko Helovirta kouliintui näyttelijäksi Karhumäen tivolissa

    Kauko Helovirta pestautui Karhumäen tivoliin lokakuussa 1942

    Kauko Helovirta työskenteli jatkosodan aikana saapastehtaalla, kun huomasi lehdessä ilmoituksen, jossa haettiin nuorta miesnäyttelijää puolustusvoimain viihdytyskiertueelle. Kyseessä oli Karhumäen tivolin huvinäyttämö. Helovirta kutsuttiin koe-esiintymiseen, jota valvoivat tytär Ailakki Sariola ja itse johtaja J.A.F.

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteelllisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

  • Pakanamaan kartta valokuvissa

    Näin Pakanamaan kartta kuvattiin

    Pakanamaan kartta kuvattiin vuonna 1990 Suomessa ja Britanniassa. Tässä valikoitu otos kuvausten aikana otetuista, nyt Ylen valokuva-arkistosta löytyvistä valokuvista.

  • Niklas Herlinin Uusi Suomi

    Niklas Herlin ja Uusi Suomi verkkolehti Arto Nybergissä 2007

    Toimittaja-kustantaja Niklas Herlin osti vuonna 2007 oikeudet Uusi Suomi -lehden nimeen. Vuosina 1919–1991 aktiivisena toiminut sanomalehti toteutettiin aiemmasta poiketen verkkoon. Herlin saapui Arto Nybergin vieraaksi kertomaan lehden perustamisesta. Klassiselle lehtibrändille tuli kuulemma hintaa "riittävästi".

  • John Lennonin elämä ja vain elämä

    Rockstopin erikoisjakso 1988 ja Lennonin haastattelu 1965.

    Marraskuussa vuonna 1988 lähetetty Rockstopin erikoisjakso omistettiin kokonaisuudessaan John Lennonille (1940–1980). Artikkelista löytyy myös Lennonin haastattelu vuodelta 1965.

  • Esko Riihelä toimitti liikenteen sujuvaksi

    Liikennevartissa syksyllä 1999 autoja, autoja ja ruuhkia

    Toimittaja Esko Riihelä (1939–2017) tuli katsojille ja kuuntelijoille tutuksi erityisesti liikenneohjelmistaan. Liikennevartissa syksyllä 1990 oli aiheena Suomenkin kaupungeissa yleistyneet liikenneruuhkat.

  • Zarathustralla Terraan ja takaisin – hemmottelupaketti scifi-korville

    Scifi-kuunnelmia tieteiskirjallisuuden harrastajille

    Gaialla vaeltavien valjunkaisten iloksi on radiodraaman arkistoista louhittu esiin Philip K. Dickin, Mark Twainin, Stanislaw Lemin, William Gibsonin ja Arthur C. Clarkin teoksiin pohjautuvia kuunnelmia. Suuntaamme katseen ulkoplaneetoille ja niiden elämään, maapallon tulevaisuuteen ja rinnakkaistodellisuuksiin. "Olen ylpeä kun olen robotti.

  • Kokki Kolmosen lihakirves heilui Riistakakkosessa

    Vuosittainen ohjelma keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin.

    Jaakko "Kokki" Kolmosen isännöimä erikoisohjelma Riistakakkonen keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin ja niiden esittelyyn. Ohjelmissa kerrottiin Suomen saaliseläimistä ja valistettiin kansaa riistan taloudellisesta paloittelusta, lihakirveestä pitäen. Riistakakkosta esitettiin aikoinaan jakso vuodessa, alkusyksyisin TV2:ssa. Nyt Teeman Elävässä arkistossa uusitaan vuosien 1981 ja -82 ohjelmat.

  • Tom Petty ja superbändin synnyttämät anekdootit

    Tom Pettyn haastattelu vuonna 1989 täyttyi tarinoista.

    Yhdysvaltalainen rockmuusikko Tom Petty (1950–2017) teki Heartbreakers-yhtyeensä kanssa läpimurron 1980-luvun taitteessa. Vuosikymmenen lopulla Petty oli myös olennainen osa Travelling Willburys -superyhtyettä, jossa hänen lisäkseen soittivat Bob Dylan, Jeff Lynne, Roy Orbison ja George Harrison. Rockstopin Heli Nevakare oli ryhmineen paikalla Amsterdamin Music & Media -konferenssissa 1989, jossa Petty nauratti toimittajayleisöä tarinoillaan.

  • Groovymeisseli toi televisioon soulia ja klubitunnelmaa

    Groovymeisseli-ohjelmaa tehtiin vuosia -96 ja -97

    "Mitään muuta kuin rhythm and blues -pohjaista groovea sinne ei kelpuutettu." Näin muisteli muusikko ja Groovymeisseli-ohjelman toinen juontaja Sami Saari Elävälle arkistolle syksyllä 2017. Vuosina 1996 ja 1997 esitetty Groovymeisseli-ohjelma toi televisioon suomalaisen rockin ja iskelmän rinnalle soulia, acid jazzia ja afroamerikkalaisia rytmejä.

  • Sielukas Aki Sirkesalo

    Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä kootusti.

    Suomalaisen softsoulin esitaistelijana tunnetun Aki Sirkesalon (1962–2004) musiikkiura lähti nousukiitoon kahden Emma-palkinnon siivittämänä. Musiikin lisäksi Sirkesalo työllisti itseään toimittajana ja useiden tv-ohjelmien sekä -tapahtumien juontajana. Artikkeliin on koottu Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä vuosien varrelta.