Hyppää pääsisältöön

Tao oma rautakautinen miekkasi: kahdeksan helppoa askelta

Miekan terän veriuran taontaa
Miekan takomisessa veriuran muotoilu ja säiläkirjoituksen upotus vaativat hieman harjoittelua. Miekan terän veriuran taontaa Kuva: Mikko Moilanen Miekka

Itse en osaisi takoa edes naulaa, mutta osaisitko sinä?
Leikitäänpä siis ajatusleikkiä, jossa unohdetaan nykytekniikka ja palataan vuosituhat taaksepäin.

Jokaisella itseään arvostavalla ihmisellä on tietysti miekka.
Näinä rauhattomina aikoina aikoina ei ole syytä jättäytyä tuontituotteiden varaan, koska näin ei rautakautistenkaan ihmisten tarvinnut tehdä. Tämä todistetaan oikein tuoreessa väitöksessä.
Ei siis muuta kuin kaikki haavimaan, pasuttamaan, takomaan ja karkaisemaan.

Askel 1: Etsi järvi tai suo, jossa on valmiiksi saostunutta rautaa. Haavilla tai jään päältä on näppärää kerätä murikoita talteen. Suota täytyy kuoria, jotta päästään käsiksi kerrostumaan.
Järvimalmi on uusiutuva luonnonvara, joten samasta paikasta saa satoa toistuvasti.
Kannattaa myös muistaa kierrätys. Jos sinulla tai ystävälläsi on ylimääräinen aura nurkissa lojumassa, saa siitäkin näppärä tee-se-itse-henkilö nohevan miekan aikaiseksi.

Askel 2: Rakenna maakuoppa- tai harkkouuni. Kerätty malmi kuumennetaan hiilien kera, jolloin kuona-aineet palavat pois.
Lopputuloksena on mötikkä, josta tosin ei vielä saa miekkaa aikaiseksi. Hiilipitoisuus kun on liian matala ja kyseessä on meltorauta. Se taipuu, mutta ei karkene. Metalli ei siis kovene kuumennettaessa ja nopeasti jäähdytettäessä.

Eri metallilaatujen esiintyvyys poikkileikkauksissa
Voit leikitellä eri metallilaaduilla loputtomasti. Pintaan kannattaa takoa hiilipitoisempaa terästä. Eri metallilaatujen esiintyvyys poikkileikkauksissa Kuva: Mikko Moilanen Miekka

Askel 3: Hiiletys. Mötikkää kuumennetaan hiiliin pakattuna ahjossa. Näin onneton 0,1 prosentin meltoraudan hiilipitoisuus nousee karkaistavissa olevan teräksen lukemiin eli välille 0,4-1,7 prosenttia.
Prosessi on siksi pitkällinen, että kannattaa hiilettää vain se määrä metallia, mitä säilän leikkaaviin osiin, siis terän suihin ja pintaan vaaditaan.
Varo hiilettämästä liikaa, sillä tuolloin tuloksena on valurauta, joka sisältää liikaa grafeenia, jotta sitä voisi muotoilla.

Askel 4: Tao säilä siten, että keskelle tulee ytimeksi meltorautaa ja reunoille ja kuoreksi hiiletettyä kovaa terästä. Näin miekasta tulee oikeista kohdin kova ja silti ah niin taipuisa.
Taidon oppiminen voi viedä useamman sukupolven yritykset ja erehdykset, mutta homma on ihan opittavissa.
Muista ruoto, johon kahva kiinnitetään.

Säiläkirjoitettu miekka
Kuuluisien miekkapajojen sijaan voit säiläkirjoittaa vaikkapa nimesi. Säiläkirjoitettu miekka Kuva: Mikko Moilanen Miekka

Askel 5: Koska kyseessä on statusesine, liitä taontaprosessiin kirjainten ja merkkien upottaminen säilään. Jokainenhan haluaa miekan, jossa lukee vaikka MINNA ME FECIT, Minna teki minut. Tai jotain uskonnollista, kuten IN NOMINE DOMINI, Herran nimeen. Tai vaikka suosikkiyhtyeesi nimi. Motörhead olisi hyvä.
Mikäli valmistat miekan myyntiin, kannattaa suosia tunnettuja brändejä, kuten INGELRII tai ULFBERHT.
Tekniikoita on useita ja yhteistä niille on se, että pienikin lipsahdus pilaa koko muotoon taotun säilän. Jos näin käy, niin aloita kohdasta neljä uudelleen.

Askel 6: Muotoile juuri oikeassa lämpötilassa viisteet ja veriura. Oikean lämpötilan näet ahjossa kuumenneen metallin väristä ja tunnet takoessa, että miten metalli reagoi lyönteihin. Edelleen suosittelemme oppimismetelmäksi useamman sukupolven yritystä ja erehdystä.

Miekan karkaisu öljyssä ja öljypalo
Jos karkaiset öljyllä, varaa sammutuspeite käden ulottuville. Miekan karkaisu öljyssä ja öljypalo Kuva: Mikko Moilanen Miekka

Askel 7: Aja kisällit, perhe ja vieraat hankeen, sulje ikkuna ja ovet. Näin kukaan ei pääse näkemään salaisuuksista suurinta: karkaisua.
Lämmitä jälleen ahjossa leikkaavat osat juuri parahultaisiksi. Oikean hetken näkee metallin väristä.
Jäähdytä nopeasti öljyssä tai vedessä. Öljy jäähdyttää hieman hitaammin ja vesi faasimuutosenergian siivittämänä nopeammin.

Askel 8: Viimeistely. Teroita ja kiillota säilä käsipelillä. Tässä menee hermot, sillä epätasaisuuksien hinkuttaminen vie rutosti aikaa.
Kisällit ovat oiva apu ja voit itse hipsiä kievariin.
Käsittele säilä miedolla hapolla, jolloin säiläkirjoitus tulee esiin. Kirjaimet kun ovat mahdollisesti kerroksista terästä tai rautaa, jolloin ne värjäytyvät hapotuksessa hieman eri tavalla kuin muu säilä.
Asenna väistin, kahva ja ponsi. Niittaa ruodon päätä takomalla edellä mainitut osat tiukaksi paketiksi.

Tutkija Mikko Moilanen ja itse taottu viikinkiaikainen miekka.
Miekoista väitellyt ja itse miekkoja takova Mikko Moilanen korostaa viimeistelyn merkitystä. Niin auto kuin rautatiekin ovat miekkojen perillisiä. Tutkija Mikko Moilanen ja itse taottu viikinkiaikainen miekka. Kuva: Yle/Jari Vaara Miekka

Jos olet ammattilainen, selviät koko urakasta ehkä kuukaudessa. Jos aloitat puhtaalta pöydältä etkä lue ohjeita, kannattaa kaiken hoksaamiseen varata aikaa muutama tuhat vuotta. Ja paljon järviä ja soita.
Lopussa kuitenkin kiitos seisoo ja olet valmis hyökkäämään lähimpään luostariin. Nauti ja iloitse kättesi töistä vaikka munkin kera.

  • Kesäpäivänseisaus - päivä jolloin maapallon ympärysmitta selvisi

    240 eaa tehtiin havainto: maapallo on pyöreä ja valtava!

    Tänään on kesäpäivänseisaus eli pohjoisen pallonpuoliskon vuoden pisin päivä. Paitsi yötöntä yötä, tänään voi juhlistaa tieteellistä havaintoa, joka tehtiin Egyptissä yli 2000 vuotta sitten: maapallo on pyöreä ja valtava! Aurinko paistaa tänään kohtisuoraan taivaalta Kravun kääntöpiirillä.

  • Olenko tarpeeksi hullu ollakseni nero?

    Tutkijoita pitäisi arvioida heidän hulluutensa perusteella.

    Tieteentekijöitä ei pitäisi arvioida julkaistujen artikkelien määrällä tai yliopiston kassaan kilahtaneilla euroilla, vaan hörhöydellä. Onhan hyvin tiedossa, että mitä suurempi tutkija, sitä enemmän pihalla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen. Tieteellisen työni määrää ja laatua mitataan erilaisilla numeroilla. Kuinka monta artikkelia julkaisin viime vuonna?

  • Katse taivaalle kesäpilviin

    Katse taivaalle kesäpilviin

    Kesä on erinomaista aikaa tutustua pilviin. Tuttujen poutaisten Cumulus-kumpupilvien lisäksi taivaalla vaeltaa valkoisia kalanruotoja, höyheniä ja joskus ufomaisia pilviviritelmiä. Ne erottuvat hyvin sinistä taivasta vasten. Kesätaivaalle kuuluvat myös näyttävät ukkos- ja myrskypilvet.

  • "Sinä et kuole tänään”, hoitajan sanat levinnyttä rintasyöpää sairastavalle Anitalle

    Luuston etäpesäkkeet muuttivat Anitan elämän.

    Viisikymppinen Anita sai tietää rintasyöpähoitojen alkuvaiheessa, että luustosta löytyi pari etäpesäkettä. Syöpä oli siis levinnyt. Tällöin rintasyövän ennuste on ankarampi kuin sairauden, jossa syöpäkasvaimia löytyy rinnasta ja/tai kainalosta. Levinneessä taudissa keskimääräinen elossaoloaika on kolme vuotta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • Kesäpäivänseisaus - päivä jolloin maapallon ympärysmitta selvisi

    240 eaa tehtiin havainto: maapallo on pyöreä ja valtava!

    Tänään on kesäpäivänseisaus eli pohjoisen pallonpuoliskon vuoden pisin päivä. Paitsi yötöntä yötä, tänään voi juhlistaa tieteellistä havaintoa, joka tehtiin Egyptissä yli 2000 vuotta sitten: maapallo on pyöreä ja valtava! Aurinko paistaa tänään kohtisuoraan taivaalta Kravun kääntöpiirillä.

  • Katse taivaalle kesäpilviin

    Katse taivaalle kesäpilviin

    Kesä on erinomaista aikaa tutustua pilviin. Tuttujen poutaisten Cumulus-kumpupilvien lisäksi taivaalla vaeltaa valkoisia kalanruotoja, höyheniä ja joskus ufomaisia pilviviritelmiä. Ne erottuvat hyvin sinistä taivasta vasten. Kesätaivaalle kuuluvat myös näyttävät ukkos- ja myrskypilvet.

  • Olenko tarpeeksi hullu ollakseni nero?

    Tutkijoita pitäisi arvioida heidän hulluutensa perusteella.

    Tieteentekijöitä ei pitäisi arvioida julkaistujen artikkelien määrällä tai yliopiston kassaan kilahtaneilla euroilla, vaan hörhöydellä. Onhan hyvin tiedossa, että mitä suurempi tutkija, sitä enemmän pihalla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen. Tieteellisen työni määrää ja laatua mitataan erilaisilla numeroilla. Kuinka monta artikkelia julkaisin viime vuonna?

  • Elämää avaruudessa - painottomuus haastaa astronautit

    Sukat vaihdetaan kerran viikossa ja lautasetkin syödään.

    Kansainvälinen avaruusasema ISS kiertää maapalloa noin 400 kilometrin korkeudessa huimaa 28 000 kilometrin tuntivauhtia. Tällä hetkellä kyydissä on viisi astronauttia ja kaiken kaikkiaan siellä on elänyt 200 ihmistä. Mutta millaista on elää painottomuudessa? Miten siellä hoidetaan arkiset askareet?

  • Näkökulma: Pelastetaan ilmasto ydinvoimalla!

    Ydinvoima ei tuota hiilipäästöjä. Sitä pitäisi hyödyntää.

    Kuinka monta hiiliatomia täytyy polttaa, jotta saadaan yhtä paljon lämpöä kuin yhden uraaniytimen halkaiseminen tuottaa? Vastaus on 50 000 000. Siis 50 miljoonaa! Havainnollistan: jos hiiliatomi vastaa yhtä riisinjyvää, uraaniatomi on kuin tuhat kiloa riisiä.