Neuvostoliiton alkutaival oli levoton. Lokakuun vallankumousta seurasi sekasorto. Uudet hallitsijat, etunenässä Vladimir Iljitš Lenin, alkoivat luotsata suurvaltaa kohti sosialismia. Jättivaltiolla olivat edessään suuret haasteet.
Venäjän tsaarinvallan raunioille piti saada uusi, toimiva hallinto. Lokakuun vallankumous 1917 ei rauhoittanut tilannetta, vaan sitä seurasivat sekasorron vuodet. Maassa käytiin samaan aikaan kansalaissotaa sekä puolustussotaa ulkovaltoja vastaan, ja useat Venäjän vähemmistökansat yrittivät irtautua Neuvosto-Venäjästä.
Uusi liittovaltio julistautui sosialistiseksi.Vuonna 1922 tapahtui vihdoin käänne. Uusi liittovaltio julistautui sosialistiseksi, maa sai perustuslain, ja ylintä valtaa alkoi käyttää keskuskomitea, jonka puheenjohtaja oli samalla valtionpäämies. Kommunistisen puolueen valta keskittyi Moskovan Kremliin.
Talonpojat ja toisinajattelijat kuriin
Leninin jälkeen valtaan noussut Josif Stalin kollektivisoi maatalouden: tilat liitettiin yhteen suuriksi yksiköiksi. Satomäärät eivät aluksi nousseet, vaan 1930-luvulla kärsittiin monin paikoin nälänhädästä. Teollisuustuotanto sen sijaan alkoi koneistumisen myötä kasvaa, ja siitä tuli pitkäksi aikaa maan ylpeydenaihe.
Käytännössä Neuvostoliitto oli Stalinin käsissä, joka pyrki eliminoimaan vastustajansa. Heitä suljettiin vankileireille ja tapettiin. Uhrien määrää on koko Stalinin kaudelta vaikea laskea, arviot vaihtelevat puolesta miljoonasta jopa 40 miljoonaan.
Kuuma ja kylmä sota
Toinen maailmansota koetteli Eurooppaa. Vaikka Neuvostoliitto oli yksi voittajavaltioista, Suureksi isänmaalliseksi sodaksi kutsutussa sodassa kuoli yli 20 miljoonaa neuvostokansalaista.
Neuvostoliitto rakensi ympärilleen rautaesiripun.Sodan jälkeen Neuvostoliiton välit kylmenivät lännen kanssa. Se oli liittänyt itseensä mm. Baltian maat ja pyrki nyt vakauttamaan olonsa raudanlujalla otteella.
Neuvostoliitto rakensi ympärilleen rautaesiripun eli alkoi eristäytyä naapureistaan. Välit toiseen suurvaltaan Yhdysvaltoihin olivat hyiset.
Sosialismia rakentamassa
Saavutukset tieteen ja tekniikan aloilla, erityisesti avaruusteknologiassa, olivat valtion ylpeydenaihe. Sosialismin ihanne houkutteli mm. 1970-luvulla nuoria eri puolilta maailmaa rakentamaan Siperian halki kulkevaa BAM-junarataa.
Toisinajattelijat vaiennettin tai lähetettiin vankileireille.Valtiollinen propaganda oli poliittisen kasvatustyön pohjana. Virallisesti oli vain yksi totuus, toisinajattelijat vaiennettiin tai lähetettiin vankileireille.
Jättiläinen horjuu
Neuvostoliitton ongelmat taloudessa sekä sisä- ja ulkopolitiikassa kasvoivat 1980-luvulle tultaessa. Neuvostoliiton uusi puoluesihteeri Mihail Gorbatšov nuorensi neuvostojohtoa ja lupasi uudistuksia sekä avoimuutta. Lännessäkin opittiin tunnistamaan uusi iskulause perestroika, glasnost ja uusi ajattelu (перестройка, гласность и новое мысление). Poliittisten ja taloudellisten uudistusten lisäksi oli aika luopua entisen puoluejohtajan Brezhnevin opeista.
Oli aika luopua Brezhnevin opeista.
1980-luvun lopulla Neuvostoliiton vaikutusvallassa ollut Itä-Eurooppa näki tilaisuutensa tulleen. Maat alkoivat irrottautua idän otteesta. Liettua, Latvia ja Viro päättivät irtautua Neuvostoliitosta; myös isoin neuvostotasavalta Venäjä julistautui Boris Jeltsinin johdolla suvereeniksi.
Neuvostopäättäjien vanhoillinen siipi vastusti muutoksia. Se yritti kaapata vallan elokuussa 1991. Kaappaus epäonnistui.
Heikkona pidetyn Gorbatšovin tilalle valtion johtajaksi nousi Boris Jeltsin, jonka johdolla Neuvostoliitto lakkautettiin valtiona 25.12.1991. Jeltsinin johtama Venäjä oli nyt uusien haasteiden edessä. Valtakunta oli pienempi kuin Neuvostoliitto ja sen sotilaallinen vaikutusvalta oli kutistunut. Yskivä talous piti saada kuntoon ja kansalaiset pidettävä tyytyväisinä.
Jeltsinin jälkeen Venäjän presidentiksi nousi vuonna 2000 Vladimir Putin, joka on presidenttinä nyt neljättä kauttaan.
Venäjä nyt
- 143 miljoonaa asukasta
- pinta-ala: n. 17 miljoonaa neliökilometriä
- pääkaupunki: Moskova
- valuutta: rupla
- virallinen kieli: venäjä, lisäksi noin 100 muuta kieltä
- muodostuu 83 alueesta
- 15 rajanaapuria (Japani ja Yhdysvallat "merinaapureita")
Kultaisten kupolien maa
Venäjän valtauskonto on ollut jo tuhatkunta vuotta ortodoksisuus. Virallisia tilastoja kirkkoon kuuluvien määrästä ei ole, mutta arviolta jopa 90 miljoonaa venäläistä pitää itseään ortodoksina. Kirkon päämies on Moskovan ja koko Venäjän patriarkka Kirill.
Ennen vallankumousta ortodoksinen kirkko oli valtionkirkko ja tiiviissä suhteessa hallitsijaan.
Vuoden 1917 jälkeen kirkon asema vähitellen mureni ja erityisesti Stalinin aikana kirkkoa alettiin vainota. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen kirkko- ja luostaritoiminta alkoi elpyä. Tuhottuja tai rapistuneita kirkkoja alettiin korjata ja jälleenrakentaa.
Uskonto kiinnostaa
Ortodoksisuus näkyy vahvasti venäläisessä kulttuurissa ja katukuvassa. Ikoneita tai ristiriipuksia ei enää peitetä eikä kirkollisia juhlapyhiä vietetä salassa.
Kirkollisia juhlapyhiä ei vietetä enää salassa.Kaupunkikuvaa värittävät lukemattomat sipulikirkot ja luostareita perustetaan koko ajan lisää.
Vaikka ortodoksinen kirkko ei ole enää valtionkirkko, sillä on tiiviit suhteet vallanpitäjiin ja kirkon mielipidettä kuullaan herkästi.
Oi suuri ja mahtava
Aleksandr Aleksandrovin säveltämä ja Sergei Mihalkovin sekä Gabriel El-Registanin sanoittama Venäjän kansallislaulu on jo yli 70-vuotias.
Kansallishymnin historia alkaa Neuvostoliitosta. Maan ensimmäinen kansallislaulu oli työväenliikkeen tunnetuksi tekemä Kansainvälinen.
Suuren isänmaallisen sodan - kuten toista maailmansotaa kutsutaan Venäjällä - melskeissä valtiojohto katsoi, että maa tarvitsee uuden kansallislaulun. "Oi suuri ja mahtava Neuvostoliitto" tilattiin 1944 säveltäjä Aleksandr Aleksandrovilta.
Vuonna 1990 Neuvostoliiton jo natistessa liitoksistaan Venäjän tasavalta nimesi kansallislaulukseen Mihail Glinkan "Patrioottisen laulun", joka oli Venäjän kansallislaulu Neuvostoliiton hajottua.
Miehet kansallishymnin takana
Säveltäjä ja muusikko Aleksandr Aleksandrov (1883-1946) tunnettiin myös maineikkaan Puna-armeijan kuoron johtajana. Sergei Mihalkov (1913-2009) oli yksi Neuvostoliiton ja Venäjän tunnetuimpia kirjailijoita, jota arvosteltiin myöhemmin toisinajattelijoiden mustamaalaamisesta hänen toimiessaan Neuvostokirjailijoiden liiton puheenjohtajana.
Osaatko kansallishymnin?
Täältä löytyvät Venäjän kansallislaulun sanat.
Suomen kouluissa opiskeltiin takavuosina eri maiden kansallislauluja. "Oi suuri ja mahtava Neuvostoliitto" tuli monelle tutuksi. Muistatko vielä laulun suomenkieliset sanat? Ne löytyvät täältä.
Muokattu: 12.6.2018 poistettu toimimattomia linkkejä.
