Maa sekaisin pakolaisista: käsikirjoitus

Julkaistu 16.03.2016 - 10:36. Päivitetty 15.06.2016 - 12:06

Jaana Vuorio, ylijohtaja Maahanmuuttovirasto:
"Se oli kyllä aika kriittinen tilanne, mutta kaikille busseille löytyi kyllä, kyllä päämäärät, ei tarvinnut siellä tienposkessa kyllä kenenkään majoittua."

Mikko Skutnabb, Evitskog:
"Yhtenä aamuna rupes busseja tulemaan pihaan."

Pekka Tuomola, lääketieteellinen johtaja Luona Oy:
"Niin sen päivän aikana me hankittiin tilat, patjat, ruoka, henkilökunta ja kello 18 eli kymmenen tunnin päästä täällä oli niin kun pari sataa pari sataa turvapaikan hakijaa."

MAA SEKAISIN PAKOLAISISTA

Suomeen saapui viime vuonna yli 32000 turvapaikanhakijaa. Monessa pienessä kunnassa menivät pasmat sekaisin, kun lyhyellä varoitusajalla perustettiin vastaanottokeskuksia paikallisia kuulematta. Kiireessä tehtiin myös vääriä valintoja: huonoja rekrytointeja, sopimattomia tiloja. Jälkiä paikataan vieläkin.

Jaana Vuorio:
"Sitten tuossa heinäkuussa Suomen hakijamäärät meni ohi Tanskan ja Norjan kuukausitasolla, ja se oli kyllä todella uutta, koska aiemmin tätä ei ole koskaan tapahtunut."

MOT:
"Syksyn tilanne pääsi kuitenkin yllättämään teidät?"

Jaana Vuorio:
"Uutta oli nimenomaan, että Ruotsi yhtäkkiä näyttäytyi tämmöisenä transit-maana. Sitten tosiaan se ennätyksellinen viikko 39, jolloin tuli 3 939 hakijaa, niin kyllähän se nyt oli, se oli saman verran kuin aiemmin vuositasolla."

MOT:
"Mitä ajattelit silloin kun kuulit tän, ett teidän Evitskogin kylään tulee vastaanottokeskus?"

Mikko Skuttnabb:
"Ett se vaan tuli, että yhtenä aamuna rupes busseja tulemaan pihaan ja se oli sitten siinä ja sitten vasta myöhemmin se selvis, että siihen tulee tämmönen vastaanottokeskus."

Migri teki majoitussopimuksen Kirkkonummen Aktiivikeskuksen kanssa elokuussa. Aktiivikeskuksen takana on virolaisia ja suomalaisia sijoittajia. Sopimuksen allekirjoitti Tuomo Mäki. Mäen historiasta löytyy muun muassa useita pikavippifirmoja. Varsinaista vastaanottotoimintaa Evitskogissa hoiti aluksi Helsingin vastaanottokeskus. Toiminta siirtyi viime vuoden lopulla SPR:lle, mutta ei ihan kitkattomasti.

Pekka Sinisalo, apulaisjohtaja Evitskogin vastaanottokeskus:
"Jo aluksi kun tultiin tänne niin piti turvallisuuteen hyvin paljon panostaa. Laitettiin turvallisuuspuoli kuntoon, lisättiin valaistusta ulos ja sisälle ja vartiointia ja hälyttimiä ja kameroita."

MOT:
"Mikä tuolla ulkona uhkaa tätä vastaanottokeskusta tai näitä turvapaikanhakijoita?"

Pekka Sinisalo:
"No kun tämä vastaanottokeskus tähän kylälle sillon syksyllä avattiin niin täällähän oli aika aika kiihkeä tunnelma."

Mikko Skuttnabb:
"Eihän meillä aikuisilla miehillä mitään huolta täst oo, mutta niin kun meiän omien lasten tyttöjen turvallisuus se on ainakin mulla ensimmäisenä."

MOT:
"No tuota onks täällä sattunut jotain, että ois niin kun tavallaan syytä olla huolissaan?"

Mikko Skutnabb:
"No sanotaan näin, että mä luulen, että ne syyt syyt olla huolissaan on on varmaan kaikilla aika samoja, että ihmiset tulee tänne kulttuureista missä missä naisen arvo on mitä on. ett ohan se kulttuuri niin käsittämättömän erilainen, että että mä en voi ymmärtää miten he niin kun vois sitten meidän tyttäriämme ja naisiamme millään tavoin kunnioittaa ku he ei kotimaassakaan oo tuhansiin vuosiin heitä kunnioittanu ja suhtautunu heihin niin ku tasavertasena ihmisenä."

Pekka Sinisalo:
"Sen takia näille turvapaikanhakijoille pidetään säännöllisesti oppitunteja missä kerrotaan suomalaisesta yhteiskunnasta ja suomalaisista laeista."

MOT:
"Mitä tää on aiheuttanu tää huoli käytännössä?`"

Mikko Skuttnabb:
"No kyllähän tää on aiheuttanut semmosen voimakkaan pika-amerikkalaistumisen, että lapsia ajetaan, me viedään aina aamulla seuraavalle bussipysäkille ja sitten usein haetaan bussipysäkiltä."

MOT:
"Eli jos tosta vastaan vastaanottokeskuksen vierestä vie jonkun tytön koulutie niin teidän mielestä siitä on ihan turvallista kävellä?"

Pekka Sinisalo:
"Varmasti on turvallista. Sanoisin, että on on varmasti turvallisimpia paikkoja koko kylästä, kun on kameravalvonta ja vartijatkin katsomassa, niin varmasti on kaikkein turvallisin 400 metriä tuossa tuota suoraa, mitä tältä kylältä löytyy."

Mikko Skuttnabb:
"Mutt sitt ku tulee kevät niin kyllhän kaikki sitä hiljaa odottaa peläten, ett sitt kun toppahousut vaihtuu mikroshortseihin niin mitä sitt tapahtuu."

Pekka Sinisalo on Perussuomalaisten Uudenmaan piirin puheenjohtaja. Se onkin ollut monelle liikaa, että näkyvä perussuomalainen poliitikko johtaa vastaanottokeskusta.

Pekka Sinisalo:
"Kyllä minä olen myös saanut kaiken näköisiä uhkauksia joillekin ihmisille on ollut käsittämätöntä, että perussuomalainen vois olla Punaisella Ristillä töissä ja vastaanottokeskuksen johtajana ja. "

Punaisen ristin liivien alla Sinisalolla on luotiliivit – kaiken varalta.

Pekka Sinisalo:
"Meillä oli lutikkaongelma syksyllä mutta se sitten ratkaistiin. Otettiin Rentokil tänne myrkyttämään ja sen jälkeen ei ole yhtään lutikkaa löydetty mistään.
Tämähän todettiin sillon kun Punainen Risti tuli taloon elikkä ne lutikat oli täällä odottamassa meitä."

Lutikoiden lisäksi Pekka Sinisalolle ja SPR:lle jätettiin kertomatta muutakin. Turvapaikanhakijoiden joukossa asui pitkillä vuokrasopimuksilla virolaisia ja balttialaisia työmiehiä sekä suomalainen pariskunta. Heistäkin piti päästä eroon.

Pekka Sinisalo:
"No sopimukseen päästiin ei aina välttämättä sulassa sovussa, mutta sopimukseen päästiin kyllä."

Mikko Skuttnabb:
"Kuta kuinkin paskat valuu lyhentämättä järveen mitä on muutenki yritetty suojella ja pitää puhtaana ja kunnossa niin kylhän niin ku tommonenkin huoli on, ett ehkä toiminta loppuu jossain vaiheess täältä niin meille jää sitten paskanen järvi."

Kirkkonummen kunta on tehnyt poliisille tutkintapyynnön mahdollisista ympäristörikoksista. Evitskogin vedenpuhdistamon osalta tutkintaa on rajoitettu. Sen sijaan jätteiden polttamisesta napsahti sakko.

Siirrymme Kirkkonummelta naapurikuntaan Espooseen. Nuuksion kansallispuiston vieressä sijaitsee Luona Oy:n pyörittämä Siikajärven vastaanottokeskus.

Marko Sivula, kiinteistöjohtaja Luona Oy:
"Tästä mennään nyt sitten tähän päärakennuksen majoitussiipeen. Täällä ei ole vielä asuttu missään vaiheessa, vaan täällä on pintaremontti loppusuoralla. Me ei olla vielä saatu rakennusvalvonnasta käyttöönottolupaa."

MOT:
"Siirtyykö noista konteista tähän asukkaat vai?"

Marko Sivula:
"Konteissahan ei asu nyt ketään. Meillä on ollut nyt lähtötilanne se, että meillä on asuttu ei-niin-yksityisissä tiloissa."

Espoon rakennuslautakunta hylkäsi vastikään konttirakennuksille myönnetyn tilapäisen rakennusluvan. Mikäli Luona Oy valittaisikin päätöksestä, näissä konteissa ei asu turvapaikanhakijoita eikä muitakaan pitkään aikaan.

Mitro Repo, asukasaktiivi:
"Nyt on kyse siitä, että kiinteistö pitää saada toimimaan lain ja asetusten mukaisesti. Tätä yhteistä kansallisomaisuutta, Nuuksion puistoa ei saa niinku riskeerata.
Tätä hätätilaa ilmiselvästi eräät palveluntarjoajat käyttävät häikäilemättömästi hyväksi käyttäen myös yhteiskuntasuhteitansa. Tällaisesta asiasta on kyse. Nyt Fisso tai Barona tai Luona on ostanut tämän kiinteistön edullisella hinnalla ja kohta he ovat saaneet rahat meiltä veronmaksajilta."

Paikallisten asukas-yhdistysten vastustus kulminoituu huoleen ympäristön pilaamisesta. Hallintopakkomenettelyllä keskuksen naapurit koettavat saada vedenpuhdistamon käyttökieltoon.

Mitro Repo:
"Alun pitäen kannoimme huolta nimenomaan turvapaikanhakijoiden terveydestä ja turvallisuudesta sekä myös tämän ympäristön haavoittuvasta tilasta.
Tämän tähden olemme tehneet hallintopakkomenettelypyynnön, jätevesien osalta useamman oikaisuvaatimuksen Espoon rakennusvalvonnalle ja poliisitutkinnan ympäristön turmelemisesta ja luvatta rakentamisesta. Meillä ei siis ole ollut mitään turvapaikanhakijoita vastaan, vaan taistelemme heidän oikeuksien puolesta ja ihmettelemme tätä vastuuttomuutta."

Aikaisemmin K-instituuttina toiminut vastaanottokeskus ei ole kunnallistekniikan piirissä. Käyttövesi tulee porakaivosta ja jätevesi puhdistetaan omalla puhdistamolla.

Marko Sivula:
"Eli suunnilleen meidän alapuolella on nyt se täysin vielä puhdistamaton vesi, joka, joka sitten saostetaan. Taikka se selkeytetään sillä lailla, että siitä jää kiintoaine erikseen ja sitten se neste, nestemäinen jäte jatkaa sitten matkaansa tuonne puhdistusprosessiin."

MOT:
"Näkyykö se, jos tuosta nostaa?"

Marko Sivula:
"Kyllä. Nostetaan sitä vähän, pääsee kurkkimaan. Vähän huonosti, mutta siellä sitä on."

MOT:
"Eiks naapurit väittäneet täällä, että pari ekaa viikkoo jätevesi meni puhdistamattomana vesistöön?"

Marko Sivula:
"Joo, meillä semmonen inhimillinen onnettomuus, voiko näin sanoo, kävi siinä, että, että kun toiminta alotettiin silloin viikonloppuna, niin kolme päivää meni ennen kuin me tajuttiin, et hetkinen, puhdistamo ei ole päällä."

Syyttäjänvirastosta saatujen tietojen mukaan puhdistamon toiminnassa ei ole syytä epäillä rikosta.

Mitro Repo:
"Aivan tosi asia tällä hetkellä on se, että koko toiminta siellä on täysin lainvastaista."

Luona Oy on henkilöstöpalvelufirma Baronan omistama tytäryhtiö. Luonan hallituksessa istuu pitkä rivi Kokoomus- ja demarivaikuttajia. Hallituksen puheenjohtaja on Helsingin entinen sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen. Luonaa on moitittu julkisuudessa muun muassa siitä, että turvapaikanhakijoita on kohdeltu epäasiallisesti ja palvelut tuotettaisiin mahdollisimman halvalla voittojen maksimoimiseksi.

MOT:
"Mistä tällaiset syytökset kumpuavat?"

Pekka Tuomola, lääketieteellinen johtaja Luona Oy:
"No mä se on tietysti mun vaikea vaikea sitä sanoa, ett mistä ne kumpuavat, että että niin oikeestaan mä en pysty vastaamaan tähän."
"Oikeastaan kaikki Vokit oli silleen, että meill oli korkeintaan päivä aikaa hommata tilat ja henkilökunta. Ja siin on myös aiheutunut virherekrytointeja ja näihin on puututtu välittömästi."
"Nää hinnat mitä maahanmuuttovirasto maksaa niin ne on suurin piirtein samaa tasoo kaikilla toimijoilla ainakin mun käsittääkseni. Ja sitt nää mitoitukset, suositusmitoitukset mitä maahanmuuttovirasto antaa niin me noudatetaan näitä suositusmitotuksia, että tää ei ole niin kun mikään iso bisnes rahallisesti."

Maahanmuuttoviraston kulut olivat viime vuonna lähes 200 miljoonaa euroa, josta pelkästään vastaanottokeskukset nielaisivat lähes 130 miljoonaa. Tänä vuonna Migrille on varattu toimintaan yli kaksinkertainen summa, noin 460 miljoonaa euroa. Majoitusvuorokauden pitkänajan keskiarvohinta on 43 euroa per henkilö. Tosin viime vuonna vokkien perustamiskustannusten ja alkusählinkien takia keskihinta kohosi 66 euroon henkilöltä. Migrin tavoitteena on painaa majoituksen keskihinta 37 euroon per turvapaikanhakija.

Marko Sivula:
"No niin, mennään käymään täällä puhdistamon loppuosassa, jossa vähän nähdään sitten että minkä näköstä se vesi on, joka puhdistusprosessin on jo läpässyt ja täältä jatkaa matkaa sitten kohti metsää."

Marko Sivula:
"Elikkä täältä me saadaan se vesi, joka on nyt sitten putkessa valmis jatkaa matkaa, matkaa luontoon ja…"

MOT:
"Olisitteko valmis ottamaan huikan siitä?"

Marko Sivula:
"No, mä en tätä, tätä jois, vaikka tää jo kohtalaisen puhdasta onkin. Mutta että tämän, tämän väristä tää vesi, vesi on, kun se on puhdistettu."

Marko Lehto, Vääksyn vastaanottokeskuksen johtaja, Kotouma Oy:
"No tietysti ensimmäisenä työpäivänä, tai ennen ensimmäistä työpäivää tost tuli polttopullo sisään tost ikkunasta, et me jouduttiin vähän siirtään sitä alottamista ja tota…. Sillon ihan ensimmäisenä päivänä ihmisiä kävi koiran kanssa uhkailemassa."

Yli 8000 asukkaan Asikkala sijaitsee Lahden pohjoispuolella. Kunnan keskustaajamassa Vääksyssä asuu väkeä puolet vähemmän. Paikkakuntalaisille oli järkytys, että Vääksyn ainoa hotelli otetaan vastaanottokäyttöön ilman neuvotteluja kunnan tai kuntalaisten kanssa.

Marko Lehto:
"Ja sitte ne sano et ne pitää mua vastuullisena jos jotain tapahtuu ja jumala armahtaa, me emme…"

MOT:
"Onko väärä tulkinta jos sanon että kunta on mennyt sekaisin vastaanottokeskuksesta?"

Juri Nieminen, kunnanjohtaja Asikkala:
"Ei se ainakaan kovin väärä tulkinta ole."

MOT:
"Minkälaisen arvosanan annatte maahanmuuttovirastolle tästä vastaanoton järjestämisestä Vääksyssä?"

Juri Nieminen:
" Noh, valtion viranomaista on vähän vaikea luokalle jättää mutta pelkästään se että olisi etukäyttäjiin otettu yhteyttä ja lähdetty neuvottelemaan, niin sillon olis jo vältetty monta virhettä."

Moni kuntalainen pitää virheenä sitäkin, että valtuusto päätti antaa turvapaikanhakijoiden lapsille opetusta.

Juri Nieminen:
"18 puolesta, 16 vastaan, 1 tyhjää, eli hyvin tiukka ja repivä äänestys."

Opetuksen salliminen kärjisti Asikkalassa poliittista ilmapiiriä niin paljon, että kunnanhallituksen jatko on vaakalaudalla. Sen sijaan kunnanjohtaja on päättänyt itse erota tehtävistään erikoisen, nettiin ladatun Hitler-parodian jälkeen.

Juri Nieminen:
"Se ei ole syy eroon. Kyseessä oli Perikato-elokuvasta tehty parodiaversio, missä nähdäkseni ei ollut mitään rasistista, mutta tästäkin asiasta haluttiin tässä ilmapiirissä tehdä ongelma."

MOT:
"Millaista palautetta saitte siitä videosta?"

Juri Nieminen:
"No vaihtelevaa, elikkä osan mielestä se oli hauska ja osan mielestä ei, Suomessahan huumori on mielensä pahoittajille sellainen taiteenlaji ettei sitä kannata viljellä ellei ole ammattikoomikko."

Paikallinen turvayhdistys on aloittanut partioinnin Vääksyn lähes autioilla kaduilla. Yhdistys kieltäytyi haastattelusta.

Lasse Laakso, Asikkalan Turva ry (puhelimessa):
"Toi tilanne on sen verran hurja ton koulutushomman takia."

MOT:
"Niin siellä tällä viikolla tehtiin se opetuspäätös?"

Lasse Laakso (puhelimessa):
"Niin ja se tapa, millä se nyt niinku vietiin läpi niin, me ei nyt tässä vaiheessa haluta antaa minkäänlaisia lausuntoja mihinkään suuntaan.

Vääksyssä asuva poliisi Vesa Okkola on seurannut läheltä vastaanottokeskuksen aiheuttamia reaktioita, kuten partiointia kadulla.

Vesa Okkola, lähipoliisikoordinaattori Hämeen poliisilaitos:
"No en kyllä tähän mennessä oo nähnyt mitään realistisia syitä, et ensinnäkin jos nyt siellä ajateltiin että sinne tulee 500 nuorta miestä jotka kulkee sitten kaduilla ja mitä sitten tapahtuu ni siel on kuitenkin aika paljon näitä perheitä.
Poliisina mä olen sitä mieltä että hehän voi tietyllä lailla toimia, et heil on tietyt kansalaisvapaudet, liikkumisvapaus, kokoontumisvapaus ynnä muuta. Mut kyl mä näkisin et kaikenlainen järjestyksenpito ja turvallisuuden ylläpito kuuluu kyllä ammattilaisille eli poliisille tässä tapauksessa."

Turvapaikkapäätöksiä odottavat, turhautuneet miehet ovat ottaneet kiivaastikin yhteen vastaanottokeskuksissa. Välillä poliisipartiot ovat olleet helisemässä. Kemissä turvapaikanhakijoita on kuohuttanut puukotustapaus.

Ahmed, irakilainen turvapaikanhakija:
"Se oli irakilaisten turvapaikanhakijoiden välinen yhteenotto ja veitsitappelu. Ongelma on se, että veitsellä iskenyt henkilö kärsi henkisistä ongelmista. Hänellä on kai joku mielenterveysongelma. Hänet vietiinkin hoitoon psykiatriseen sairaalaan."

Turvapaikanhakijoiden ryntäys Suomeen pelasti useita pienten paikkakuntien hiipuvia hotelliyrityksiä. Yksi esimerkki tästä on Lappajärvellä sijaitseva kylpylähotelli Kivitippu. Keskustavaikuttajia lähellä oleva Lomayhtymä Finland Oy pyöritti kannattamatonta kylpylähotellia, joka olisi asetettu lokakuussa selvitystilaan, ellei siitä olisi tehty vastaanottokeskusta. Maahanmuuttovirasto on ilmoittanut lakkauttavansa Kivitipun vokin elokuun loppuun mennessä.

Osalle yrittäjistä seikkailu vokkibisneksessä kävi kalliiksi. Kymenlaaksossa vaikuttanut vajaa kolmekymppisten yrittäjien UP Suomi Oy iski silmänsä pitkään myynnissä olleeseen hoivakotikiinteistö Myllyhoviin, kun pakolaispaniikki oli kiivaimmillaan.

Iiro Haimi, kehitysjohtaja UP Suomi Oy:
"Kaupungin kanss ensin ensin tota saatiin käyttöoikeus siihen ja tarkotus oli sitte, ett ostetaan se kiinteistö kaupungilta ja tota kaupungille se oli oli tietenkin hyvä asia, että he oli sitä yrittäny myydä ja nyt sitten sopiva ostaja löyty."

UP Suomi Oy tarjosi Myllyhovista puoli miljoonaa euroa.

Iiro Haimi:
"Haminan kaupunki pyysi erillisen vakuutuksen siitä, ett onhan meillä se sopimus maahanmuuttovirastoon ja sillon maahanmuuttovirastolta saatiin vakuutus siitä, ett he on sitoutunu vuoden määräajaksi sen meiltä vuokraamaan. Ja siihen oli laitettu hinta, jolla me pystytään sitte tää kaupungille maksamaan vuoden aikana pois. Ja tää tieto vuoti lehteen, jonka jälkeen sitte niin muitakin osta ostajaehdokkaita ilmeni. Ja siitä lähti tää tarjouskauppa käyntiin."

Haminan kaupunki sai ongelmakiinteistöstä kaksi kilpailevaa tarjousta, toinen alle 800 000 euroa ja toinen yli 800 000 euroa.

Iiro Haimi:
"Me vastattiin siihen sitten tarjouksella 900 000 ja jonka sitten jonka tarjouskilpailun voitettiin ja ja ja sitä kautta oltiin oltiin niin kun siinä uskossa, että nyt tää meille tulee ja ja ja rahotukset kaikki oli kunnossa."

Haminan kaupunginhallituksen jäsen, Peter Muurman vastusti kauppaa.

MOT:
"Siinä hinta nousi puolesta miljoonasta 900 000:ään. Se tuntuu aika paljolta tämmöisestä ongelmakiinteistöstä?"

Peter Muurman, kaupunginhallituksen jäsen, Hamina:
"No varsinkin kun kiinteistö on ollut kaupan yli neljä vuotta eikä kukaan oo tehny minkäänlaista tarjousta, mut se johtu siitä, että Maahanmuuttoviraston julkisuudessa olleiden arvioiden mukaan niin maksama vuokra olis ollut siitä sadasta pakolaisesta tai turvapaikanhakijasta noin puoltoista miljoonaa, niin totta kai 900 000 mahtuu siihen rajaan oikeen kirkkaasti."

MOT:
"Miksi kauppaa ei koskaan tapahtunu?"

Iiro Haimi:
"No sitten kun Haminan kaupunki anto meille dead linen millon kauppa pitää tehdä. Sitä pari kertaa saatiin saatiin siirrettyä mutta sen jälkeen sitte tuli viimenen päivämäärä. Niin siihen mennessä Migrin viivyttelyjen takia me ei saatu sitä paperia, jonka jonka jälkeen sitte kauppa peruuntu."

Peter Muurman:
"Minusta se oli kunnallinen velvollisuus huolehtia tästä toiminnasta ja toinen asia on se, että koska Maahanmuuttovirasto eli veronmaksajat maksaa vuokrat, niin kunta olisi sopiva vuokranantaja, koska se on kunnan kiinteistökin, ilman että siellä on yksityinen välimies välissä."

MOT:
"Kysyin Migriltä näitä sopimusjäljennöksiä mitä he ovat teidän kanssaan tehneet. Sieltä tuli vastaus, että heillä ei ole sopimuksia teidän kanssanne?"

Iiro Haimi:
"No se on se on heidän tulkintansa asiaan, mutta mull on tässä lappu lappu kädessä, jossa lukee näin, että sopimus on voimassa puoleltamme jo nyt eli käytännön valmistelutoimet voidaan aloittaa ja menoihin voi sitoutua. Eli jos maahanmuuttoviraston korkeimmasta johdosta tulee tällainen posti meidän tarjouksen jälkeen jollonka he tässä kohtaa ilmottaa, ett sopimus on heidän puoleltaan voimassa jo nyt. Jos siihen ei täss yhteiskunnassa voi luottaa niin mihin sä luotat."

UP Suomella oli toinenkin kohde, hotelli Leikari Kotkassa. Leikarissa vastaanottotoiminta ehti pyöriä puolitoista kuukautta.

Iiro Haimi:
"Meidän toimitusjohtaja ja minä luimme lehdestä, että Leikari tyhjennetään. Ja meille ei ollu tullu mitään ilmotusta maahanmuuttovirastolta."

MOT:
"Voisiko se olla syy tän UP Suomenkin kanssa, että halusitte eroon heistä, että se sopimus oli heille liian edullinen ja teille epäedullinen."

Jaana Vuorio, ylijohtaja Maahanmuuttovirasto:
"Siihen, nimenomaan siihen nyt liittyy muitakin seikkoja. Tämän yrittäjän taustoja ei aina ehditä sillä tarkkuudella, ei ehditty niin tarkkaan selvittään. Siinä on moni eri näkökohtia."

UP Suomen toimitusjohtajan taustoista löytyy pari lievähköä rikosjuttua nuoruusvuosilta.

MOT:
"Koetteko, että teitä on huijattu?"

Iiro Haimi:
"Toki sillä sillä tavoin, että he sitte tän vuoden määräaikasuuden katkas niin toki siinä siinä niin tota koetaan, että tultiin huijatuksi tai petetyksi miten asian haluaa muotoilla."

MOT:
"No minkä suuruisia korvauksia tulette hakemaan?"

Iiro Haimi:
"No haetaan se sopimuskauden sopimuskauden maksut, mitä mitä se vuoden määräaikasuus ois heille tullu maksamaan niin, sitä summaa haetaan heiltä."

Suomeen perustettiin noin 140 vastaanottokeskusta viime syksynä. Valtaosaa, yli sataa vokkia ylläpitää SPR. Lisäksi ylläpitäjinä on kuntia, seurakuntia, setlementtiliiton toimijoita sekä yksityisiä yrityksiä. Osa keskuksista on ollut jollain tavalla sopimattomia vastaanottotoimintaan. 20 vokkia on ehditty jo sulkea ja lakkautuslistalla on 14 lisää.

Sisäministeriö vastaa maahanmuuttoasioista Suomessa ja on Migrin esimiesvirasto. Se tarkoittaa sitä, että kansliapäällikkö Päivi Nerg on kutsuttu usein mediaan selittämään suomalaisille, miksi emme voi vain sulkea rajoja turvapaikanhakijoilta.

Päivi Nerg, kansliapäällikkö sisäministeriö:
"Alkuvaiheessa varsinkin se tuli niin kuin viha, semmoinen pelko ja kaikki niin kuin ettekö tee mitään, ettekö tee mitään, että laittakaa nyt rajat kiinni ja elkää tänne ottako ja miks te.. ett se alkuvaiheen viesti oli aika pitkään sitä."

MOT:
"Onko tilanne muuttunut tuosta viime syksystä?"

Päivi Nerg:
"On se muuttunut ihan hurjan paljon. Se tietysti muuttu sen takia, että koko Eurooppa alkoi saada pikkuhiljaa tilannetta hallintaan, se muuttu senkin kautta, että Tanska ja Ruotsi otti sisärajatarkastukset. Ruotsi laittoi oman turvapaikkaprosessinsa kuntoon siltä osaltaan.
Se tilanne, jossa meillä lähtee Torniosta bussi illalla ja yön aikana se perustetaan ja pannaan bussillinen maahanmuuttajia tai turvapaikanhakijoita sisään ja kuntalaiset ei tiedä mitään. Se oli se, jonka kautta mä koen että tapahtui näinkin hankalia ilmiöitä."

Jotain ilmapiirin muutoksesta Suomessa kertoo se, että kaikkien haastattelemiemme vastaanottokeskusten johtajien henkeä on uhattu. Turvapaikanhakijoiden aiheuttamista tunnekuohuista ei ole säästytty edes sisäministeriössä.

Päivi Nerg:
"Ne kokemukset joka itse on kokenut viime syksyn aikana, jossa tulee sellainen pelko tunne, että pitää kysyä meidän niin kuin viranomaiselta, että mä tarvitsisin tähän tukee, että uskallanko mä mennä junaan, voinks mä kulkea iltaisin siellä ja siellä ja jos mä menen isoon tilaisuuteen niin oottekste paikalla täällä.. Niin se on sellainen asia jonka mä toivoisin, että me ei annettais sen tapahtua. Mä en haluaisi että Suomi menee semmoiseksi maaksi. Ja sen eteen halutaan kyllä meillä tehdä kaikkemme, että ei tarttis. Se tunne on kauhea tunne."

Kävi ilmi, että Luona Oy:n kiinteistöjohtaja ei ollut kertonut aivan kaikkea MOT:n edellisellä vierailulla. On siis aika palata Siikajärven vastaanottokeskukseen.

Marko Sivula:
"Pitää paikkansa, että vesi on ollu käyttökiellossa. Paljon oli sulanu lunta ja satanu vettä. Ne oli valumisvedet päässy sinne kaivoon ja siellä oli tämmönen varoputki menny tukkoon. Silloin kun viimeks kävitte, niin meil oli puhdistus käynnissä siihen kaivoon."