Hyppää pääsisältöön

Suomalaiset tutustuivat Keski-Aasiaan Neuvostoliiton islamilaisena osana

Kun Ylen ohjelmissa käsiteltiin 1980- ja 1990-luvuilla Keski-Aasiaa, puhuttiin niissä ennen kaikkea islamista ja maataloudesta. Alueen yhteys islaminuskoon säilyi koko Neuvostoliiton ajan, mutta todellinen vapaus harjoittaa uskontoa saapui vasta 1980-luvun uudistusten ja lopulta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.

Vuonna 1981 Yle teki yhdessä neuvostoliittolaisen Gosteleradion kanssa kaksiosaisen dokumentin Keski-Aasian neuvostotasavalloista eli Kazakstanista, Kirgisiasta, Tadzikistanista, Turkmenistanista ja Uzbekistanista. Molemmat osat Keski-Aasia -dokumentista ovat tekstittämättömät, mutta ohjelmat on selostettu Suomeksi. Ensimmäinen osa Keski-Aasian kasvot aloitti kiertomatkan ympäri aluetta Tadžikistanista ja jatkoi väkirikkaaseen Uzbekistaniin, jossa ihasteltiin pääkaupunki Taškentin uutta metroa.

Keski-Aasian valtiot olivat päätyneet osaksi Neuvostoliittoa, sillä Venäjä oli valloittanut alueen jo 1800-luvulla. Venäjän vallankumouksen jälkeen Keski-Aasian valtioista tuli neuvostotasavaltoja.

Ensimmäisessä jaksossa keskityttiin muutenkin Uzbekistaniin, jossa tuolloin asui yli 10 miljoonaa ihmistä. Tasavallan perinneruokia kuvataan hyvin maustetuiksi. Muun muassa pilahvia voi olla sekä makeana että suolaisena, ja erikoinen pasta syödään tuoreena, eikä sitä lainkaan kuivata. Ruoan lisäksi jaksossa julistetaan kuinka edistyksellinen maa oli muslimitasavallaksi, koska sillä oli pitkät perinteet myös naisten koulutuksessa, kuten Neuvostoliitossa kuului.

Taškentin keskuspuistossa kansanmusiikkiyhtye esittää uiguurien perinteisiä lauluja ja tansseja. Uiguurit ovat kansa, joka asuu Keski-Aasiassa ja Kiinassa. Ohjelmien neuvostoyhteistyö näkyy ennen kaikkea tämänkaltaisessa turistimainosmaisuudessa, eikä yhteiskunnan epäkohtia juuri mainita selostuksessa.

Keski-Aasia dokumentin toinen osa Kuusi päivää Keski-Aasiassa jatkaa ensimmäisen osan linjaa. Se alkaa Uzbekistanin Ferganan laakson kolhoosien puuvillapelloilta. Samalla pellolla työskentelevät edustavat useita eri kansoja, joten kielitaito on tärkeä. Tämä selviää kohtauksesta, jossa nähdään kuinka kolhoosin työntekijät suuntaavaat pelloille. Puuvilla kerättiin suurimmaksi osaksi jatkojalostettavaksi Neuvostoliiton muihin osiin. Tästä työnjaosta tuli suuri ongelma Keski-Aasian valtioiden tuotannolle niiden itsenäistyttyä.

Itsenäisyyden aika vapautti uskonnon, mutta taannutti taloutta

Kartta Keski-Aasian neuvostotasavalloista
Keski-Aasian neuvostotasavallat 1980-luvulla Kartta Keski-Aasian neuvostotasavalloista Kuva: yle kuvanauha Keski-Aasia,Neuvostoliitto,Kazakstan,Uzbekistan,Turkmenistan,Kirgisia,Tadžikistan,Kaspianmeri,kartat

Myös 1990-luvulla Ylen ohjelmissa Keski-Aasiaa käsiteltäessä keskityttiin Uzbekistaniin. Uzbekit muodostivat Neuvostoliiton kolmanneksi suurimman kansan, joten tasavallalla oli myös pinta-alaansa suurempi poliittinen voima.

Neuvostoliitossa ideologia ohitti uskonnot, ja uskonharjoittamista ei katsottu hyvällä Keski-Aasian tasavalloissakaan. 1990-lukua kohti lähestyttäessä poliittiset voimasuhteet kuitenkin antoivat uskonnoille tilaa, ja jopa puolueen jäsenet uskalsivat osallistua uskonnollisiin menoihin, kuten hautajaisiin. Jumalanpalveluksia näytettiin jopa Uzbekistanin televisiossa, selviää vuonna 1990 tehdyssä Ulkolinjan ohjelmassa Imperiumin viimeiset hetket.

Keski-Aasian Neuvostotasavallat olivat monella tapaa pois valtioliittonsa keskiöstä. Neuvostoliitto toimi kuin sisäinen siirtomaavalta, joten alueen luonnon rikkaudet valuivat Venäjälle.

Neuvostoliitto on kansainvälisesti köyhä maa, mutta Uzbekistan on kymmenen kertaa köyhempi.― Professori Zohid Haknazarov Imperiumin viimeiset hetket -ohjelmassa

Neuvostoliiton teollinen rakenne oli jättänyt Uzbekistanin vain tuottajan asemaan. Näin sen maatalous tai teollisuus ei ollut juurikaan kehittynyt. Ruoka oli lopussa tai liian kallista, ja tunteet eri kansallisuuksien välillä olivat pinnassa. Kommunistinen puolue yritti parantaa vaikeaa tilannetta lieventämällä otettaan islamista. Taškentista pääsi ensi kertaa myös pyhiinvaellusmatkalle Mekkaan vuonna 1990, Imperiumin viimeiset hetket -ohjelmasta selviää.

Jarmo Koposen toimittamassa Ulkolinjan Keski-Aasia etsii itseään -ohjelmassa tutustutaan juuri itsenäistyneihin Keski-Aasian valtioihin. Neuvostoliitto oli hajonnut vuonna 1991. Ohjelma alkaa konkreettisella esimerkillä elämän muutoksesta: persialaista uuttavuotta noruzia vietettiin ensi kertaa näyttävästi Tadzikistanissa vasta Neuvostoliiton hajottua vuonna 1992. Ohjelma kiertää useissa Keski-Aasian maissa seuraten silkkitien reittiä. Neuvostoliiton romahdettua teknisesti kehittymätön alue oli erityisesti etelän rikkaiden muslimivaltioiden avun varassa.

Tuon avun mukana myös islamilaisuus nosti jälleen päätään, varsinkin alueen hengellisessä keskuksessa Uzbekistanin pääkaupunki Taškentissa. Siellä koraanikoulut olivat suosiossa, kun vanhemmatkin ihmiset halusivat oppia uskostaan enemmän kuin mitä oli mahdollista Neuvostoliitossa.

Lue lisää:

Lviv'läiset kauppiasosuuskuntalaiset kertovat bisneksistään

Perestroika uudisti ja hävitti Neuvostoliiton

Neuvostoliiton viimeisen johtajan Mihail Gorbatšovin 1980-luvun lopulla esittelemät uudistukset, eli perestroika (uudelleenrakentaminen) ja glasnost (avoimuus), mursivat suunnitelmataloutta ja toivat osuuskuntatoiminnan uudeksi yritystavaksi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto