Hyppää pääsisältöön

Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi. Toimittaja Maija Koivula maanitteli kirjailijoita kirjoittamaan uusia satuja ohjelmaa varten. Ohessa kuusi Lasse Pöystin kertomaa iltasatua, joissa seikkailevat lampaat, lohikäärmeet, lumihiutaleet, peikot, prinsessat ja saunatontut.

Lokakuussa 1977 kuultiin iltasatuna Ritva Luostarisen tarina hienohipiäisestä lampaasta, joka ei suostu syömään muuta kuin kukkia. Itseriittoinen lammas uskoo turkkinsa hienostuneen harmaan vivahteen olevan juuri erikoisruokavalion ansiota, ja arvelee vain rahvaan karjan alentuvan ruohon syöntiin. Miltei maisteriksi lukenut kirjaviisas kukkanen antaa lampaalle kuitenkin uutta pohdittavaa.

Jo aiemmin syksyllä oli tutustuttu lumihiutaleiden vuodenkiertoon. Syyskuussa 1977 esitetyssä iltasadussa pilvellä asuvat kolme lumihiutaletta Ming, Ling ja Ting käyvät Kyllikki Kylmäsen koulua. Nalle Valtialan kirjoittamassa tarinassa koulu ei kuitenkaan kestä ikuisesti, vaan jossain vaiheessa lumihiutaleidenkin on aika jättää turvallinen kotipilvi ja tippua maahan. Joillakin lumihiutaleilla vierailu voi jäädä vain silmänräpäyksen mittaiseksi, toiset taas asettuvat aloilleen koko talveksi. Mutta loppujen lopuksi jokaisen hiutaleen kohtalona on palata pilvelle odottamaan seuraavaa talvea.

- Äiti, eihän tänään ole saunailta?― alkaa Lea Himbergin satu Miksi Jussi ei enää itke saunassa

Jussi ei pitänyt saunasta, sillä siellä oli aina liian kuuma ja shampookin meni silmiin hiustenpesussa. Saunatontulla on kuitenkin sanansa sanottavana Jussin kiukutteluun.

Toisessa Lea Himbergin kirjoittamassa sadussa suuren lohikäärmesuvun kuopus Nio haluaa palavasti tavata ihmisen. Vaikka isöäiti yrittää toppuutella innokasta lapsenlastaan kertoen, että pelokkaat ihmiset pötkivät aina lohikäärmeitä pakoon, karkaa Nion seikkailuretkelleen. Kaikkea uutta säikkyvät aikuiset ihmiset kavahtavat jopa lohikäärmeenpoikasta, mutta ihmisen lasten kanssa löytyy lohikäärmeen lapsellakin yhteinen sävel.

Kuninkaallinen hoviparturi oli saanut luvan leikata hänen armonsa pikkuprinsessan tukasta kolme kiharaa.― alkaa Hannele Huovin satu Prinsessan kiharat

Prinsessa on iloinen nähdessään nyt maailman paremmin. Mutta kolme leikattua kiharaa näkevät vielä enemmän. Leikkisä tuuli tanssittaa kunkin niistä omille poluilleen. Ensimmäinen kihara päätyy pikku-Maijan, toinen lintuemon ja kolmas taiteilijan huomaan. Jokaiselle löytäjälleen kiharat tuovat onnea. Ja tuottaa kiharoiden matkanteko iloa prinsessallekin.

Ritva Luostarisen Pilvivuorenpeikko-sadussa äidilleen suuttunut Liisa päättää karata kotoa. Aivan kotipihan kulmilla päivystävä peikko toteuttaa Liisan toiveen ja vie tämän hissillä kohti Pilvivuoristoa. Jännittävän hissimatkan jälkeen alkaa kiukkukin jo laantua vaaleanpunaisella pilvenhattaralla.

Lasse Pöysti kiinnitettiin alunperin Pikku Kakkosen Iltasatu-osuuteen lukemaan satuja kirjasta. Valmistautuessaan ensimmäiseen ohjelmaan Pöysti kuitenkin arveli, ettei iltasaduista tulisi uskottavia, jos hän lukisi niitä kirjoista. Niinpä Pöysti päätyi opettelemaan sadut ulkoa. Lasse Pöysti kertoo Iltasatujen tekemisestä satusedän ilmeikkäin elkein Aamu-tv:n haastattelussa keväällä 2006. 1970-luvulla taltioidut Iltasadut ovat olleet myös osa seuraavien vuosikymmenten lasten iltahetkiä Pikku Kakkosen esittämissä uusinnoissa.

Lue lisää:

Lasse Pöysti haastateltavana Lauantaivekkari-ohjelmassa.

Lasse Pöysti – teatterin purjehtiva satusetä

Lasse Pöysti tunnetaan mm. Pikku Kakkosen satusetänä ja intohimoisena purjehtijana. Teatterinkentällä hän on tehnyt varmasti kaikkea mahdollista, näyttelemisestä teatterin johtamiseen.

Lue lisää:

Tv-kamera kuvaa kuuluttajaa (1955).

Tv-historiamme alkoi Pöystin ohjauksessa

Ensimmäisen suomalainen tv-lähetyksen 24.5.1955 kokosi, ohjasi ja juonsi Lasse Pöysti. Elokuvissa esiintymään tottunut Pöysti sai ohjelman jälkeen kritiikkiä siitä, ettei hän ollut katsonut kohti kameraa.

Lue lisää:

Lasse Pöysti ohjaa ...ja Helena soittaa -elokuvan kuvauksissa

Helena-elokuvista kiitetyimmät syntyivät Pöystin ohjauksessa

Aino Räsäsen huippusuosituista Helena-kirjoista filmattiin 1950-luvulla neljä romaania valkokankaalle. Toisen ja kolmannen elokuvan ohjasi Fennada-Filmille aiemmin vain näyttelijänä tunnettu nuori Lasse Pöysti.

Pirkka-Pekka Petelius aloittaa Pikku Kakkosen Iltasatujen sadunkertojana maaliskuussa 2016. Iltasadut ovat katsottavissa Lasten Areenassa vuoden ensilähetyksestä.

Kommentit
  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

  • Tylsät kesäpäivät muuttuvat ravisuttaviksi seikkailuiksi – Pertsa ja Kilu, Susikoira Roi ja muut sankarit nyt Areenassa

    Areenassa on julkaistu lapsuudesta tuttuja seikkailuja.

    Joskus eivät aikuisten taidot riitä ja silloin tarvitaan lasten neuvokkuutta. Areenan kesäkuun Toivotut-paketin katsoja saa apetta mielikuvitukselleen, kun Pertsa ja Kilu nuuskivat hämäräpuuhien jäljille tai hyväsydäminen Tomi pelastaa susikoira Roin.

    Toivotut: Pertsa, Kilu ja Roi – lapsia seikkailuissa Yle Areenassa

  • Finland’s First Dogs and other presidential pets

    Pets have accompanied Finnish presidents for decades.

    Though Lennu the Boston Terrier is probably Finland’s most-beloved First Dog, Finnish heads of state have been known animal lovers since Marshal Mannerheim, whose trusty steed Käthy even attended the marshal’s funeral at his request.

  • "Radiokin renkkailee" – yleisökirje 60 vuoden takaa avasi ikkunan menneisyyteen

    Nuori perheenäiti Aili kirjoitti Yleisradiolle runon 1951.

    Saimme yleisökirjeen. Nuori perheenäiti Aili, Nokian kupeesta Sarkolan kylästä, on kirjoittanut Yleisradiolle viisisivuisen kalevalamittaisen runon, jossa hän kertoo radion ohjelmavirran merkityksestä omassa arjessaan. Viiden pojan äitinä maalla, kiireisenä emäntänä, hänen sivistyksensä, virkistyksensä ja seuransa ovat pitkälti pohjautuneet radioon. Kirje on mummini kirjoittama vuonna 1951, hänen ollessaan 35-vuotias.

  • Turpaanvetoa taiteen eteen – Luomisen tuskaa Kummelissa

    Autertaiteilija Martti Hakonen on ehdoton taiteessaan.

    Auter-taiteilija Martti Hakonen on äärimmäisen ehdoton taiteessaan. Mies ei emmi kokeilla siipiään juuri minkään taidelajin saralla. Avustajaparat voisivat tosin olla hieman kykenevämpiä. Onneksi luovuus valuu neron mielestä myös yksinkertaisempien sielujen hyödynnettäväksi – joko täyttä kurkkua huutamalla tai viimeistään luuvitosen kultaisella kosketuksella. Artikkeliin on koottu kaikki Martti Hakosen taidekokeilut.

  • Charles Dickensin riemukas esikoisromaani kääntyi kesäiseksi kuunnelmaksi 1961

    Veijariromaani julkaistiin aluksi 19-osaisena jatkotarinana.

    Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit kertoo hupaisista hahmoista koostuvasta, “tieteellisille” tutkimuksille pyhitetystä seurasta ja sen tutkimusmatkoista ympäri vanhaa ja iloista Englantia. Tarina valloitti lukijoita aluksi kirjallisuuslehden jatkokertomuksena vuosina 1836–37. Reilu vuosisata myöhemmin veijariromaani sovitettiin kuunnelmaksi suomalaisille radioaalloille.

  • Tampereella sijainnut puuvillatehdas jätti jälkensä Suomen historiaan – ja sulkeutuessaan useat työttömäksi

    Finlaysonin tehdasalue oli merkittävä työllistäjä naisille.

    Tampereen Finlaysonin tehdasalue oli yli vuosisadan ajan suuri työllistäjä pääasiassa sikäläisille naisille. Tehtaassa valmistettiin erilaisia kangastuotteita sekä lankaa. Jylhät tiiliseinät kätkivät sisälleen monenlaista tarinaa ja tarjosivat myös omanlaisen yhteisönsä asumisjärjestelyineen ja palveluineen. Alueella toimi muun muassa oma sairaala, päiväkoti sekä poliisi ja palokunta. Vuonna 1999 julkaistu Naisia, pumpulia, ompelukoneita -dokumentti kertoo tehdasalueesta ja sen sydämestä – uutterista naistyöntekijöistä.