Miten Venäjästä tuli Venäjä? Millaisia olivat Venäjän tsaarit ja miten eli tavallinen kansa? Tutustu suurvallan varhaiseen historiaan ennen Lokakuun vallankumousta ja Neuvostoliiton vuosia.
Kiovan Venäjä
Venäjä valtiona syntyi 800-luvulla Kiovan ja Novgorodin kaupunkien ympärille, Dneprin varrelle. Venäjän historian lähteistä vanhin on vuoden 1100 tietämillä kirjoitettu Nestorin kronikka (Повесть временных лет).
Ruhtinas Vladimirin naimakaupan myötä kristinusko saapui Venäjälle, ja kirkosta tuli keskeinen vaikuttaja.
Venäjä tunnustettiin yhdeksi Euroopan suurvalloista.Kirjoitetut lait ja niiden noudattamisen valvominen ovat tämän aikakauden perua.
Venäjä tunnustettiin yhdeksi Euroopan suurvalloista. Kiovan Venäjä pirstaloitui ja hajosi ruhtinassukujen valtataisteluun 300 vuotta myöhemmin.
Volga, Volga
Maantieteellä on ollut iso merkitys Venäjän kehitykselle. Vesireittien varrella tai niiden läheisyydessä sijaitsevista alueista tuli keskuksia. Suotuisan sijaintinsa vuoksi Moskova nousi tärkeimmäksi kaupungiksi 1300-luvulla.
Valtio laajeni, nyt etelään ja itään. Pietarin kaupunki perustettiin vuonna 1703, ja Venäjä ulottui Itämerelle saakka. Aiemmin ulkomaankauppa kulki pohjoisen Arkangelin kautta. Rautateiden rakentaminen 1800-luvulla syrjäytti jokien merkityksen.
Moskova ja Pietari
Kaksi suurta, Moskova ja Pietari, ovat olleet vuorotellen pääkaupunkeja, hallitsijasta riippuen. Rahat ja voimavarat keskitettiin näiden kahden kaupungin rakentamiseen.
Pietarista piti tulla koko Euroopan paratiisi.Pietarista piti tulla koko Euroopan paratiisi. Sen loisteliaiden palatsien rakentaminen vaati kansalta raskaita uhrauksia. Suurin osa väestöstä asui edelleen köyhissä oloissa maaseudulla eikä sitä arvostettu muuna kuin työvoimana.
Pietari Suuri
1600-luvun lopulla valtaan nousi Romanovin suku, joka hallitsi Venäjää 300 vuotta aina 1917 vallankumoukseen saakka. Pietarin kaupungin perustaja, salskea sotasankari Pietari I eli Pietari Suuri, kasvoi kansan parissa maaseudulla ja hänellä oli hyvät tiedot sodankäynnistä.
Pietari halusi muuttaa Venäjän eurooppalaiseksi valtioksi - keinoja kaihtamatta.Pietari halusi ennen kaikkea tutustua Eurooppaan ja länsimaisiin oloihin. Hän halusi muuttaa Venäjän eurooppalaiseksi valtioksi - keinoja kaihtamatta. Pietari valloitti muun muassa Ruotsin alueet Baltiasta ja sai Inkerin sekä osia Karjalasta. Pohjolan suurvalta siirtyi Ruotsilta Venäjälle.
Venäjä ulottui nyt Itämereltä Tyynellemerelle ja oli pinta-alaltaan 15 miljoonaa neliökilometriä. Väestöön kuului kymmeniä kansallisuuksia ja kieliryhmiä.
Kyltymätön Katariina Suuri
1700-luvun lopulla Venäjää hallitsi Pietari III. Tuolloin tapana olivat Euroopan hovien väliset naimakaupat, ja 16-vuotiaalle Pietarille naitettiin saksalaisyntyinen 14-vuotias Sofia. Hän kääntyi ortodoksiseen uskoon ja sai nimekseen Katariina.
Pietarin III:n kuolema mahdollisti Katariinan valtaannousun 33-vuotiaana. Länsimaista kiinnostunut, älykäs Katariina opetteli jo nuorena venäjän kielen ja seurasi myöhemmin erityisesti Ranskan kulttuurielämää ja kirjallisuutta. Katariina himoitsi valtaa ja nuoria miehiä. Venäjän hovin loisto ja rikkaus oli sanoinkuvaamatonta.
Samoihin aikoihin Mihail Lomonosov uudisti Venäjän tiedettä ja kirjallisuutta.
Tavalliset talonpojat
Venäjän 36-miljoonaisesta kansasta suurin osa oli 1700-luvun lopussa maaorjuudessa eläviä talonpoikia. Heillä ei ollut omistusoikeutta maahan, jota he viljelivät. Maaorjat eivät saaneet mennä naimisiin ilman isäntänsä suostumusta eikä heillä saanut olla omia yrityksiä.
Maaorjat eivät saaneet mennä naimisiin ilman isäntänsä suostumusta.Kirjallisuudesta muistetaan Nikolai Gogolin Kuolleet Sielut, jossa maanomistaja Tšitšikov osti muilta maanomistajilta kuolleita sieluja eli kuolleita maaorjia, joita ei ollut vielä poistettu henkikirjoitusluetteloista. Maaseudun ja kaupunkien väliset erot olivat huomattavat aina Neuvostoliiton syntyyn saakka.
Suomen suuriruhtinas
Tsaari Aleksanteri I:n sotasaavutuksista merkittävin on Napoleonin kukistaminen vuonna 1812. Napoleon syöstiin vallasta. Aleksanteri ulotti sotatoimensa myös Suomeen. Ruotsia vastaan käydyssä Suomen sodassa Suomi liitettiin Venäjään. Romantismiin taipuvaista Aleksanteria eivät kiinnostaneet hallinnolliset uudistukset, vaan hän uskoi kansan vapauteen ja hyvinvointiin keisarillisilla julistuksilla. Moskovan yliopisto perustettiin.
Vapauttajatsaari
Aleksanteri II oli erittäin suosittu Suomessa ja hän vieraili täällä useaan otteensa - ja sai aina yhtä lämpimän vastaanoton. Hänen aikanaan Suomi pystyi toteuttamaan useita myönteisiä uudistuksia. Suomi sai oman rahan, markan, ja kansakoululaitos perustettiin. Keisari allekirjoitti myös asetuksen, jolla tähdättiin suomen kielen virallistamiseen ruotsin rinnalle. Aleksanteri II sai lisänimen vapauttajatsaari, koska hän lakkautti maaorjuuden Venäjällä.
Kaikki päättyy aikanaan
Nikolai II oli viimeinen Romanovin suvun hallitsija, ja hänen hallintokautensa päätti itsevaltiuden ajan.
Lakot ja talonpoikien kapinat nostivat päätään. Apuun kutsuttu pääministeriksi nimitetty Sergei Witte ei kyennyt edes marraskuun manifestillaan rauhoittamaan tilannetta. Kerrotaan, että keisariperheen hoviparantajalla Rasputinilla lienee ollut myös osuutensa historian kulkuun.
Bolsevikit tulevat
Ensimmäisen maailmansodan syttyessä 1914 Venäjän sotilaallinen valmius oli heikko. Se oli teknisesti jälkeenjäänyt, mutta miehiä riitti 15 miljoonaa. Bolsevikit toivoivat Venäjän kärsivän tappion. Se olisi samalla keisarin ja itsevaltiuden tappio, ja proleteriaatti saisi vallan.
Lenin perusti Pravda-lehden 1912.
Keisarinvalta päättyy 1917
Epäluulo ja tyytymättömyys kansasta loittonevaa keisaria sekä epäonninen sotapoliitikka kärjistyivät vallankumoukseksi 1917. Pietarissa järjestettiin suuri mielenosoitus ja keisarillisen Venäjän historia päättyi maaliskuussa 1917. Keisarillinen perhe teloitettiin.
Maan johtajaksi nousi vallankumousjohtaja V.I. Lenin.Nikolai II:lta perityssä suurvallassa asui nyt noin 130 miljoonaa henkilöä, joista puolet kuului ei-venäläisiin vähemmistökansallisuuksiin. Lokakuun vallankumous sinetöi bolsevikkien voiton, ja maan johtajaksi nousi vallankumousjohtaja V.I. Lenin.
