Hyppää pääsisältöön

“Se oli liian huono” – Kumiankka ammuttiin alas avausjakson jälkeen

Kumiankka Klubi on jäänyt historiaan Yleisradion lyhyimpänä tv-sarjana. Ile Jokisen ja Remu Aaltosen juontama viihdeohjelma typistyi kanavajohdon päätöksellä yhden jakson mittaiseksi. Hyllytetyn sarjan ainoa osa esitettiin syksyllä 1997 ja sen vierailevana tähtenä oli laulaja Aarne Tenkanen Tempuntekijöineen.

Ainoan jaksonsa perusteella Kumiankka Klubi ei perustunut tiukkaan käsikirjoitukseen, vaan ohjelmassa luotettiin enemmän juontajapari Ile JokinenRemu Aaltonen spontaaniin sanailuun. Tuottaja Olof Qvickströmin mukaan tarkoituksena oli tehdä parodiaa 1990-luvun pelillisistä viihdeohjelmista huumorimusiikilla höystettynä. Elävän arkiston julkaisemasta avausjaksosta on tekijänoikeissyistä leikattu yksi Aarne Tenkasen ja Tempuntekijöiden musiikkiosuus.

Ensimmäisen jakson aiheena oli perhokalastus, ja kyllähän ohjelmassa sitäkin sivuttiin. Joskin Tenkasen kanssa käyty jutustelu tuntui jatkuvasti kääntyvän alapääosastolle. Pahimmillaan “Tietsä mitä? Lännessä on itä.” -tasolle vajonnut sanailu ei lopulta vakuuttanut TV1:n kanavajohtoa eikä oikein tuottajaa itseäänkään.

“Omat fiilikset olivat lähetyksen jälkeen aika sekavat, juttu ei vaan kulkenut”, Qvickström muistelee Elävälle arkistolle parikymmentä vuotta myöhemmin.

Aarne Tenkanen kisaa yleisön edustajan kanssa.
Aarne Tenkanen kisaa yleisön edustajan kanssa peukkupainissa. Aarne Tenkanen kisaa yleisön edustajan kanssa. Kuva: Yle kumiankka,Ile Jokinen (Kirjailija),Aarne Tenkanen,Remu Aaltonen
Aarne Tenkanen laulaa kappaletta "Hemaisevan seksikäs pörröpää".
Aarne Tenkanen laulaa kappaletta "Hemaisevan seksikäs pörröpää". Aarne Tenkanen laulaa kappaletta "Hemaisevan seksikäs pörröpää". Kuva: Yle aarne tenka,Aarne Tenkanen,Aarne Tenkanen & Tempuntekijät,Yle TV1,viihdeohjelmat
Aarne Tenkanen kokee kylpemisen eroottisena kokemuksena.
Aarne Tenkanen kokee kylpemisen eroottisena kokemuksena. Aarne Tenkanen kokee kylpemisen eroottisena kokemuksena. Kuva: Yle kumiankka,Ile Jokinen (Kirjailija),Aarne Tenkanen,viihdeohjelmat

Seuraavana aamuna Qvickströmin puhelin soi ja hän sai kutsun ohjelmajohtaja Astrid Gartzin pakeille. Huoneessa oli Gartzin lisäksi muutakin kanavajohtoa, muistelee Qvickström.

Astrid istui vastapäätäni poltellen tupakkaa. Ajattelin olla itse sytyttämättä, sen verran osasin lukea silmänurkasta. Hän aloitti muistaakseni näin: "Varmaankin tiedät miksi olet täällä?" Kyse tuskin oli palkankorotuksesta tai muista palkkiosta ja nyökkäsin. Seuraavaksi Astrid kysyi, että “voidaanko Lista-ohjelmaa tehdä 25 minuuttia pidempänä”. Vastasin, että mainiosti. Tähän jatkoin, että Kumiankka Klubi ei varmaankaan enää jatku. Hän vastasi “ei”. No näin Listasta tuli yli tunnin mittainen ja se antoi hyvää kyytiä ohjelmalle.― Tuottaja Olof Qvickström

Kumiankka Klubin lopettamista ei perusteltu tuottajalle mitenkään, mutta syy selvisi muutamaa päivää myöhemmin Helsingin Sanomista. Lehdelle antamassaan haastattelussa Gartz sanoo, ettei hyllytys johtunut liiasta navanalushuumorista, vaan siitä, että “ohjelma laahasi ja oli yksinkertaisesti liian huono”.

Qvickströmin mukaan ohjelman teko oli hauskaa ja tiimi superia, vaikka sarja jäikin suunniteltua lyhyemmäksi.

“Ehkä olisi pitänyt luetuttaa käsikirjoitus Gartzilla aiemmin, niin olisi tullut joko pidempi sarja tai sitten yksi niistä, jotka eivät koskaan näe päivänvaloa. Saatiin me kuitenkin Ilen kanssa Leo Jokela Boozing Societyn kunniakirja maailmanhistorian lyhyimmästä viihdesarjasta!”

Kommentit
  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

  • Tylsät kesäpäivät muuttuvat ravisuttaviksi seikkailuiksi – Pertsa ja Kilu, Susikoira Roi ja muut sankarit nyt Areenassa

    Areenassa on julkaistu lapsuudesta tuttuja seikkailuja.

    Joskus eivät aikuisten taidot riitä ja silloin tarvitaan lasten neuvokkuutta. Areenan kesäkuun Toivotut-paketin katsoja saa apetta mielikuvitukselleen, kun Pertsa ja Kilu nuuskivat hämäräpuuhien jäljille tai hyväsydäminen Tomi pelastaa susikoira Roin.

    Toivotut: Pertsa, Kilu ja Roi – lapsia seikkailuissa Yle Areenassa

  • Finland’s First Dogs and other presidential pets

    Pets have accompanied Finnish presidents for decades.

    Though Lennu the Boston Terrier is probably Finland’s most-beloved First Dog, Finnish heads of state have been known animal lovers since Marshal Mannerheim, whose trusty steed Käthy even attended the marshal’s funeral at his request.

  • "Radiokin renkkailee" – yleisökirje 60 vuoden takaa avasi ikkunan menneisyyteen

    Nuori perheenäiti Aili kirjoitti Yleisradiolle runon 1951.

    Saimme yleisökirjeen. Nuori perheenäiti Aili, Nokian kupeesta Sarkolan kylästä, on kirjoittanut Yleisradiolle viisisivuisen kalevalamittaisen runon, jossa hän kertoo radion ohjelmavirran merkityksestä omassa arjessaan. Viiden pojan äitinä maalla, kiireisenä emäntänä, hänen sivistyksensä, virkistyksensä ja seuransa ovat pitkälti pohjautuneet radioon. Kirje on mummini kirjoittama vuonna 1951, hänen ollessaan 35-vuotias.

  • Turpaanvetoa taiteen eteen – Luomisen tuskaa Kummelissa

    Autertaiteilija Martti Hakonen on ehdoton taiteessaan.

    Auter-taiteilija Martti Hakonen on äärimmäisen ehdoton taiteessaan. Mies ei emmi kokeilla siipiään juuri minkään taidelajin saralla. Avustajaparat voisivat tosin olla hieman kykenevämpiä. Onneksi luovuus valuu neron mielestä myös yksinkertaisempien sielujen hyödynnettäväksi – joko täyttä kurkkua huutamalla tai viimeistään luuvitosen kultaisella kosketuksella. Artikkeliin on koottu kaikki Martti Hakosen taidekokeilut.

  • Charles Dickensin riemukas esikoisromaani kääntyi kesäiseksi kuunnelmaksi 1961

    Veijariromaani julkaistiin aluksi 19-osaisena jatkotarinana.

    Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit kertoo hupaisista hahmoista koostuvasta, “tieteellisille” tutkimuksille pyhitetystä seurasta ja sen tutkimusmatkoista ympäri vanhaa ja iloista Englantia. Tarina valloitti lukijoita aluksi kirjallisuuslehden jatkokertomuksena vuosina 1836–37. Reilu vuosisata myöhemmin veijariromaani sovitettiin kuunnelmaksi suomalaisille radioaalloille.

  • Tampereella sijainnut puuvillatehdas jätti jälkensä Suomen historiaan – ja sulkeutuessaan useat työttömäksi

    Finlaysonin tehdasalue oli merkittävä työllistäjä naisille.

    Tampereen Finlaysonin tehdasalue oli yli vuosisadan ajan suuri työllistäjä pääasiassa sikäläisille naisille. Tehtaassa valmistettiin erilaisia kangastuotteita sekä lankaa. Jylhät tiiliseinät kätkivät sisälleen monenlaista tarinaa ja tarjosivat myös omanlaisen yhteisönsä asumisjärjestelyineen ja palveluineen. Alueella toimi muun muassa oma sairaala, päiväkoti sekä poliisi ja palokunta. Vuonna 1999 julkaistu Naisia, pumpulia, ompelukoneita -dokumentti kertoo tehdasalueesta ja sen sydämestä – uutterista naistyöntekijöistä.