Hyppää pääsisältöön

Musiikilla torjutaan keskenmenoja ja tasataan sykettä

Torvi ja korkokengät
Torvi ja korkokengät Kuva: Seppo Sarkkinen/Yle korkokengät

Musiikki on epäilemättä läsnä monessa pariutumisprosessissa. Muutaman vuoden takaisessa espanjalaistutkimuksessa asetelma vietiin astetta kliinisemmäksi: musiikkia soitettiin koeputkihedelmöitysvaiheessa oleville ihmisalkioille.

Keinohedelmöityksen yhteydessä koeputkille soitettiin musiikkia. Tutkijat väittävät, että näiden musiikista potkua saaneiden alkioiden selviytymismahdollisuudet olivat verrokkiryhmää paremmat. Lienee turha edes mainita, että lopputuotteena syntyi ”selvästi musikaaliset” kaksostytöt.

Saman tutkijan johdolla on sittemmin ryhdytty selvittämään, voidaanko keskenmenoja ehkäistä äidin vaginaan asetettavan soittimen, babypodin, avulla. Soittolistasta ei ole tiedotettu tarkemmin.

Sikiön lempimusiikkia on ehdottomasti oman äidin ja isän ääni

Suomessa hoidolliset musiikki-interventiot aloitetaan toistaiseksi aikaisintaan raskauden ensimmäisen kolmanneksen jälkeen, ja ne suoritetaan ulkoisesti. Naistenklinikalla odottavia äitejä hoitava musiikkiterapeutti Pia Teckenberg-Jansson pitää erityisen tärkeänä sitä, että musiikki on elävää ja soittimet oikein viritetty. Sikiön lempimusiikkia on ehdottomasti oman äidin ja isän ääni, joten samanaikainen hyräily vahvistaa musiikin suotuisia vaikutuksia.

Myös keskosten hoidossa käytetään musiikkia. Sairaalamuusikko Uli Kontu-Korhonen käy soittamassa Lastenklinikalla. Musiikilla saadaan rauhoitettua itkeviä vauvoja. Keskosten vanhemmille musiikki tuo myös iloa ja lohtua.

sairaalamuusikko Uli Kontu-Korhonen
sairaalamuusikko Uli Kontu-Korhonen Kuva: Heikki Tuuli musiikki,keskoset

Eläimetkin reagoivat musiikkiin. Portugalilaistutkimuksessa nukutetuille kissoille soitettiin kirurgisen operaation aikana klassista musiikkia, jolloin heidän stressivasteensa laski selvästi, mikä näkyi muun muassa pupillien koossa sekä hengitystaajuudessa. Tämä kissakonsertti sisälsi myös pop-musiikkia, mutta sen suhteen kisut olivat vähän niin ja näin.

Luultavasti musiikki vaikuttaa myös kasveihin. En liene ainoa, joka on kuullut legendaa pianon päällä erinomaisesti voivasta viherkasvista?

Yhdistävä tekijä näissä pienissä ihmeissä on lopulta aivan yksinkertainen. Musiikki on ääniaaltoja ja ääniaallot välittävät energiaa. Energia tekee hyvää. Lisäksi musiikkiin latautuu tietenkin valtava määrä emotionaalista sisältöä melodioiden ja sanoitusten muodossa, mutta niistä ei liene kyse sen koommin nukutettujen karvapallojen kuin uinuvien munasolujenkaan kohdalla.

Kuuntele sydäntä, niin se kuuntelee takaisin

Useimmat meistä käyttävät musiikkia arjessaan enemmän tai vähemmän tietoisesti mielialojen ja vireystilan säätelyyn, mutta myös lääke- ja hoitotieteen alueilla on alettu nähdä yhä enemmän tämän ikiaikaisen elämän eliksiirin potentiaalia.

Oma mielimusiikki menee lähes kaikilla ihon alle, nostaa kananlihalle ja saa väreet vilistämään selkäpiitä

Musiikilla voi esimerkiksi muuttaa sydämen sykettä. Sitä kutsutaan fysiologiseksi entrainmentiksi, ja se tapahtuu pääpiirteissään näin: musiikkiterapeutti kuuntelee potilaansa hengitystä ja sykettä, ja alkaa soittimellaan mukailla tätä. On ratkaisevaa, että hän pääsee tismalleen samaan rytmiin. Ja tässä kohtaa tapahtuu se pieni ihme – potilas onkin nyt vietävissä terapeutin päättämään suuntaan. Kun yhteinen musiikillinen rytmi on löytynyt, aluksi potilaan tilaa myötäillen, musiikkiterapeutti voi lähteä hidastamaan tai nopeuttamaan instrumenttinsa rytmiä keskimäärin 12 prosenttia suuntaan tai toiseen, ja potilaan syke seuraa mukana.

Vain aniharva meistä on täysin amusikaalinen – siis niin, että äänet sattuvat korvaan, eivätkä järjesty päässä miksikään hahmotettavaksi kokonaisuudeksi. Oma mielimusiikki menee lähes kaikilla ihon alle, nostaa kananlihalle ja saa väreet vilistämään selkäpiitä. Tämä fakta yhdistettynä musiikin fysiologisiin ja energeettisiin ominaisuuksiin on ehtymätön lähde, josta voi ammentaa loputtomasti erilaisia ennaltaehkäiseviä tai hoidollisia menetelmiä kehiteltäessä.

Joskus voi myös olla aikoja, jolloin musiikkia ei halua elämäänsä. Se voi myös puhutella liikaa, ja silloin on parempi kuunnella hiljaisuutta.

Toimittaja Iira Hartikainen

Toimittaja Iira Hartikainen on myös musiikkiterapian ja sairaanhoidon opiskelija. Kuusiosainen Potkua taiteesta – sarja Yle Radio 1:ssä alkaen 14.3. klo 17.20. Ensimmäisessä jaksossa ovat haastateltavina mm. musiikkiterapeutti Pia Teckenberg-Jansson ja sairaalamuusikko Uli Kontu-Korhonen.

  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Lisää tilaa ajattelulle!

    Musiikkia, joka hengittää joogan tahtiin.

    Sana jooga on sanskriitin kieltä ja se tarkoittaa ihmisen ja kaikkeuden välistä yhteyttä. Muinaisen Intian joogit opettivat, että ihmisen kehon, tietoisuuden ja hengityksen välillä on yhteys. Joogaa harjoittamalla he pyrkivät tasapainoon: syvään keskittyneeseen tilaan, joka rauhoittaa kehon ja mielen. Musiikki on myös ollut keino etsiä sisäistä rauhaa ja tasapainoa. Musiikilla ja mietiskelyllä on pitkä yhteinen historia. Eikä ole mikään ihme, että musiikki ja jooga ovat kohdanneet monella taholla. Tapani Rinne tekee musiikkia, joka rauhoittaa ja antaa tilaa ajattelulle. Musiikkia, joka hengittää joogan tahtiin. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri