Hyppää pääsisältöön

Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi. Toimittaja Maija Koivula maanitteli kirjailijoita kirjoittamaan uusia satuja ohjelmaa varten. Ohessa kuusi Lasse Pöystin kertomaa iltasatua, joissa seikkailevat lampaat, lohikäärmeet, lumihiutaleet, peikot, prinsessat ja saunatontut.

Lokakuussa 1977 kuultiin iltasatuna Ritva Luostarisen tarina hienohipiäisestä lampaasta, joka ei suostu syömään muuta kuin kukkia. Itseriittoinen lammas uskoo turkkinsa hienostuneen harmaan vivahteen olevan juuri erikoisruokavalion ansiota, ja arvelee vain rahvaan karjan alentuvan ruohon syöntiin. Miltei maisteriksi lukenut kirjaviisas kukkanen antaa lampaalle kuitenkin uutta pohdittavaa.

Jo aiemmin syksyllä oli tutustuttu lumihiutaleiden vuodenkiertoon. Syyskuussa 1977 esitetyssä iltasadussa pilvellä asuvat kolme lumihiutaletta Ming, Ling ja Ting käyvät Kyllikki Kylmäsen koulua. Nalle Valtialan kirjoittamassa tarinassa koulu ei kuitenkaan kestä ikuisesti, vaan jossain vaiheessa lumihiutaleidenkin on aika jättää turvallinen kotipilvi ja tippua maahan. Joillakin lumihiutaleilla vierailu voi jäädä vain silmänräpäyksen mittaiseksi, toiset taas asettuvat aloilleen koko talveksi. Mutta loppujen lopuksi jokaisen hiutaleen kohtalona on palata pilvelle odottamaan seuraavaa talvea.

- Äiti, eihän tänään ole saunailta?― alkaa Lea Himbergin satu Miksi Jussi ei enää itke saunassa

Jussi ei pitänyt saunasta, sillä siellä oli aina liian kuuma ja shampookin meni silmiin hiustenpesussa. Saunatontulla on kuitenkin sanansa sanottavana Jussin kiukutteluun.

Toisessa Lea Himbergin kirjoittamassa sadussa suuren lohikäärmesuvun kuopus Nio haluaa palavasti tavata ihmisen. Vaikka isöäiti yrittää toppuutella innokasta lapsenlastaan kertoen, että pelokkaat ihmiset pötkivät aina lohikäärmeitä pakoon, karkaa Nion seikkailuretkelleen. Kaikkea uutta säikkyvät aikuiset ihmiset kavahtavat jopa lohikäärmeenpoikasta, mutta ihmisen lasten kanssa löytyy lohikäärmeen lapsellakin yhteinen sävel.

Kuninkaallinen hoviparturi oli saanut luvan leikata hänen armonsa pikkuprinsessan tukasta kolme kiharaa.― alkaa Hannele Huovin satu Prinsessan kiharat

Prinsessa on iloinen nähdessään nyt maailman paremmin. Mutta kolme leikattua kiharaa näkevät vielä enemmän. Leikkisä tuuli tanssittaa kunkin niistä omille poluilleen. Ensimmäinen kihara päätyy pikku-Maijan, toinen lintuemon ja kolmas taiteilijan huomaan. Jokaiselle löytäjälleen kiharat tuovat onnea. Ja tuottaa kiharoiden matkanteko iloa prinsessallekin.

Ritva Luostarisen Pilvivuorenpeikko-sadussa äidilleen suuttunut Liisa päättää karata kotoa. Aivan kotipihan kulmilla päivystävä peikko toteuttaa Liisan toiveen ja vie tämän hissillä kohti Pilvivuoristoa. Jännittävän hissimatkan jälkeen alkaa kiukkukin jo laantua vaaleanpunaisella pilvenhattaralla.

Lasse Pöysti kiinnitettiin alunperin Pikku Kakkosen Iltasatu-osuuteen lukemaan satuja kirjasta. Valmistautuessaan ensimmäiseen ohjelmaan Pöysti kuitenkin arveli, ettei iltasaduista tulisi uskottavia, jos hän lukisi niitä kirjoista. Niinpä Pöysti päätyi opettelemaan sadut ulkoa. Lasse Pöysti kertoo Iltasatujen tekemisestä satusedän ilmeikkäin elkein Aamu-tv:n haastattelussa keväällä 2006. 1970-luvulla taltioidut Iltasadut ovat olleet myös osa seuraavien vuosikymmenten lasten iltahetkiä Pikku Kakkosen esittämissä uusinnoissa.

Lue lisää:

Lasse Pöysti haastateltavana Lauantaivekkari-ohjelmassa.

Lasse Pöysti – teatterin purjehtiva satusetä

Lasse Pöysti tunnetaan mm. Pikku Kakkosen satusetänä ja intohimoisena purjehtijana. Teatterinkentällä hän on tehnyt varmasti kaikkea mahdollista, näyttelemisestä teatterin johtamiseen.

Pirkka-Pekka Petelius aloittaa Pikku Kakkosen Iltasatujen sadunkertojana maaliskuussa 2016. Iltasadut ovat katsottavissa Lasten Areenassa vuoden ensilähetyksestä.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.

  • Mikko Kuustosen Q-klubi oli bluesin, suomirokin ja eksoottisten rytmien sulatusuuni

    Kolmetoistaosainen musiikkisarja vuodelta 1991.

    Vuonna 1991 esitetty Q-klubi oli laulaja Mikko Kuustosen ensimmäinen pitkäaikaisempi juontopesti Ylen ohjelmasarjoissa. Yleisradion live-rocktaltioiden perinnettä jatkanut sarja kuvattiin Tampereen Tullikamarin klubilla. Vieraina ohjelmissa nähtiin Suomen tunnetuimpia rokkareita Juice Leskisestä Sielun Veljiin sekä ulkomaalaisia muusikkohuippuja. Vakiobändinä toimi Kuustosen Q.Stone-bluesorkesteri.

  • Vieraita Transilvaniasta ja aikojen takaa – tieteis- ja kauhukuunnelmia syksyä synkistämään

    Dracula, Frankenstein ja toivottuja scifikuunnelmia.

    Tieteiskertomuksissa matkustetaan esihistoriaan ampumaan dinosauruksia ja herätellään henkiin horroksessa virunut tieteilijä. Vieraalla planeetalla kasveillakin on tietoisuus ja kyky hallita vieraiden mieliä. Poikien viljelyharrastus uhkaa avata ovet ulkoavaruuden valloittajille. Dracula nousee maihin Lontoossa ja tohtori Frankensteinin luoma hirviö etsii rakkautta ja hyväksyntää syrjäisellä saarella.