Hyppää pääsisältöön

Luova liekki palaa yhä kuumana – Suomen virallinen jazzari Eero Koivistoinen 70 vuotta

Eero Koivistoinen, 1974
Eero Koivistoinen, 1974 Kuva: Yle/Arja Lento eero koivistoinen

Legenda, pioneeri, suomijazzin "Grand old man". Ainakin näillä sanoilla voi kuulla Eero Koivistoista luonnehdittavan. Mitä pitäisi ajatella suomalaisesta jazzmuusikosta, joka on saavuttanut Suomen mittakaavassa kaiken kuviteltavissa olevan?

Viisi vuosikymmentä suomijazzin keskiössä

Syntynyt 13.1.1946.

Läpimurto Blues Section-yhtyeessä 1967. Yhtye oli mukana synnyttämässä suomalaista 70-luvun proge-jazzia.

Historian ensimmäinen Yrjö-palkinto menestyksekkäälle jazzmuusikolle vuonna 1967.

Suomen Euroviisuedustuskappaleen säveltäjä 1974: Älä mene pois! (san. Hector, es. Carita Holmström).

Umo Jazz Orchestran perustajajäseniä.

Toiminut myös afrikkalaisten levytysten tuottajana ja pyörittänyt omaa levy-yhtiötä.

Yli 300 yksittäistä sävellystä, joiden joukossa jazzin lisäksi mm. pop- ja rock-musiikkia, lastenmusiikkia, sekä orkesterisävellyksiä.

Eero Koivistoinen on ollut mukana melkein kaikessa mahdollisessa suomalaisen musiikkielämän piirissä, olipa kyse sitten jazzista, lastenmusiikkista, laajoista orkesteriteoksista, big band -musiikista tai pienkokoonpanoista. Mihin Koivistoisen uraa pitäisi oikein verrata tai suhteuttaa? Muihin suomalaisiin jazzsaksofonisteihin, yhdysvaltalaisiin jazzmuusikoihin, vai kotimaisiin klassisen musiikin säveltäjiin? Näitäkin asioita pohdiskelin ennen taiteilijan juhlavuotta ja radionauhaa varten tehtyä haastattelua. "Koippa" on yksi eniten Ylen M1-studiossa äänityksiä tehneistä muusikoista. Pelkästään tuossa studiossa Koivistoisen tekemä työ yltää pitkälle suomalaisen musiikin lähihistoriaan. Nyt vanha studio tekee tilaa uudelle rakennuskannalle, mutta Koivistoinen on ja pysyy.

Vuosien saatossa Koivistoisesta muotoutui jonkinlainen "Suomen virallinen jazzari".

Vuosijuhlien yhteydessä luetellaan usein saavutuksia. Useista kilpailuista on tullut voittoja, joista vuoden 1969 Montreux'n jazzfestivaalien kilpailusarjan ykkössijan Koivistoinen näkee käännekohtana muusikon elämässään. Koivistoinen onkin ollut Suomessa moneen otteeseen se ensimmäinen jazzmuusikko, joka on toteuttanut uusia asioita. Umo Jazz Orchestra ja Koivistoinen elivät vuosikymmeniä symbioottisessa suhteessa aina orkesterin perustamisesta lähtien (1975). Umon kanssa äänitetty Smörrebröd on nimensä mukaisesti jazzin perusasioiden äärellä. Kansainvälisen soundin ja tyylillisten virtausten omaksuminen oli Suomessa vuonna 1978 jo pitkällä. Eero Koivistoisen sävellys on jo eri maailmasta, jos sitä verrataan varhaisempiin suomalaisiin jazzkokeiluihin.

Vuosien saatossa Koivistoisesta muotoutui jonkinlainen "Suomen virallinen jazzari". Tittelille on toki myös muita ottajia. Koivistoinen sai kuitenkin apurahoja yhtenä ensimmäisenä jazzmuusikkona jo silloin, kun jazzmusiikin koulutus oli Suomessa vasta aluillaan.

Sibelius Akatemiassa Koivistoinen opiskeli saksofonin soittoa, mutta myös sävellystä Aulis Sallisen johdolla. Alusta alkaen Koivistoisen tuotanto on ollut kaleidoskooppimaista musiikillisten ja tyylillisten mahdollisuuksien tutkimista. Myös levytystahti on ollut hurjaa, varsinkin 60- ja 70-luvuilla. Koivistoisen musiikillisen jalanjäljen voi nähdä suomijazzin kehityskaaren monessa eri vaiheessa; 70-luvun proge-jazzissa, 80- luvun viileässä mainstreamissa ja 90 -luvun maailmanmusiikkifuusiossa. 2000-luvulle tultaessa oli aika siirtää soihtua myös nuoremmille jazzmuusikoille. Sukupolvien kohtaaminen tapahtui Five Corners Quintetin kanssa.

Vahva perinnetietoisuus on toiminut saksofonistin musiikillisena tukijalkana.

Koivistoisen soolotyylissä kuuluu voimakkaasti jazzin suurilta saksofonisteilta omaksutut vaikutteet. Vahva perinnetietoisuus on toiminut saksofonistin musiikillisena tukijalkana. Toisaalta hänen sävellystyönsä ja levytyksensä ovat olleet tuoreita ja yllättäviäkin. Vuonna 1974 äänitetyllä kappaleella Runoelma nousevat esiin sekä Koivistoisen solistiset kyvyt, että säveltäjän taidot. Teoksessa voi kuulla niin klassisen musiikin ja jazzin fuusiota kuin skandinaavisen kansanmusiikin sävyjä.

Huhut albumin kuolemasta ovat liioiteltuja?

Juhlavuodelle Eero Koivistoinen toi hurjia uutisia, jotka pudottivat toimittajaltakin paperit kädestä:

Kymmenen levyä vuodessa kuulostaa lähtökohtaisesti kaupalliselta itsemurhalta. Joko kyseessä on täysin uudenlainen näkökulma julkaisemiseen, tai puhdas kulttuuriteko Svart Recordsin osalta. Laskennallisesti julkaisuista yhdeksän tulee olemaan uudelleenjulkaisuja Koivistoisen tuotteliailta 60- ja 70- luvuilta. Tähän voidaan lisätä vielä Esko Linnavalli Sextetin kanssa äänitetty Day is Over -albumin uudelleenjulkaisu.

Näiden lisäksi tulevana syksynä julkaistaan myös juhlavuoden yhteislevy Umo Jazz Orchestran kanssa sekä Eero Koivistoinen Quartetin uusi albumi! Laskentatavasta riippuen hätyytellään siis jopa täyttä tusinaa. Mikäli julkaisut mahtuvat kaikki yhden kalenterivuoden sisään, olisi kyseessä luultavasti jonkinlainen Suomen ennätys? Musiikkiteollisuudessa on jo jonkin aikaa huhuttu albumimuotoisten julkaisujen kuolemasta. Eero Koivistoinen laittaa väitteen tänä vuonna todelliseen testiin.
  • Anssi Kelan lyriikka vakuutti ja liikutti

    Anssi Kela löysi vanhan menestysreseptin

    Tällä kertaa kokonaan kotimaisessa Levylautakunnassa oli mukana monen hittiartistin uutta tuotantoa. Uusia lauluja olivat kuuntelemassa Diandra, Samuli Laiho ja Pekka Laine. Äänestyksen tulos ja kommentit 1. Anssi Kela: Ilves 26 pistettä (Anssi Kela) Diandra: Ei tätä voinut ruveta analysoimaan, jäi vaan kuuntelemaan. Tarina vei heti mukanaan.

  • Kylie Minoguen kantrivalssi ja Maj Karman rokkileka

    Kylie Minoguen kantrivalssi Levylautakunnan voittaja

    Levylautakunnan arvioille alttiiksi valikoitui viikon uutuuksista mm. Australian lahja pop-maailmalle, tuore laulaja-lauluntekijä ja kotimainen rokkijyrä. Arvionsa antavat Ylen Juha-Pekka Sillanpää, Susanna Vainiola ja Jyrki Koskenseppä. Äänestyksen tulos ja kommentit 1.

  • Kolme sointua riittää tangokuninkaillekin

    Tangokuninkaat Jukka Hallikainen ja Marko Maunuksela

    Tangokuninkaat Jukka Hallikainen ja Marko Maunuksela ovat yhdistäneet voimansa duoksi, joka alkaa keikkailla yhdessä ja levyjäkin on tekeillä. Levylautakunnassa Marko ja Jukka saavat arvioitavakseen viikon uutudet. Tämän duon täydentää trioksi toimittaja Maija Salminen. Pisteet ja kommentteja 1.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua