Hyppää pääsisältöön

Ainoan lapsen asemassa on myös paljon hyvää, sanoo asiantuntija

Lapsi hymyilee kameralle ämpäri sylissä.
Lapsi hymyilee kameralle ämpäri sylissä. Kuva: Freeimages lapsi

Vanhan uskomuksen mukaan ainoat lapset ovat itsekkäitä ja onnettomia. Mutta onko siinä perää? Tutkimusten mukaan ainokaisten ja sisarusparvessa kasvaneiden väliset erot esimerkiksi sosiaalisissa taidoissa ovat yllättävän pieniä. Asiantuntijoiden mielestä ainoan lapsen asemaa ei pitäisikään pitää kohtalonkysymyksenä.

Vaikka sisarussuhde tuo tiettyjä etuja, on ainokaisen asemassa myös paljon hyvää.

– Ainoa lapsi saa yleensä vanhemmiltaan enemmän aikaa ja resursseja. Jokainen meistä syntyy johonkin asemaan perheessä, oli se sitten esikoinen, kuopus tai vaikkapa iltatähti. Onhan sillä jokin merkitys elämälle, mutta kuinka suuri? Se on lopulta vain yksi tekijä, joka vaikuttaa siihen, millaisiksi ihmisiksi kasvamme, sanoo psykologian tohtori ja Helsingin yliopiston tutkija Taina Laajasalo.

Laajasalon mielestä sisarussuhde tarjoaa lapselle hyviä tilanteita harjoitella monia tärkeitä kehitystehtäviä. Sisarusten kesken tulee väkisin harjoiteltua neuvottelua, oman vuoron odottamista, riitelyä ja sopimista sekä mustasukkaisuuden tunteiden käsittelyä. Hän muistuttaa kuitenkin, että samoja taitoja voi harjoitella myös muissa ihmissuhteissa, eikä niiden opettelu rajoitu vain lapsuuteen.

Kasvatuskäytännöt ratkaisevat

Tutkimustulokset ainokaisten ja isommassa perheessä kasvavien eroista ovat osittain ristiriitaisia. Esimerkiksi pienet erot sosiaalisissa taidoissa tasoittuvat usein nuoruusikään mennessä. Kehitystä tapahtuu läpi elämän. Ainokaisen asema ei tutkimusten mukaan ole keskeinen tekijä myöskään narsistisen persoonallisuuden synnyssä.

– Kasvatuskäytännöt vaikuttavat enemmän kuin perheen lapsiluku, ja todelliset riskitekijät ovat muualla. Riskitekijöinä lapsen normaalille kehitykselle voidaan pitää muun muassa sitä, että vanhemmat eivät vastaa lapsen tarpeisiin, kohtelevat lasta kaltoin tai ovat tunnekylmiä, painottaa Laajasalo.

Pohdi odotuksiasi ja antamaasi palautetta

Vanhempien on hyvä pohtia omaa rooliaan ja ainoaan lapseen kohdistuvia odotuksia.

– Vanhempien on hyvä muistaa, että silloin kun lapsi on ainokainen, kukaan muu ei ole jakamassa vanhempien odotuksia. Vaikka ne eivät olisi ylimitoitettuja, lapsi tajuaa jossakin vaiheessa, että hän on yksin vastaamassa niihin. On hyvä miettiä, miten odotuksia viestitetään lapselle ja miten vaativaksi hän ne kokee, toteaa Laajasalo.

Tärkeää on myös se, millaista palautetta lapsi saa vanhemmiltaan. Kehuja ja kannustusta tarvitaan, mutta liiallinen idealisointi on haitallista. Lasta on hyvä valmistaa myös epäonnistumisia varten, sillä ne kuuluvat jokaisen elämään. Ja kuten kaikille lapsille, myös ainoalle on tärkeää viestiä, että hän on rakas ja hyvä juuri sellaisena kuin on.

Itsekkääksi voi kasvaa monenlaisissa perheissä. Ilman sisaruksia kasvavaa lasta on hyvä tukea läheisten ystävyyssuhteiden luomisessa ja hoitamisessa. Sosiaalisia taitoja, kuten jakamista, voi harjoitella ikätoverien kanssa. Leikkitreffejä on hyvä järjestää ja serkuistakin voi tulla hyvin läheisiä.

Samanlaisia haasteita kuin yhden lapsen perheissä voi olla muissakin perhekokoonpanoissa. Jos sisarusten ikäero on yli kahdeksan vuotta, puhutaan funktionaalisesta ainokaisesta.

Kuuntele juuri tätä lasta

Jos vanhemmat ovat sensitiivisiä ja osaavat kuunnella lapsen tarpeita, ei ainoan lapsen asema ole kohtalonkysymys.

– Aina ei lapsilukumäärä ole edes oma valinta. Silti tiedän, että monet vanhemmat pohtivat näitä asioita paljon ja kokevat syyllisyyttä, jos sisaruksia ei ole, tai jos lasten ikäero kasvaa toivottua suuremmaksi, Laajasalo sanoo.

Entä millainen merkitys on ainoan lapsen temperamentilla?

– Sensitiivinen vanhempi ottaa sen huomioon ja pyrkii järjestämään sellaisen ympäristön, jota lapsi kaipaa. Jos lapsi on hyvin ulospäinsuuntautunut ja kaipaa paljon virikkeitä, hänen kanssaan voi hakeutua enemmän toiminnan ja muiden ihmisten pariin. Sisarushan tarjoaa seuraa ja virikkeitä luontaisesti.

Yhdelle lapselle voi tarjota jakamatonta huomiota. Onko ainokaisperheissä siis ylisuojelevuuden riski?

– Varmasti se riski saattaa olla. Vanhemmat voivat olla helpommin ylisuojelevia ainoaa lasta kohtaan, koska kaikki pelot ja odotukset kohdistuvat vain yhteen lapseen. Näidenkin tunteiden kohdalla vanhempien on hyvä miettiä, mistä ne johtuvat ja mitä ne kertovat, muistuttaa Laajasalo.

5 vinkkiä siihen, miten toimia yhden lapsen kanssa:

  1. Järjestä lapselle tilaisuuksia harjoitella sosiaalisia taitoja esimerkiksi leikkitreffeillä.
  2. Mieti, miten tuet lasta läheisten ystävyyssuhteiden luomisessa ja niiden hoitamisessa.
  3. Kiinnitä huomiota, kuinka viestität omia odotuksiasi lapselle. Hän on yksin vastaamassa niihin.
  4. Pyri antamaan lapselle realistista palautetta. Muista kehu ja positiivinen palaute, valmista myös kohtaamaan epäonnistumisia.
  5. Älä pode turhaa syyllisyyttä sisarusten puuttumisesta. Tärkeintä on kuunnella lapsen tarpeita.

Teksti: Kirsi Hemánus, Suomen mielenterveysseura

Lisää ohjelmasta

Kukkaseppelöity vauva hymyilee
Kukkaseppelöity vauva hymyilee Kuva: freeimages.com/Agastecheg marja hintikka live,Eve Mantu,kysely (keskinäinen toiminta)
Heikki Soini: Yksi lapsi on minun valintani
Heikki Soini: Yksi lapsi on minun valintani Kuva: Jussi Nahkuri heikki soini
Anna Rotkirch
Anna Rotkirch Kuva: Mikko Kilpinen marja hintikka live,Anna Rotkirch
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta Kuva: Maria Ainamo kultainen venla
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio Kuva: (c) Photograph by Erich Lessing Marja Hintikka Live
Joulukuusi ja koristeineen.
Joulukuusi ja koristeineen. Kuva: Pixabay joulu

Uusimmat sisällöt - Marja Hintikka Live

  • Eineksiä, uhkailua, liikaa töitä – unohda turha syyllisyys vanhempana! MHL:n vieraat näyttävät esimerkkiä

    Syksyn vieraat avautuvat mistä eivät enää ota paineita.

    Vapaus, vanhemmuus, tasa-arvo. Marja Hintikka Live on puolentoista vuoden ajan ravistellut suomalaista perhekeskustelua, romuttanut turhia kulisseja ja nostanut pöydälle vaikeitakin keskustelunaiheita. Kaiken takana on tavoite vapauttaa vanhemmat turhista paineista ja jatkuvasta syyllisyydestä. Kiukuttelevia lapsia? Liikaa töitä? Unettomia öitä? Parisuhde rakoilee? Et ole yksin. Meillä on ihan samanlaista.

  • Lapset repivät parrasta ja nestehukka on lähellä - tällaista on joulupukkien karu todellisuus

    Joulupukit kertovat ammattinsa pahimmat puolet.

    Kuvittele itsesi joulupukiksi tai -muoriksi. Mielessäsi pyörii kuva piparintuoksuisista kodeista, joissa pukki istutetaan pehmeälle nojatuolille glögi kädessä ja suloiset punaposkiset pikku lapsoset laulavat heleällä äänellä sopivan lyhyen kappaleen. Kukaan ei itke, kukaan ei pelkää ja koko hommaan menee noin 10 minuuttia. Ulko-ovella sinulle annetaan sovittu summa rahaa ja poistut tyytyväisenä seuraavaan kohteeseen. No, se ei todellakaan mene ihan niin.

  • Pyjama on paras jouluasu, vinkkaavat MHL-vanhemmat

    Ei kiireelle, kyllä rennolle romantiikalle!

    Idyllisten puitteiden viilaaminen tekee erityisesti perheenäideistä helposti huumorintajuttomia piiskureita. Tonttulakki alkaa kiristää liikaa ja joulunalusviikoista tulee yhtä pitkää to-do -listaa.

  • Kestävyysliikunta lihottaa?!

    Timo Haikarainen ja kestävyysliikuntamyytti.

    Kuinka on - suosiako kovatehoista vai matalatehoista treeniä - ja miten kortisoli liittyy tähän? Personal trainerimme Timo Haikarainen vääntää myytin rautalangasta!

  • Heikki Soini: Kärsitään joulu ja jatketaan elämää!

    Ei joululla ole väliä, yhteinen aika on tärkeintä.

    Joulusuklaat ilmestyivät lähikauppaani lokakuussa. Se käynnisti kahden kuukauden kuumotuksen ja stressin, joka purkautuu monessa perheessä itkuun jo jouluaaton aamuna. Lapset juoksevat hysteerisinä pitkin seiniä ja vanhempien selkäranka katkeaa viimeistään silloin, kun kinkku kuivuu valvomisesta huolimatta. Kuulostaako tutulta, kysyy MHL:n Heikki Soini.

  • Vanessa Kurri: Olen tappavan tylsä joulunviettäjä

    Neljän lapsen äiti tekee joulun perinteiden mukaan.

    Kotiäiti ja juontaja Vanessa Kurri on jouluihminen, mutta valmistelut jäävät häneltäkin usein viime tippaan. Neljän lapsen koulu- ja harrastuskuljetusten välillä Kurri sompailee sitten ympäriinsä hakemassa jouluherkut juuri niistä oikeista ja perinteisestä paikoista. Kurrille on tärkeää tehdä joulu täsmälleen samojen askelmerkkien mukaan kuin hänen äitinsä aikanaan teki. Vanessa Kurri on MHL:n vieraana TV2:ssa maanantaina 19.12. klo 21, kun aiheena on Unelmien joulu.

  • Bloggari Anna-Kaisa Huurinainen: Tänä vuonna otamme joulun rennosti

    Liika suorittaminen on aiemmin pilannut Huurinaisen joulun.

    Viime jouluna 47 palasta -blogin Anna-Kaisa Huurinainen suunnitteli joulun tarkasti: laati menun ennakkoon ja kestitsi koko lähisuvun. Odotukset ja stressi olivat kuitenkin liian kovat, ja joulu meni mönkään. Kokemuksesta viisastuneena Huurinainen aikoo ottaa tämän joulun mahdollisimman rennosti.

  • Muusikko Stig: Henkinen valmistautuminen jouluun kannattaa aloittaa hyvissä ajoin

    Kahden lapsen isä nauttii valmiista joulupöydistä.

    Muusikko Stig tunnetaan hiteistään, mutta arkielämässä Pasi Siitonen ei puumia metsästä. Sen sijaan hän on kahden pienen pojan isä, joka odottaa joulua yhtä paljon kuin lapset. Erityisen tärkeää on nimenomaan jouluun virittäytyminen: jos sitä ei aloita ajoissa, joulu saattaa livahtaa huomaamatta ohi. Stigin jouluvalmisteluihin ei kuitenkaan kuulu stressi tai touhottaminen, vaan tärkeintä on rauhoittuminen.