Hyppää pääsisältöön

Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi. Toimittaja Maija Koivula maanitteli kirjailijoita kirjoittamaan uusia satuja ohjelmaa varten. Ohessa kuusi Lasse Pöystin kertomaa iltasatua, joissa seikkailevat lampaat, lohikäärmeet, lumihiutaleet, peikot, prinsessat ja saunatontut.

Lokakuussa 1977 kuultiin iltasatuna Ritva Luostarisen tarina hienohipiäisestä lampaasta, joka ei suostu syömään muuta kuin kukkia. Itseriittoinen lammas uskoo turkkinsa hienostuneen harmaan vivahteen olevan juuri erikoisruokavalion ansiota, ja arvelee vain rahvaan karjan alentuvan ruohon syöntiin. Miltei maisteriksi lukenut kirjaviisas kukkanen antaa lampaalle kuitenkin uutta pohdittavaa.

Jo aiemmin syksyllä oli tutustuttu lumihiutaleiden vuodenkiertoon. Syyskuussa 1977 esitetyssä iltasadussa pilvellä asuvat kolme lumihiutaletta Ming, Ling ja Ting käyvät Kyllikki Kylmäsen koulua. Nalle Valtialan kirjoittamassa tarinassa koulu ei kuitenkaan kestä ikuisesti, vaan jossain vaiheessa lumihiutaleidenkin on aika jättää turvallinen kotipilvi ja tippua maahan. Joillakin lumihiutaleilla vierailu voi jäädä vain silmänräpäyksen mittaiseksi, toiset taas asettuvat aloilleen koko talveksi. Mutta loppujen lopuksi jokaisen hiutaleen kohtalona on palata pilvelle odottamaan seuraavaa talvea.

- Äiti, eihän tänään ole saunailta?― alkaa Lea Himbergin satu Miksi Jussi ei enää itke saunassa

Jussi ei pitänyt saunasta, sillä siellä oli aina liian kuuma ja shampookin meni silmiin hiustenpesussa. Saunatontulla on kuitenkin sanansa sanottavana Jussin kiukutteluun.

Toisessa Lea Himbergin kirjoittamassa sadussa suuren lohikäärmesuvun kuopus Nio haluaa palavasti tavata ihmisen. Vaikka isöäiti yrittää toppuutella innokasta lapsenlastaan kertoen, että pelokkaat ihmiset pötkivät aina lohikäärmeitä pakoon, karkaa Nion seikkailuretkelleen. Kaikkea uutta säikkyvät aikuiset ihmiset kavahtavat jopa lohikäärmeenpoikasta, mutta ihmisen lasten kanssa löytyy lohikäärmeen lapsellakin yhteinen sävel.

Kuninkaallinen hoviparturi oli saanut luvan leikata hänen armonsa pikkuprinsessan tukasta kolme kiharaa.― alkaa Hannele Huovin satu Prinsessan kiharat

Prinsessa on iloinen nähdessään nyt maailman paremmin. Mutta kolme leikattua kiharaa näkevät vielä enemmän. Leikkisä tuuli tanssittaa kunkin niistä omille poluilleen. Ensimmäinen kihara päätyy pikku-Maijan, toinen lintuemon ja kolmas taiteilijan huomaan. Jokaiselle löytäjälleen kiharat tuovat onnea. Ja tuottaa kiharoiden matkanteko iloa prinsessallekin.

Ritva Luostarisen Pilvivuorenpeikko-sadussa äidilleen suuttunut Liisa päättää karata kotoa. Aivan kotipihan kulmilla päivystävä peikko toteuttaa Liisan toiveen ja vie tämän hissillä kohti Pilvivuoristoa. Jännittävän hissimatkan jälkeen alkaa kiukkukin jo laantua vaaleanpunaisella pilvenhattaralla.

Lasse Pöysti kiinnitettiin alunperin Pikku Kakkosen Iltasatu-osuuteen lukemaan satuja kirjasta. Valmistautuessaan ensimmäiseen ohjelmaan Pöysti kuitenkin arveli, ettei iltasaduista tulisi uskottavia, jos hän lukisi niitä kirjoista. Niinpä Pöysti päätyi opettelemaan sadut ulkoa. Lasse Pöysti kertoo Iltasatujen tekemisestä satusedän ilmeikkäin elkein Aamu-tv:n haastattelussa keväällä 2006. 1970-luvulla taltioidut Iltasadut ovat olleet myös osa seuraavien vuosikymmenten lasten iltahetkiä Pikku Kakkosen esittämissä uusinnoissa.

Lue lisää:

Lasse Pöysti haastateltavana Lauantaivekkari-ohjelmassa.

Lasse Pöysti – teatterin purjehtiva satusetä

Lasse Pöysti tunnetaan mm. Pikku Kakkosen satusetänä ja intohimoisena purjehtijana. Teatterinkentällä hän on tehnyt varmasti kaikkea mahdollista, näyttelemisestä teatterin johtamiseen.

Lue lisää:

Tv-kamera kuvaa kuuluttajaa (1955).

Tv-historiamme alkoi Pöystin ohjauksessa

Ensimmäisen suomalainen tv-lähetyksen 24.5.1955 kokosi, ohjasi ja juonsi Lasse Pöysti. Elokuvissa esiintymään tottunut Pöysti sai ohjelman jälkeen kritiikkiä siitä, ettei hän ollut katsonut kohti kameraa.

Lue lisää:

Lasse Pöysti ohjaa ...ja Helena soittaa -elokuvan kuvauksissa

Helena-elokuvista kiitetyimmät syntyivät Pöystin ohjauksessa

Aino Räsäsen huippusuosituista Helena-kirjoista filmattiin 1950-luvulla neljä romaania valkokankaalle. Toisen ja kolmannen elokuvan ohjasi Fennada-Filmille aiemmin vain näyttelijänä tunnettu nuori Lasse Pöysti.

Pirkka-Pekka Petelius aloittaa Pikku Kakkosen Iltasatujen sadunkertojana maaliskuussa 2016. Iltasadut ovat katsottavissa Lasten Areenassa vuoden ensilähetyksestä.

Kommentit
  • Nakkipiirakkaa vai poron peräsuolta? – Testaa, oletko kokkina kuin Jaakko Kolmonen vai Makupalojen parivaljakko!

    Testaa, minkälainen kokki olet.

    Oletko tavallinen kotikokki vai etsitkö jatkuvasi uusia ruokalajeja ja tapoja laittaa ruokaa? Pidätkö ruoanlaitossa tärkeämpänä rentoa meininkiä vai onko terveellisyys kaiken A ja O? Valitse kysymyksistä itseäsi kuvaavin vaihtoehto ja näet, oletko kuin Makupalojen Timo ja Janne, peruskokki vai peräti Jaakko Kolmonen! Nappaa alta reseptit!

  • Andy McCoy kovat piipussa

    Kitaramestari tarinoi leikkaamattomasti vuonna 1995.

    Heli Nevakare jututti huhtikuisessa Helsingissä 1995 Andy McCoyta ja tämän Live Ammo -yhtyettä. Maestron suu käy sujuvasti kolmella kielellä, ja tarinaa tulee heroiininitkuissa soitetusta keikasta rahanahneeseen Mick Jaggeriin. Leikkaamaton haastattelu on lähes kokonaan ennenjulkaisematonta materiaalia.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Nakkipiirakkaa vai poron peräsuolta? – Testaa, oletko kokkina kuin Jaakko Kolmonen vai Makupalojen parivaljakko!

    Testaa, minkälainen kokki olet.

    Oletko tavallinen kotikokki vai etsitkö jatkuvasi uusia ruokalajeja ja tapoja laittaa ruokaa? Pidätkö ruoanlaitossa tärkeämpänä rentoa meininkiä vai onko terveellisyys kaiken A ja O? Valitse kysymyksistä itseäsi kuvaavin vaihtoehto ja näet, oletko kuin Makupalojen Timo ja Janne, peruskokki vai peräti Jaakko Kolmonen! Nappaa alta reseptit!

  • Andy McCoy kovat piipussa

    Kitaramestari tarinoi leikkaamattomasti vuonna 1995.

    Heli Nevakare jututti huhtikuisessa Helsingissä 1995 Andy McCoyta ja tämän Live Ammo -yhtyettä. Maestron suu käy sujuvasti kolmella kielellä, ja tarinaa tulee heroiininitkuissa soitetusta keikasta rahanahneeseen Mick Jaggeriin. Leikkaamaton haastattelu on lähes kokonaan ennenjulkaisematonta materiaalia.

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

  • Hilja Meskus ei antanut elinikäisen nivelreuman haitata elämäniloaan

    Lämmin henkilötarina osoittaa positiivisuuden voiman.

    Vuonna 1981 valmistuneessa positiivisuudellaan ajatuksia herättävässä henkilötarinassa tapaamme rouva Hilja Meskuksen, pitkän päivätyön tehneen lumijokelaisen emännän. Invalidisoivasta sairaudesta huolimatta hänen elämänsä suurperheen yksinhuoltajana on ollut täynnä työtä ja iloa, ja hän kertoo olevansa monesta asiasta kiitollinen.

  • Uspenskin katedraali pääkirkkona, työpaikkana ja toisena kotina

    Mikael Perovuo kertoo katedraalista ja elämästään 1978.

    Helsingin ortodoksinen seurakunta perustettiin vuonna 1827. Seurakunnan pääkirkko on Uspenskin katedraali, joka rakennettiin Katajanokalle vuonna 1868. Mikael Perovuo työskenteli isänsä jälkeen katedraalin päävahtimestarina ja alttaripalvelijana. Asta Heickellin raportissa vuodelta 1978 Perovuo tarinoi sukunsa elämästä Suomessa, kertoi ortodoksisesta kirkosta ja muisteli työtään katedraalissa.