Hyppää pääsisältöön

Erika Turunen - Oopperan pieni suuri nainen

Erika Turunen
Oopperan pukusuunnittelija toimii itsenäisesti. "Tutustun teokseen, teen hirveästi pohjatyötä, tarjoan ohjaajalle ehdotuksiani ja katson, olenko oikeilla jäljillä," Erika Turunen kertoo. Erika Turunen Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen Erika Turunen

Kansallisoopperan pukusuunnittelijalla Erika Turusella on kiire. Stravinskyn Hulttion tien ensi-ilta häämöttää. Yli kahden vuoden työ huipentuu. Oopperan puvustossa vaatturit, ompelijat, modistit, värjärit, suutarit, kampaajat, maskeeraajat, kaikki pysäyttävät Erikan ja kysyvät hänen mielipidettään lukuisista yksityiskohdista. Kuka on tämä huikeita näkyjä loihtiva taiteilija, jolla on sekä tilanteentajua, tunneälyä että lehmänhermot?

Erika Turunen pyytelee anteeksi työhuonettaan, jota hän on yrittänyt siistiä ennen tuloani.
- Siivooja ei tule tänne mielellään, täällä on niin paljon tavaraa.

Huone on juuri sellainen kuin Suomen Kansallisoopperan pukusuunnittelijan työhuoneen voi kuvitella olevan; tietokone, iso pöytä täynnä kyniä, värejä, muotilehtiä, seinillä Erikan kuuluja mestarillisia piirroksia, ideakuvia ja hulppeita asuja. Ollaan mielikuvituksen ja kauneuden maailmassa, naisellisessa sellaisessa.

Käytävältä kajahtaa miehinen äänenavausrepliikki: ”Ja aamuvirtsa maistui Mozartilta…”
- Kuoron miehet on samassa kerroksessa. Ei tule tunnetta, että olisi yksin, Erika hymyilee.

Pukusuunnittelija Erika Turunen työhuoneessaan Kansallisoopperalla
Pukusuunnittelijan työhuone on oopperatalon 5. kerroksessa. Pukusuunnittelija Erika Turunen työhuoneessaan Kansallisoopperalla Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen Erika Turunen
Pukusuunnittelija Erika Turunen työhuoneessaan Kansallisoopperalla
Tietokone täynnä kuvia. Pukusuunnittelija Erika Turunen työhuoneessaan Kansallisoopperalla Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen Erika Turunen
Pukusuunnittelija Erika Turunen työhuoneessaan Kansallisoopperalla
Työhuoneen ikkunat antavat Mannerheimintielle. Pukusuunnittelija Erika Turunen työhuoneessaan Kansallisoopperalla Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen Erika Turunen

Erika Turunen kuuluu alansa ehdottomiin huippuihin Suomessa. Kun hänet valittiin 50 hakijan joukosta vuonna 1995 Kansallisoopperan puvuston johtajaksi, hän oli 27-vuotias kahden pienen lapsen äiti. Erika sai johdettavakseen 30 työntekijän puvuston ja päälle pukusuunnittelijan tehtävät.
- Päämääränäni oli tehdä tästä maailman paras oopperapuvusto. Olen kiinnostunut kehittämään asioita, etsimään uusia, parempia käytäntöjä.

Erikan ensimmäinen oma puvustus Kansallisoopperalle oli vuonna 1998 Prinsessa Ruususen loppunäytös.
- Jorma Uotinen uskoi minuun. Hän oli siihen aikaan baletin johtajana.

Kansallisoopperan ulkopuolella Erika on suunnitellut puvustuksia varsinkin tanssiteoksiin mm. Tero Saariselle, Kenneth Kvarnströmille, Susanna Leinoselle ja Kaari Martinille. Hän on työskennellyt myös ulkomaisissa teatteritaloissa.

Pukusuunnittelija Erika Turusen työhuone Kansallisoopperalla
Erikan piirroksessa on kaikki. Pukusuunnittelija Erika Turusen työhuone Kansallisoopperalla Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen Erika Turunen
tasseli
Tulitasseli. tasseli Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen tasseli
Pukusuunnittelija Erika Turusen työhuone Kansallisoopperalla
Burleskitanssijatar vangitsee katseen. Pukusuunnittelija Erika Turusen työhuone Kansallisoopperalla Erika Turunen

Pari vuotta sitten Erika siirtyi pois esimiehen tehtävistä, joita hän ehti hoitaa 17 vuotta, ja on siitä lähtien keskittynyt pelkästään suunnitteluun.
- Kun tulee vanhaksi, ei kestä enää samalla tavalla sitä, että tekee töitä vuorokaudet ympäri ja viikonloppuisin. Pomona tein suunnitellut lähinnä öisin. Nyt koetan olla viemättä töitä kotiin.

Kaikki on piirroksissa

Mutta nyt Erikalla on kiire. Stravinskyn Hulttion tie on tulossa ensi-iltaan perjantaina 18. maaliskuuta 2016 ja reilun kahden vuoden työ huipentuu. Heti huhtikuun alussa tulee uusintaensi-iltaan Erikan puvustama Pieni merenneito –baletti, jonka kantaesitys oli viime syksynä. Pieni merenneito on Kansallisbaletin johtajan Kenneth Greven koreografia Tuomas Kantelisen musiikkiin.

Lähdemme kierrokselle puvustoon, missä Hulttion tien pukuja vielä ommellaan. Kierros keskeytyy tuon tuosta; vaatturit, ompelijat, värjärit, suutarit, kampaajat ja maskeeraajat pysäyttävät Erikan ja kysyvät mielipidettä lukuisista yksityiskohdista. Ompelimossa törmäämme riemastuttaviin, taitavasti ja pikkutarkasti tehtyihin piirroksiin roolihenkilöistä. Päähenkilöstä Tomista on useita kuvia. Tom luisuu huonoon elämään, ja puvustus kuvaa miehen rappeutumista.

Oopperaohjaaja Dmitri Bertman ja pukusuunnittelija Erika Turunen
Ohjaaja Dmitri Bertman nappaa Erikan kainaloonsa. Oopperaohjaaja Dmitri Bertman ja pukusuunnittelija Erika Turunen Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen dmitri bertman,Erika Turunen
Kansallisoopperan ompelimo
Pahiksen saappaat muistuttavat pirunsorkkia. Kansallisoopperan ompelimo Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen Erika Turunen
Kansallisoopperan ompelimo
Värjäämössä uudesta tehdään vanhaa. Kansallisoopperan ompelimo Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen Erika Turunen

Kun Hulttion tien ohjaaja, lavastaja ja pukusuunnittelija kaksi vuotta sitten aloittivat suunnittelun, heti ensimmäisten tapaamisten jälkeen Erika ryhtyi piirtämään.
- Piirroksissani on ihan kaikki. Teen kuvat myös hyvissä ajoin, jotta kaikki näkevät, mitä ajattelen.

Oopperan henkilökuntakahvilassa kolme bordellikohtauksen miestanssijaa ympäröi Erikan. Miehet valittavat, etteivät pysty tanssimaan liian kovissa, korkeakorkoisissa kengissä. Tehdäkseen ilopojista tarpeeksi irvokkaan näköisiä, Erika on valinnut heille hopeanväriset verkkosukat ja punaiset flamenco-kengät. Erika kuuntelee tyynesti, vakuuttaa, että ongelma ratkaistaan ja ottaa puhelun suutarille.
- Jos koreografi olisi katsonut tarkasti piirrokseni, hän olisi nähnyt millaiset kengät olen suunnitellut miestanssijoille, Erika huoahtaa.

Kahvilassa herättää huomiota baritoni Jaakko Kortekangas komeassa pitkässä takissaan. Hän on oopperan pahis. Pitkä mies näyttää entistäkin pidemmältä mustassa takissa ja pirunsorkkia muistuttavissa kengissä.
- Jaakolla on harjoitustakki, jotta hän voi jo ottaa tuntumaa rooliin. Esityksessä on sitten toinen takki. Kaikista rooleista emme ehdi tehdä harjoitusvaatteita.
Harjoituskappaleita ei ehditty tehdä mm. naisten krinoliineista. Kun krinoliinit seuraavaksi puetaan päälle, selviää miten paljon ne vievät tilaa. Erika aavistaa, että valituksia on tulossa, koska laulajat joutuvat ehkä liian kauaksi toisistaan.

Kansallisoopperan ompelimo
Hulttion tien parraskas nainen Baba saa turbaanin. Kansallisoopperan ompelimo Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen Erika Turunen
Hulttion tie -oopperan peruukkeja
Erikan suunnittelu ulottuu kampauksiin. Hulttion tie -oopperan peruukkeja Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen hulttion tie -ooppera
Kansallisoopperan ompelimo
Parrakkaan naisen koemaski. Kansallisoopperan ompelimo Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen Erika Turunen

She is a genius!

Pukusuunnittelijalta vaaditaan psykologista silmää ja tunneälyä. Myös kokemus auttaa.
- Tunnelma alkaa tiivistyä pari viikkoa ennen ensi-iltaa. Jos ohjaajaa hermostuttaa, hän voi valittaa: ”Meillä on ihan liikaa tavaraa tässä. Ainakin kaulukset pitää poistaa.” Poistamme kaulukset, ja seuraavalla viikolla ohjaaja onkin sitä mieltä, että: ”On liian tyhjää, tarvitaan jotain, miksei meillä voisi olla vaikka kauluksia?” Ja niin laitamme kaulukset takaisin, Erika hymyilee.

Hulttion tien venäläinen ohjaaja, Moskovassa omaa teatteria johtava Dmitri Bertman ilmestyy kahvilaan. Hän huomaa Erikan ja rutistaa tätä lämpimästi. Bertman kuiskaa pehmeästi murtaen punaisiin kiharoihin:
- She is a genius!

Hulttion tien häkellyttävin hahmo on yksi bordellin tanssijattarista. Erika on piirtänyt hänen ylleen vain pari rihman kiertämää, rinnat pursuilevat vapaina ja nännien päällä on punaiset pyörivät tulitasselit. Tanssijatarta esittää Petra Innanen, nainen, joka kymmenen vuotta sitten toi burleskin Suomeen. Erika tunnustaa, että idea ehdottaa rooliin Petra Innasta tuli häneltä.
- Suunnitteluvaiheessa ohjaaja ja koreografi intoilivat, että bordellikohtauksessa lavalla tulisi olemaan paljon paljasrintaisia naisia. Koska tiesin, miten ylivoimainen tehtävä on puhua oopperakuoron naisia tällaiseen rooliin, ehdotin oikeaa burleskitaiteilijaa.

Suomen Kansallisooppera
Harjoitus menossa. Suomen Kansallisooppera Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen Erika Turunen
Erika Turunen ja Päivi Nisula
Erika esittelee Baban esittäjälle mezzo Päivi Nisulalle parrakkaan naisen kuvaa. Erika Turunen ja Päivi Nisula Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen Erika Turunen,Päivi Nisula
Erikan Turusen piirros Hulttion tiehen
Parrakas nainen Erikan piirtämänä. Erikan Turusen piirros Hulttion tiehen Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen Erika Turunen

Bordellin väki verhoaa säärensä verkkosukilla, joissa ihonvärisen trikoon päälle on käsin ommeltu hopeiset nauhat.
- Tavalliset verkkosukat eivät oopperassa käy. Niiden kuvio on niin pieni, ettei se näy lavalta minnekään, Erika selittää.

Värjäämössä pukuihin patinoidaan elämänmaku. Juuri valmistunut vaate saadaan näyttämään vanhalta ja rähjäiseltä. Ovenpieleen on jäänyt roikkumaan Mrs. Lovettin esiliina Sweeny Todd –oopperasta vuosia sitten. Monet muistavat Ritva Auvisen esittämän hurjan rouvan, joka nappaili punaviiniä leipoessaan piirakoita aineksista, jotka eivät kestäneet lähempää tarkastelua. Punaviinitahrat ja veri, vehnäjauhot ja mustikat löytyvät kaikki rouvan essusta.

Erika Turusen suunnittelemat puvut ovat täynnä mietittyjä yksityiskohtia. Välittyykö kaikki myös yleisölle asti?
- Teemme puvustossa tarkkaa työtä, vaikka emme pukuja valmistaessamme tiedä, millaiset valot esitykseen tulee. Jos on pimeää, yksityiskohdat jäävät näkymättä.

Sulkia, hyöheniä, röyhelöitä ja timantteja. Erika Turusen puvut ovat herkistä materiaaleista tehtyjä taideteoksia. Miten ne kestävät kovaa käyttöä lavalla? Puvustossa on varauduttu kaikkeen mm. jatkuvaan pukujen huoltamiseen, kenkien maalaamiseen ja korjaamiseen. Joskus puku ommellaan kokonaan uudestaan. Pienen merenneidon puvut on syksyn jälkeen pesty ja laitettu varastoon. Nyt ne otetaan esiin uusia näytöksiä varten, tuuletetaan, silitetään ja huolletaan.

Kansallisoopperan ompelimo
Mrs. Lovettin essu on likainen. Kansallisoopperan ompelimo Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen kansallisoopperan puvusto
Kansallisoopperan ompelimo
Pienen merenneidon ruma ankanpoikanen. Kansallisoopperan ompelimo Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen pieni merenneito -baletti
Pieni merenneito -baletin ankanräpylä
Pienen merenneidon tanssijan räpylä. Pieni merenneito -baletin ankanräpylä Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen pieni merenneito -baletti

Pitkissä tangoissa roikkuvat Hulttion tien jo valmiit puvut. Kuinka monta pukua joutuu suunnittelemaan yhteen oopperaan?
- Hulttion tiessä on aika vähän pukuja, vain noin 220. Tavallisesti teos vaatii noin 250–350 pukua. Hovantshina on esimerkki suuresta pukumäärästä, siinä pukuja on 580. Jos mukana on lisäkuoro ja se vaihtaa vaatteita kolmekin kertaa, niin se tekee 300 pukua lisää, Erika laskeskelee.

Työhuoneen ovella huhuilee Lumikuningattaren ja Pienen merenneidon säveltäjä Tuomas Kantelinen. Hän tulee ohikulkiessaan moikkaamaan Erikaa ja vaihtamaan pari sanaa tulevasta yhteistyöstä.
- Ihana ihminen! Erika huokaa Tuomaksen mentyä.
- Kun istuin kotona piirtämässä baletin pukuja ja hain inspiraatiota, Tuomas lähetti minulle sähköpostitse musiikkiaan. Hän tuli myös läppärin ja syntikan kanssa ompelimoon ja soitti meille. Lounaalla hän tuli samaan pöytään ompelimon tyttöjen kanssa ja oli hirveän utelias ja kiinnostunut kaikesta. Me puvustossa syömme ihan Tuomaksen kädestä!

Käyrätorvensoittajasta pukusuunnittelijaksi

Läheltä piti, ettei Erikasta tullut muusikkoa. Hän soitti käyrätorvea, kunnes pääsi 21-vuotiaana Taideteolliseen korkeakouluun opiskelemaan vaatesuunnittelua. Erika on Raumalta kotoisin ja soitti mukana Rauman kuulussa poikasoittokunnassa.
- Tulen perheestä, jossa todella harrastettiin musiikkia. Isä soitti ja äiti lauloi. Olin koko lapsuuteni mukana erilaisissa musiikkitilaisuuksissa.
- Samassa musiikkiopistossa opiskelivat mm. Radion sinfoniaorkesterin nykyinen ylikapellimestari Hannu Lintu ja käyrätorviprofessori Markus Maskuniitty. Kävimme myös soittotuntimatkoilla Hannun kanssa Helsingissä. Minä kävin tunneilla Antero Kasperilla.
- Kun Raumalla oli sellaisia vertailukohtia kuin Hannu ja Markus ja Terhikki Tapani – joka soittaa käyrätorvea nykyään Kansallisoopperan orkesterissa - en suunnitellut ryhtyväni muusikoksi.

Kansallisoopperan ompelimo
Valjaat piilotetaan korsetin alle. Kansallisoopperan ompelimo Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen Erika Turunen
Erika Turunen ja Hanna Rantala Hulttion tien sovituksessa
Erika näyttää sopraano Hanna Rantalalle miten lennetään. Erika Turunen ja Hanna Rantala Hulttion tien sovituksessa Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen Erika Turunen,sopraano hanna rantala
Erika Turunen ja Hanna Rantala Hulttion tien sovituksessa
Hanna Rantala eli Anne Trulove valmistautuu lentämään. Erika Turunen ja Hanna Rantala Hulttion tien sovituksessa Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen Erika Turunen,sopraano hanna rantala

Erikan kollegat sanovat, että raumalaiset juuret näkyvät hänen töissään. Hän on imenyt itseensä vanhan puutalokaupungin hengen, idyllin pitsijuhlineen. Erikan tuotteliaisuus, loputtomat ideat ja värienkäyttö herättävät ihastusta. Puvut istuvat täydellisesti ja imartelevat kantajaansa. Varsinkin tanssiteoksissa näkyy hänen luova tapansa käyttää kankaita.

- Opiskelin Taideteollisessa, kun pyrin ja pääsin Sibelius-Akatemiaan laulun pedagogiikkaoppilaaksi. Opettajani Katariina Salomaa meni naimisiin ja pyysi minua suunnittelemaan itselleen hääpuvun. Sain kutsun häihin ja tutustuin koko Salomaan perheeseen. Isä Pekka Salomaa, Sibelius-Akatemian oopperakoulutuksen professori kysyi, olinko ajatellut puvustaa oopperaa. Niin lähti urani alkuun oopperan parissa.
- Pääsin heti tekemään kiinnostavia produktioita Sibelius-Akatemian Kulmakamariin. Jouduin tekemisiin kansainvälisten taiteilijoiden kanssa ja tutustuin moniin laulajiin, joiden kanssa nykyään teen töitä.

Lehmänhermot

Kierroksen jälkeen istumme vielä hetken Erikan työhuoneessa. Päivä on jo pitkällä, harjoitukset ohi ja käytävästä kaikuu jälleen kuoromiesten iloiset äänet: ”Mä olen ainakin seksuaalisesti kiihottunut tuollaisen soolon jälkeen…”

- Tässä työssä pitää olla hyvä tilannetaju, Erika juttelee. Sovituksissa laulaja voi ruveta itkemään, koska hän on siinä niin paljaina. Täytyy aistia, mistä oikeasti on kysymys. Syy voi olla ihan joku muu kuin vaate.

Erika Turunen ja Hanna Rantala Hulttion tien sovituksessa
Korsetti piiloon valkoisen puvun alle. Erika Turunen ja Hanna Rantala Hulttion tien sovituksessa Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen Erika Turunen,sopraano hanna rantala
Erika Turunen ja Hanna Rantala Hulttion tien sovituksessa
Ohjaaja Dmitri Bertman ja koreografi Edvald Smirnov mukana sovituksessa. Erika Turunen ja Hanna Rantala Hulttion tien sovituksessa Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen Erika Turunen
Erika Turunen
Hulttion tien valmiit puvut odottavat tangoissa. Erika Turunen Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen Erika Turunen

Sitten pitää olla myös lehmänhermot.
- Oopperassa on paljon henkilöitä, jotka vaativat tilaa. Jos kaikesta saisi hermoromahduksen, niin sen saisi sitten joka viikko. Ei kannata olla liian nättinokkainen, on parempi asettua toisen ihmisen näkökulmaan; entä jos minut laitettaisiin punaisessa hameessa keskelle näyttämöä moneksi tunniksi…?

Oopperan ja tanssin puvustamisessa on suuri ero, kun niitä vertaa vaikka teatteriin.
- Puheteatterissa pohditaan ohjaajan kanssa karaktäärejä. Mutta oopperassa tutustun itse teokseen, teen hirveästi pohjatyötä ja tarjoan sitten ohjaajalle ehdotuksiani ja katson, olenko oikeilla jäljillä.
- Yleinen jännitys ja kiihkeys tiivistyvät kohti ensi-iltaa. Kaikki ovat ihan väsyneitä ja säserinä. Siinä vaiheessa en lähde porukan kanssa baariin miettimään.
- Kun tulee valituksia, en ryhdy heti toimimaan, vaan mietin balanssia. Ei pidä tehdä mitään hätiköidysti.

Kauneuteen ei koskaan kyllästy, sanoo kollega Turusen töistä. Hänellä on mielikuvitusta ja vahva näkemys. Hän arvostaa käsityötä ja on taitava yhdistämään vanhan uuteen, niin että se edustaa hänen omaa tyyliään. Erika jos kuka pystyy luomaan sadunhohdon näyttämölle.

Erika Turunen miettii hetken.
- Kyllä mä olen ihan hyvin pärjännyt, yhdistänyt työn ja muun elämän. Ainakin mun lapset on ihan kivat ja normaalit. Poika käy armeijaa, ja tytär on valmistumassa juuri sisustusarkkitehdiksi.

Hulttiontie -oopperan Suomen Kansallisoopperassa
Bordellin emäntä ja alan väkeä. Erika Turusen puvustusta Stravinskyn Hulttion tie -oopperaan Kansallisoopperassa maaliskuussa 2016. Hulttiontie -oopperan Suomen Kansallisoopperassa Kuva: Suomen kansallisooppera huolttion tie

Yleisradio lähettää Igor Stravinskyn oopperan Hulttion tie Suomen Kansallisoopperasta lauantaina 9. huhtikuuta 2016.
Lue lisää oopperasta Kansallisoopperan sivuilta.
Kuuntele suora radiolähetys Yle Radio 1 klo 19.
Katso suora kuvallinen verkkolähetys yle.fi/klassinen klo 19.

Yleisradio lähettää Kenneth Greven ja Tuomas Kantelisen baletin Pieni merenneito Suomen Kansallisoopperasta perjantaina 22. huhtikuuta 2016.
Lue lisää baletista Kansallisoopperan sivuilta.
Katso suora kuvallinen verkkolähetys yle.fi/klassinen klo 19.

  • John Luther Adamsin äänimaisema pitää otteessaan

    John Luther Adamsin äänimaisema pitää otteessaan

    Yhdysvaltalainen John Luther Adams (s. 1953) tunnetaan vahvoja mielikuvia ja tilavaikutelmia tuovista äänimaisemistaan. Nyt päätöksensä saa 2010-luvulla valmistunut orkesteriteosten trilogia. Ensin oli Become River, sitten menestysteos Become Ocean, ja viimeisimpänä nyt ensilevytyksensä saanut Become Desert.

  • Mälkin ja HKO:n pirteää Bartókia

    Mälkin ja HKO:n pirteää Bartókia

    Maltillista levytystahtia ylläpitävä Helsingin kaupunginorkesteri on ylikapellimestarinsa Susanna Mälkin johdolla taltioinut Béla Bartókin varhaista näyttämömusiikkia.

  • Heinisen tuttuja uutuuksia

    Heinisen tuttuja uutuuksia

    Viime vuonna 80 vuotta täyttänyt Paavo Heininen tunnetaan sävellystuotantonsa lisäksi ennen kaikkea opetustyöstään. Heininen on arvostettu pedagogi, joka Sibelius-Akatemian sävellysprofessorin virassa toimiessaan oli taidemusiikin alueella merkittävä esteettisten suuntaviivojen määrittäjä Suomessa.