Hyppää pääsisältöön

Iltatähden kolmas vuosi oli hyvä vuosi suomirockille ja juurimusalle

Kollaasi Iltatähti-ohjelman esiintyjistä vuonna 1975.
Kollaasi Iltatähti-ohjelman esiintyjistä vuonna 1975. Kuva: Yle kuvanauha, Yle/Arja Lento, Elävä arkisto Iltatähti (musiikkikappale),1975,Yle Elävä arkisto

Vuonna 1975 Iltatähti-ohjelma tarjoili "rytmimusiikin rautaisannoksia" parhaimmillaan jopa kahdesti kuussa. Folk ja country raikasivat runsaasti, ja Suomen eri kolkkien rock-elämää esiteltiin. Jäljelle jääneiden nauhojen herkkuja ovat mm. Hurriganes, Wigwam, Maarit, Vanha Isäntä, Virtanen, Dr. Feelgood, Loudon Wainwright III ja Professori Pitkätukka.

Iltatähden kolmannelta vuodelta on tallella vain yksi kokonainen ohjelma, mutta kadonneita jaksoja on tätä artikkelia varten osittain ennallistettu säilyneiden työnauhojen ja sisältöselostusten avulla. Joistakin lähetyksistä ei ole säilynyt mitään materiaalia. Ohjelmien soittolistat ovat artikkelin lopussa. Lisää kokonaisia Iltatähtiä on nähtävänä Yle Areenassa.

Kevään 1975 aloitusjakson filmivieraisiin kuului mm. The Guess Who, jota suomalainen musiikkialan veteraani Johan "Mosse" Vikstedt haastatteli New Yorkissa.

Lähetyksen leijonanosuuden muodosti intensiivinen livetaltiointi Hurriganesin joulukuisesta keikasta Tavastia-klubilla. Oheisen koosteen loppuun on lisätty haastattelu, jossa Iltatähden toimittaja Mikko Alatalo tiukkaa, mihin yhtye oikein pyrki musiikillaan. Juttutuokiota ei ajettu alkuperäisessä ohjelmassa ilmeisesti kehnon äänenlaadun vuoksi.

Folkralleja ja viisukritiikkiä

Helmikuussa Iltatähtien lähetystahti tiheni kahteen kertaan kuussa, joskin ohjelma-aika samalla hieman lyheni noin tuntiin tai sen alle. Helmikuun ensimmäisen ohjelman (6.2.1975) päävieraana oli folkyhtye Cumulus, jonka osuus on nauhoitettu helsinkiläisessä Pub Britanniassa. Kokonaan on hävinnyt Alibi-klubilla tehty harvinainen livetallenne Kalevala-yhtyeestä, 1970-luvun helsinkiläisrockin merkittävästä instituutiosta.

Musiikkipoliittiset jutut hupenivat sarjasta vuoden mittaan lähes olemattomiin, mutta tässä helmikuisessa Iltatähdessä puhetta on vielä tarjolla paristakin aiheesta. Yleisradion euroviisutuottaja Erkki Pohjanheimo saa perustella, miksi Suomen loppukilpailuun pääsi karsintaerien parhaiden ohella myös poliittisen laululiikkeen keulakuvabändi Agit-Prop.

Mielipiteitä musiikkikirjojen julkaisemisesta kysellään kustantajilta ja toimittaja Ilpo Sauniolta, joka peräänkuuluttaa mm. perusteoksia maailman eri musiikkikulttuureista ja afroamerikkalaisesta populaarimusiikista. Haastattelujen lomassa nähdään työväenlaulaja Reijo Frankin jykevä esitys.

Onko Pihasoittajat tuumaillut sähköistystä, esimerkiksi lusikoiden tilalle sähkövatkainta?― Matti Rosvall Iltatähdessä

Folk-anti jatkui helmikuun toisessa lähetyksessä (20.2.1975), jonka pääesiintyjä oli Suomen euroviisukarsinnan voittajayhtye Pihasoittajat. Edustuskappale Viulu-ukko edusti bändin johtajan Kim Kuusen mukaan kuitenkin jo taakse jäänyttä tyyliä. "Rallit pitkästyttävät, nykyään pidämme musiikista, jossa on enemmän ideoita."

Samassa ohjelmassa nähtiin kevään ensimmäinen alueraportti, jonka aiheena oli Turun rock- ja jazzelämä. Katsauksesta on valitettavasti jäljellä vain Turku Big Bandin ja paikallisten rockbändien (Yellow, Kopra, Kaamos) haastatteluja.

Kadonneiden nauhoitusten osalta yksi harmillisimmista tapauksista on maaliskuun alussa lähetetetty jakso (6.3.1975), joka sisälsi mm. Dave "Isokynä" Lindholmin ja Tiitta Spoutin live-esiintymiset. Tallella olevilla nauhoilla Wigwam esittää kolme kappaletta vasta tulossa olevalta albumiltaan Nuclear Nightclub. Hillitymmän materiaalin tulkitsijaksi leimautunut Irina Milan monipuolistaa taiteilijakuvaansa rokkipitoisella käännösversiolla Paul Simonin biisistä Keep the Customer Satisfied.

Ihan päin helvettiä...― Maarit Iltatähti-haastattelustaan

Maaliskuun toisen jakson (20.3.1975) kotimainen päätähti Maarit Hurmerinta esittää energisesti kaksi Juice Leskisen tekstittämää kappaletta, joista kumpikaan ei kuulu hänen kaikkein tunnetuimpiin esityksiinsä. Haastattelussa nuori laulaja vastailee kysymyksiin ujosti mutta manailee jälkikäteen puheitaan. Työnauhalta on oheiseen videoon poimittu mukaan haastattelun jälkisetvintä ja uusiksi otettu vastaus.

Samassa lähetyksessä Maaritin kanssa nähtiin maaliskuinen konserttivieras, keyboardvetoinen brittiprogebändi Greenslade, joka oli Suomessa ilmeisen niukalti tunnettu. Edellisen vuoden euroviisuvoittajalta Abbalta kysellään kantaa Tukholmassa järjestettävään vaihtoehtoiseen viisufestivaaliin.

Ruotsin Euroviisujen aattopäivänä 21.3. Iltatähdellä oli vielä erikoislähetys, jossa puitiin koko viisuinstituution mielekkyyttä. Useimmat ohjelman haastateltavista arvostelivat kisojen prameutta ja musiikillista kapea-alaisuutta. Niiden katsottiin hyödyttävän lähinnä kaupallisia levy-yhtiöitä.

Viihdepäälikkö Aarre Elon mukaan Ylen TV1:ssä oli jo vakavasti harkittu, kannattiko jatkossa enää olla mukana. "Demokraattisten piirien" nimissä puhuvan Henrik Otto Donnerin mielestä yleisradioyhtiöiden ei tulisi harjoittaa musiikin kaupallistumista tukevaa toimintaa. Haastateltavina ovat myös mm. Tukholman Alternativfestivalin organisaattori Roger Wallis sekä tapahtuman suomalaisvieraisiin kuuluneen Agit-Propin puhemies Pekka Aarnio.

Jazzia, esipunkkia, huumoria ja tolppakenkiä

Iltatähden huhtikuun lähetyksistä ei ole jäljellä paljoakaan. Kokonaan on hävinnyt kuun puolivälissä televisioitu jakso, jossa ääneen pääsivät lahtelaiset rockbändit Valentino, Haikara, Amulet ja Cameo. Haikaraa lukuunottamatta bändeistä ei ole jäljellä muitakaan tv-tallenteita.

Huhtikuun alun "rautaisannos" (3.4.1975) edusti tyylipuhtaasti ohjelmasarjan alkuaikojen moniarvoista linjaa. Marion Rungin ja ranskalaispoppari Claude Francois'n lisäksi kuultiin pitkästä aikaa kotimaista jazzia. Olli Ahvenlahden popjazzcombon Ateneum-sessiosta on säilynyt työnauha.

Sarjan seuraava osa esitettiin vapun johdosta poikkeuksellisesti keskiviikkona 30. huhtikuuta, ja poikkeuksellinen oli artistikombinaatiokin. Veltto Virtasen ja Mauri "Moog" Konttisen luotsaama raju ja ilkeä, monien myöhempien punkbändien esikuvakseen nimeämä Virtanen sai seurakseen Seitsemän Seinähullun Veljeksen huumoriorkesterin. Outoa yhdistelmää täydensi koomisen torvisoiton erikoisryhmä Retuperän WBK, jonka osuus ei ikävä kyllä ole säästynyt myöhemmille polville.

Ihmiset haluaa vaihtoehtoja, ettei se oo aina sitä iänikuista rockin jynkytystä.― Jouni Kesti Iltatähdessä

Varsinaisia harvinaisuuksia tarjosi toukokuun puolivälissä (15.5.) tullut ohjelma, jonka kaikki musiikkinumerot ovat poikkeuksellisesti tallella. Torniolainen Battaglia voitti popyhtyeiden SM-kisan vuonna 1971 ja teki ensimmäisenä lappilaisena rockbändinä oman LP:n vuonna 1974.

Ohjelman toinen pohjoissuomalainen vieras on lähinnä oululaisen Express-yhtyeen soittajista koottu Kestapropos. Sen sähköisen avantgardejazzin omaleimaisen soundin tärkeä tekijä oli Juhani Sippolan viulu. Oheisen videon loppuun on lisätty yhtyeen johtajan Jouni Kestin haastattelu, jota ei ilmeisesti aikanaan sisällytetty itse ohjelmaan.

Kahdeksanhenkisessä Vetonaulassa oli mukana peräti neljä laulajaa. Vain yhden singlen levyttänyt helsinkiläisyhtye panosti soulahtavaan amerikkalaistyyliseen lauluyhtyemusiikkiin ja näyttäviin lava-asusteisiin, joihin kuuluivat koristeelliset leveälahkeiset haalarit ja tolppakorkokengät.

Skottiruuduista Professori Pitkätukkaan

Kesän korvalla Katso-lehti spekuloi jo Iltatähden ohjelman lakkauttamisella (Erkki Pälli: Sammuuko Iltatähti? Katso 22/1975). Tekijät kiistivät lopetushuhut mutta paljastivat, että osa aiemmin nähdystä aiheistosta siirrettäisiin uuteen Tasavallassa tapahtuu -makasiiniohjelmaan. Iltatähden budjetti pysyi edelleen pienenä, mutta kesäfestivaaleilta taltioitiin esityksiä, mikäli mahdollisuuksia tarjoutui. Suven 1975 festarivieraita esiteltiinkin 19. elokuuta nähdyssä jaksossa.

Riihimäellä Riutan lavalla esiintyi kova listanimi, levy-yhtiön kokoama ja nimeämä The Rubettes, jonka tyyli oli nostalgista muistumaa 1950-luvun doowopista. Lappajärven Tulivuorirockia tähdittänyt tuore teinisuosikki Bay City Rollers kumoaa haastattelussaan ilkeämieliset huhut, joiden mukaan heidän hittinsä toistettiin keikoillakin nauhalta.

Näiden popidolien vastapainona oli tarjolla Ruisrockissa vieraillut juureva irkkukitaristi Rory Gallagher, jolta udeltiin mm. aikeista käsitellä Pohjois-Irlannin kriisiä lauluissaan. Ohjelman neljäs artisti oli romanidiiva Anneli Sari.

Hobbiteilla ja vastaavilla ei ole mitään tekemistä rockin kanssa.― Wilko Johnson Iltatähdessä

Syksyllä 1975 Iltatähden lähetyskerrat harvenivat noin kertaan kuussa. Kauden ensimmäinen ohjelma (9.9.) jatkoi kesän festivaalien sadonkorjuuta.

Yksi vuoden 1975 tärkeimmistä ulkomaisista bändivieraista oli Oulun Kuusrockia vanhakantaisella britti-r&b:llään ravisuttanut Dr. Feelgood. Kitaristi Wilko Johnson uskoo bändin suosion johtuvan yleisön kyllästymisestä progressiiviseen ja taiteelliseen rockiin: "Viimeiset viisi vuotta ihmiset ovat kuunnelleet typeriä syntikoita."

Feelgoodin kanssa samassa jaksossa nähtiin jokseenkin eri tyyliä edustavan Mahavishnu Orchestran johtajan John McLaughlinin pitkä haastattelu musiikista, päihteistä ja uskonasioista. Tallella on myös sovittajapariskunta Pirjo ja Matti Bergströmin haastattelu.

Kirjoitan paljon rakkaudesta, mutten välttämättä onnellisesta. Kuolemasta, urheilusta, juomisesta, tupakoinnista... kaikista lempijutuistani.― Loudon Wainwright III Iltatähdessä

Syyskuun toisen ohjelman (23.9.) päävieras oli Helsingissä kesällä esiintynyt satiirinen laulaja-lauluntekijä Loudon Wainwright III. Suomirockin maakuntakierros päättyi tällä erää kahden rovaniemeläisen bändin esittelyyn. Molemmat olivat yltäneet pop-yhtyeiden SM-kisan finaaliin, Trampas vuonna 1973, Arcticus vuotta myöhemmin. Viimemainitun ryhmän riveissä nähdään mm. kosketinsoittaja Jukka Hakoköngäs, joka soitti myöhemmin mm. Hectorin, Pave Maijasen ja Aki Sirkesalon orkestereissa ja teki pitkän uran Ylen musiikkituottajana.

Professori Pitkätukka on setä, joka pistää säären hetkumaan ja pyllyn heilumaan.― Mikko Alatalo Professor Longhairista

Lokakuussa Iltatähden tahti harveni, ja vajaan tunnin mittainen ohjelma ilmestyi ruutuun kerran kuussa tiistaisin. Lokakuun 21. päivänä lähetetty Iltatähti on vuoden 1975 ainoa kokonaisena säilynyt lähetys.

Tässä ohjelmassa rhythm and blues -veteraani Professor Longhair soittaa Tavastia-klubilla, ja iskelmätähti Markku Aro yllättää soul-artistina Uranus-yhtyeen kera. Filmivieraita ovat Procol Harum ja "pikkuhitlerviiksinen" Sparks. Musiikkipoliittisiin aiheisiin palattiin nyt pitkästä aikaa, kun Ruotsin tv ilmoitti jättävänsä seuraavat Euroviisut väliin perusteenaan kisojen "musiikillinen alamäki".

Vuoden lopussa Iltatähti panosti jälleen kotimaisin voimin tehtyyn folkiin ja lännenmusaan. Marraskuun ohjelmasta (25.11.) on säilynytkin vain Helsingin Natsalla tehty livetaltiointi, jossa espoolainen Vanha Isäntä soittaa kelttiläis-amerikkalaista perinnemusiikkia.

Kantriteema jatkui vuoden 1975 viimeisessä Iltatähdessä. Joulun aatonaaton ohjelman kotimaiset pääesiintyjät olivat Country Express ja Jussi Raittinen & Country Boys. Steel-kitaristi Roy Rabb esittelee katsojille erikoista instrumenttiaan. Raittinen puolestaan joutuu selittämään, kuinka "osallistuva vasemmistolainen" saattoi viihtyä countrymusan parissa, vaikka se usein oli poliittisesti vanhoillista tai jopa taantumuksellista.

Ohjelmissa esitetyt kappaleet

Huom. Vain osa ohjelmista on säilynyt kokonaisina. Juonnot puuttuvat useimmista jaksoista.
Iltatähti 23.01.1975 Hurriganes: Blue Suede Shoes, Get On, Hey Groupie, Tallahassee Lassie, Roadrunner; Cumulus: Rosmariini. Haastateltavina The Guess Who (toimittaja Johan Vikstedt) ja Hurriganes, Ohjelmassa ovat lisäksi esiintyneet Elvis Presley, Geordie, The Guess Who, Van Morrison sekä Ateenan Valkoruusu.
Iltatähti 06.02.1975 Cumulus: I'm a Rover, Mikko Makkarainen, Bellman-potpuri, Juon kanssasi tuntematon ja Vanha juomalaulu; Reijo Frank: Halpa laulaja. Haastateltavina Erkki Pohjanheimo (Yle), Pentti Huovinen (Otava), Heikki Kääriäinen (Tammi), Ilpo Saunio, Anki Lindquist, Cay Karlsson ja Petri Hohenthal. Ohjelmassa ovat lisäksi esiintyneet Kalevala, Johnny Nash ja Yellow.
Iltatähti 20.02.1975 Pihasoittajat: Viulu-ukko, Flikkain polska, Manalan neito. Haastateltavina Kim Kuusi (Pihasoittajat), Kalevi Kuosa (Turku Rock Festival), Tapio Pakkala ja Hannu Riikonen (Turku Big Band), Alarik Repo, Helge Koskela, Peter Stråhlman. Ohjelmassa ovat lisäksi esiintyneet Turku Big Band, Kopra, Kaamos, Yellow ja Isokynä Lindholm.
Iltatähti 06.03.1975 Irina Milan: Kuoleman kultainen portti, En saa laulaa, Vain sinulle laulun tein; Wigwam: Freddie Are You Ready, Bless Your Lucky Stars, Kite. Ohjelmassa ovat lisäksi esiintyneet Isokynä Lindholm, Tiitta Spout ja Abba.
Iltatähti 20.03.1975 Maarit: Hoida itses kuntoon, Kuolevat lehdet. Haastateltavina Maarit Hurmerinta, Björn Ulvaeus, Benny Andersson ja Greenslade. Ohjelmassa ovat lisäksi esiintyneet Münchenin Kamarioopperan orkesteri ja Deep Purple, Abba, Greenslade ja Pihasoittajat.
Iltatähti 21.03.1975 Haastateltavina Aarre Elo, Lauri Karvonen, Rauno Lehtinen, Henrik Otto Donner, Pekka Aarnio ja Roger Wallis.
Iltatähti 03.04.1975 Olli Ahvenlahti Combo: Sandy, Breeze. Ohjelmassa ovat lisäksi esiintyneet Claude Francois, Marion ja Haikara.
Iltatähti 17.04.1975 Materiaali kadonnut. Ohjelmassa ovat esiintyneet Valentino, Haikara, Amulet, Cameo, Anki ja Seitsemän seinähullua veljestä.
Iltatähti 30.04.1975 Virtanen: Elektroninen xtaasi, Harley-Davidson; Seitsemän Seinähullua Veljestä: Kaupungin rumin mies, Mikä puserossa pullottaa, Muuttunut oot siitä paljon, Hauska tappa vanha tuttu. Ohjelmassa ovat lisäksi esiintyneet Roger Glover, Retuperän WBK, The Shadows, KC & the Sunshine Band, Pilot, Oscar, Rufus, Cliff Richard ja H.B. Barnum.
Iltatähti 15.05.1975 Vetonaula: Don't Be Fooled by the Name, Keeper of the Castle, Get Ready, Breakin' Up Is Hard to Do, Are You Man Enough; Battaglia: I Can't Dance, Kunhan hengailen vaan: Kestapropos: Syyskoleassa auringossa omenoita poimimassa, Lallin möyly. Haastateltavana Jouni Kesti. Ohjelmassa on lisäksi käsitelty Kari Lunnaksen tutkimusta poplehdistä.
Iltatähti 29.05.1975 Materiaali kadonnut. Ohjelmassa ovat esiintyneet mm. Anneli Sari ja Paula Koivuniemi.
Iltatähti 19.08.1975 The Rubettes: Juke Box Jive, Blue Moon; Anneli Sari: Romano choro, Kohtalon tiellä, Kasvot kertoo kaiken; Bay City Rollers: Shang-A-Lang, Bye Bye Baby; Rory Gallagher: Garbage Man, Take What I Want. Haastateltavina Rubettes, BCR ja Rory Gallagher (toimittaja Vesa Majanen).
Iltatähti 09.09.1975 Dr. Feelgood: She Does It Right, Roxette. Haastateltavina Dr. Feelgood, John McLaughlin, Pirjo ja Matti Bergström. Ohjelmassa ovat lisäksi esiintyneet Paula Koivuniemi, Matti ja Pirjo Bergström ja Mahavishnu Orchestra.
Iltatähti 23.09.1975 Trampas: Päivän peili, Surun laulu; Arcticus: Tell Her She's Lovely, Flashback; Loudon Wainwright III: Say That You Love Me, Bicentennial Certainty, Clockwork Chartreuse. Haastateltavana Loudon Wainwright III.
Iltatähti 21.10.1975 Professor Longhair: Meet Me Tomorrow Night, Jambalaya, Ball Head, Going Home Tomorrow; Procol Harum: Pandora's Box; Uranus: Boogie on a Reggae Woman, What'd I Say; Sparks: Get in the Swing; Markku Aro & Uranus: Me And Mrs Jones. Haastateltavina Roland Eiworth, Lars Boberg, Peter Berggren, Sparks, Professor Longhair (toimittaja Vesa Majanen).
Iltatähti 25.11.1975 Vanha Isäntä: Farewell to Athenry, Arthur McBride, Mormon Breakdown, Going Down the Road Feeling Bad. Ohjelmassa ovat lisäksi esiintyneet America, Hurriganes, Erkki Junkkarinen ja Viktor Klimenko, Marion, Dr. Hook ja Country Express.
Iltatähti 23.12.1975 Country Express: Branded Man ja Jealous Heart; Jussi Raittinen & Country Boys: Syöpäsairaala, Luokkajuhla, Pitkä musta auto. Haastateltavina Jussi Raittinen, Börje Björkqvist, Roy Rabb. Ohjelmassa ovat lisäksi esiintyneet Ronee Blakley, Haven Hamilton, Little Feat ja Rotox.

Lue lisää:

Kollaasi Iltatähti-ohjelman esiintyjistä vuonna 1973.

Varhainen Iltatähti oli koko perheen kriittinen musiikkiohjelma

1970-luvun keskeisin pop- ja rockohjelma oli alkujaan omistettu aivan kaikelle kevyelle musiikille Hurriganesista lehmänkellonkalisteluun. Hyvän ja huonon musiikin raja oli tekijöille kuitenkin kirkas, eikä se jäänyt yleisöllekään epäselväksi.

Lue lisää:

Iltatähden vuoden 1974 esiintyjiä kollaasissa.

Vuonna 1974 Iltatähti vaihtoi väriin ja Mikko Alataloon

Iltatähti aloitti vuonna 1974 värilähetykset, ja sen juontaja vaihtui muutaman kuukauden välein. Mukana mm. Hullujussi, Juice Leskinen & Coitus Int, Niemen, Procol Harum, Kaseva, Irwin, Albert Järvinen, M. A. Numminen.

Lue lisää:

Kollaasi Iltatähden vuoden 1976 artisteista.

Proge ja fuusiomusa tahdittivat Iltatähden ennätysvuotta 1976

TV2:n Iltatähti-musiikkiohjelmalla oli vuonna 1976 enemmän lähetyksiä kuin koskaan muulloin. Se koki musiikkipoliittiseksi tehtäväkseen nostaa esiin kunnianhimoisia kokeiluja vastapainoksi "kauppamiesten tavaralle". Jälkipolville säilyneisiin arkistoaarteisiin kuuluvat mm. Sorvali–Hurmerinta Bandin, Nono Söderbergin, Royalsin, Piirpauken, Steeleye Spanin, Chicago Overcoatin ja Kontravirtasen esiintymiset.

Lue lisää:

Juontaja Sinikka Hein ja Iltatähti-sarjan grafiikkaa ja artisteja.

Iltatähti 1977: Punk tuli, Alatalo meni

Iltatähden tuttu isäntä Mikko Alatalo jätti musiikkisarjalle vuonna 1977 jäähyväiset ja teki tilaa seuraajalleen Sinikka Heinille. Samaan aikaan ohjelman katsojat saivat tutustua kummalliseen erikoisuuteen nimeltä punk-rock. Säilyneiden tallenteiden harvinaisuuksiin kuuluvat mm. Jukka Tolosen, Hectorin ja H.E.C.-yhtyeen, Wasama-kvartetin, Jimi Sumén & Dreamsin ja Madame Georgen livetaltiot.

Lue lisää:

Kollaasi Iltatähden vuoden 1978 esiintyjistä.

Iltatähden lento keskeytyi, kun 1970-luvun loppu läheni

TV2:n musiikkiohjelma Iltatähti juhli viisivuotista taivaltaan keväällä 1978. Juontajat vaihtuivat Matti Kyllösestä Tapani Ripattiin, mutta vuosikymmenen taitteen lähestyessä himmeni myös Iltatähti – vaikkakin vain väliaikaisesti. Ennen sitä se ehti kuitenkin tallentaa mm. Eppu Normaalin ja Popedan ensimmäiset tv-esiintymiset.

Lue lisää:

Kollaasi Iltatähden 1980-luvun esiintyjistä.

Iltatähden lopunajat – heviä, syntikoita ja kasariglamouria

Kevyen musiikin ohjelmaklassikko Iltatähti palasi pitkän tauon jälkeen ruutuun vuoden 1980 lopussa. Viimeisinä vuosinaan se tarjosi raskasta rockia, syntikkapoppia, suomidiskoa, ihonmyötäisiä trikoita, säihkyvää tyylikkyyttä ja paljon kaikkea muuta. Vuosien 1980–1983 herkkuja ovat mm.

Lisää ohjelmasta

  • Tuska – metallinmakuista festarointia vuodesta 1998

    Tuska-festivaalit keräävät yhteen metallimusiikin ystävät

    Tuska-festivaali järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1998. Helsingin Tavastia-klubilta kaksipäiväisenä sisätapahtumana aloittanut festivaali on kasvanut vuosien saatossa Pohjoismaiden suurimmaksi metallimusiikkitapahtumaksi.

  • Uljas uusi maailma – Suomen ensimmäinen sähkömusiikkidraama

    Martti Vuorenjuuri teki antiutopiasta radiosovituksen 1958.

    Vuonna 1958 syntyi Suomen ensimmäinen sähkömusiikkiteos, kun Martti Vuorenjuuri toteutti kuunnelmasovituksensa Aldous Huxleyn antiutooppisesta romaanista Uljas uusi maailma. Huxleyn pessimistinen romaani (1932, suom. 1944) on klassinen kuvaus tulevaisuuden totalitaarisesta yhteiskunnasta, johon ihmiset on sopeutettu jo lapsesta pitäen.

  • Mäyrä kattilassa, kyy grillissä – kesä lautasella Kokki Kolmosen tapaan

    Epätyypillisiä kesäruokia tehdään Turkka Aaltosen ohjeilla.

    Elävän arkiston kesäkeittiössä esitetään kaksi harvoin nähtyä ruokaohjelmaa, joissa lautaselle päätyy perinteisten silakoiden ja ruisleivän lisäksi kotimaisia villieläimiä. Molempien ohjelmien juontajana toimii Jaakko "Kokki" Kolmonen. Ohjelmat on ensiesitetty vuosina 1987 ja 1990.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

SMP jätti hallituksen 1990 – puolueen ainoa ministeri ei suostunut eroamaan

Vuonna 1990 Suomen hallitus repesi, kun budjettineuvotteluiden yhteydessä kansaneläkettä ei uudistettu SMP:n haluamalla tavalla. Puolue siirtyi oppositioon. Hankalaksi kuvio muuttui, kun sen ainoa ministeri Raimo Vistbacka ei suostunut eroamaan hallituksesta.

Suomen maaseudun puolue olisi siis halunnut sisällyttää budjettiin parannuksia pienimpiin kansaneläkkeisiin.

Lue lisää:

Perussuomalaiset nousi SMP:n raunioille

Perussuomalaiset perustettiin vuonna 1995 konkurssiin kaatuneen Suomen Maaseudun Puolueen raunioille. SMP:n viimeisenä puoluesihteerinä Timo Soini joutui kuoppaamaan rakastamansa puolueen konkurssikypsänä. Soini löysi poliittisille intohimoilleen pian uuden kohteen ja oli perustamassa SMP:n jalanjäljille Perussuomalaisia.

  • Tuska – metallinmakuista festarointia vuodesta 1998

    Tuska-festivaalit keräävät yhteen metallimusiikin ystävät

    Tuska-festivaali järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1998. Helsingin Tavastia-klubilta kaksipäiväisenä sisätapahtumana aloittanut festivaali on kasvanut vuosien saatossa Pohjoismaiden suurimmaksi metallimusiikkitapahtumaksi.

  • Uljas uusi maailma – Suomen ensimmäinen sähkömusiikkidraama

    Martti Vuorenjuuri teki antiutopiasta radiosovituksen 1958.

    Vuonna 1958 syntyi Suomen ensimmäinen sähkömusiikkiteos, kun Martti Vuorenjuuri toteutti kuunnelmasovituksensa Aldous Huxleyn antiutooppisesta romaanista Uljas uusi maailma. Huxleyn pessimistinen romaani (1932, suom. 1944) on klassinen kuvaus tulevaisuuden totalitaarisesta yhteiskunnasta, johon ihmiset on sopeutettu jo lapsesta pitäen.

  • Knalleja, sateenvarjoja, loitsuja ja olviretkeä - radiodraamaa keskikesän juhlaan

    Radiodraaman juhannuspaketissa useita toivekuunnelmia

    Hellii juhannuksena helle tai piinaa sade ja savuava grilli, voivat radiodraaman ystävät uppoutua kuunnelmien maailmaan. Seikkaile Knallin ja sateenvarjon kanssa New Yorkin alamaailmassa, noitien kera juhannustanhuvilla ja selvitä hukkuneen miehen kohtalo komisario Vahtosen kanssa.

  • Ota radiodraamat mukaasi kesään!

    Lataa kuunnelmat omalle laitteelle

    Kaikki arkistosta julkaistavat radiodraamat ovat kuunneltavissa Areenan kautta, mutta osa on myös ladattavissa omalle laitteelle. Ota suosikkisi mukaan ja uppoudu kuunnelmien maailmaan mökkirannassa, tunturissa tai ulkomailla nettiyhteyksien ulottumattomissa. Kokoamme tälle sivulle ladattavat radiodraamat, jotka on julkaistu arkistosopimuksen puitteissa.

  • Kesäloma Suomessa ei ole hullumpi ajatus

    Matkailufilmi 1962 piirtää Suomesta postikortinmaisen kuvan.

    Suomessa riittää matkailijalle nähtävä ja koettavaa yllin kyllin. Yli 60 000 järveä, koskematon luonto, historialliset nähtävyydet, komeat kaupungit ja hyvin varustetut leirintäalueet ovat kesämatkailijan paratiisi.

  • Lomamatka 70-luvulle

    Lomamatka 70-luvulle -sarjassa kolme erilaista porukkaa matkustaa kesäisessä 2010-luvun Suomessa 1970-luvun autoilla ja varusteilla. Matkassa on yksinhuoltajaäiti lapsineen, italialais-suomalainen perhe pompannappeineen ja espoolaiset nuoret kleinbussillaan.

  • Lasten kesäsuunnitelmia vuonna 1966

    Holopaisen revolverihaastattelussa kuullaan leikkipuistossa

    Toimittaja Pekka Holopaisen revolverihaastattelussa kuullaan leikkipuistossa telmivien helsikiläislasten kesänviettoaikeita. Suvena suunnattiin niin kesäsiirtolaan kuin mummolaankin.

  • Twistin ennätys Suomeen 60 tunnin ketkuttelulla

    Twist-tanssin ME-aika tanssittiin keväällä 1963.

    Nilkkatuet ja kääreet tarvittiin avuksi, kun Suomeen tanssittiin twistin maailmanennätys keväällä 1963. Voittajapari keinutti lanteitaan yhtä soittoa lähes kolme vuorokautta.

  • Tanssin huumassa humppa karkaa käsistä

    Yle Teemalla humpataan ja sheikataan.

    Teeman Elävän arkiston Tanssin huumaa -paketissa nähdään ohjelmat Dansholmen (1966) ja Humppa karkasi käsistä (1981).
    Ohjelmat televisiossa:
    Ma 19.6. klo 12.00
    To 22.6. klo 22.50
    Pe 23.6. klo 14.50
    Teeman Elävän arkiston ohjelmat löytyvät omana kokonaisuutenaan nyt myös Yle Areenassa.

  • Suomi letkajenkan ME-kuumeessa

    Letkisennätyksiä tehtailtiin vuonna 1964 lähes viikottain.

    Suomi eli kevättalvella 1964 todellista letkajenkkahuumaa. Tanssimuodista tuli suomalaisille uusi urheilulaji, jossa tehtailtiin maailmanennätyksiä lähes viikottain.

  • Lambada villitsee

    Lambadan tahtiin keinuttiin Suomessakin 1980-luvulla.

    Etelä-Amerikasta peräisin oleva tanssi lambada levisi maailmalle ja villitsi Suomenkin 1980-luvulla.

  • Tiputanssi oli kasarihitti

    Tiputanssia tanssittiin kasarina melkein kaikkialla.

    80-luvun alussa Suomessa hurahdettiin tiputanssiin, jota tanssittiin niin pikkujouluissa kuin Linnan juhlissakin.

  • Lapset haastattelevat Ahtisaarta

    Presidentti muisteli mm. äidin makoisia kermakakkuja.

    Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari otti itsenäisyyspäivän 1997 alla vastaan joukon lapsia Linnassa ja kertoi mm. äitinsä leipomista makoisista kermakakuista.

  • Ahtisaari syrjäytti Sorsan ja kiri vaalivoittoon

    Ahtisaaren matka presidentiksi.

    Presidentti Koivisto ilmoitti 1993, ettei hän enää asettuisi ehdolle vuoden 1994 vaaleissa. SDP:ssä käytiin esivaali valtiosihteeri Martti Ahtisaaren ja entisen pääministerin Kalevi Sorsan kesken. Sisäpolitiikan työmyyrälle Sorsalle tappio oli karvas.

  • Kosovo oli Ahtisaarelle vaikein

    Tuore rauhannobelisti kertoo sovittelijan urastaan.

    Martti Ahtisaaren kansainvälinen ura sai huipennuksen vuonna 2008, kun hänelle luovutettiin Nobelin rauhanpalkinto yli 30-vuotisesta urastaan kansainvälisten konfliktien ratkomiseksi. Itse hän arvioi Kosovon itsenäisyyden ratkaisemisen vaikeimmaksi työkseen.

  • Kotikadun kolmannen kauden suurin mysteeri löytyy ullakolta

    Neljäs kausi tulee katsottavaksi lokakuussa.

    Kotikadun kolme ensimmäistä kautta ovat nyt katsottavissa Areenassa. Jokainen kausi on katsottavissa kuusi kuukautta, joten vielä on aikaa aloittaa koko sarja alusta. Ensimmäinen kausi on katseltavissa 25.7. saakka. Vuosina 1997–1998 nähty kolmas kausi saapui juuri juhannuksen kynnyksellä katsottavaksi. Toinen kausi pättyi jaksoon, jossa tanssittiin Jannen ja Pirkon häitä.

  • Olipa kerran Kotikatu: näin menestysdraaman kaari kantoi

    Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja

    Torstaina 24. elokuuta 1995 kello 19.45 käänsi moni tv-katselija uteliaisuuttaan kanavan ykköselle. Alkoi uusi, keskelle Helsingin kantakaupunkia sijoittunut realistinen draamasarja Kotikatu. Sarjan pilotti oli nähty kolme päivää aiemmin. Miten suhtautua tietoon, että se jatkuisi peräti kolmen vuoden ajan? Liioitelluksi ajateltu kesto osoittautui pian vain alkusoitoksi, sillä huippusuosituksi muodostunut sarja päättyi vasta 17 vuotta myöhemmin.

  • Paula Koivuniemi aloitti uransa teini-iässä

    Keikkailu alkoi jo 1960-luvun alussa.

    Paula Koivuniemi lauloi 17-vuotiaana Etelä-Pohjanmaan alueradiossa vuonna 1965. Kaksi vuotta myöhemmin hän sai Pekka Puupään herkistymään tv:ssä. 1970-luvun alussa tavataan täysverinen keikkatyöläinen, joka on jo tottunut kaikkeen: Paula ja bändi soittavat poppia koululaisten kuntoilutapahtumassa frisbeenheittelyn välillä.

  • Onnellinen mies on reilu ja omituinen

    Arto Paasilinnan romaaniin pohjautuva elokuva.

    Arto Paasilinnan romaaniin pohjautuva tv-elokuva Onnellinen mies kertoo siltainsinööri Akseli Jaatisesta. Omalaatuinen siltainsinööri herättää tempauksillaan pahennusta.

  • Ryydinkeksijät ottivat rohkean sivuaskeleen tv-viihteen valtavirrasta

    "Se on vanha suola, jota kannattaa jonottaa."

    Vuonna 1976 esitetty yhdeksänosainen sketsisarja Ryydinkeksijät jatkoi Merirosvoradion laineilla, mutta visuaalisesti askeettisempana ja sisällöllisesti astetta absurdimpana. Ilmiömäisten Heikki Kinnusen, Leo Lastumäen, Petra Freyn, Esko Roineen, Erkki Liikasen ja Risto Mäkelän seurassa nähtiin nyt myös Esko Salminen ja Heikki Nousiainen.

  • Hääyö myytävänä - kaikella on hintansa

    Tragikomedia juurettomuudesta ja ihmisen hyväksikäytöstä.

    Lasse Naukkarinen on pitkällä urallaan tullut tunnetuksi ennen kaikkea persoonallisena dokumenttielokuvien ohjaajana. Yli 60 elokuvan joukkoon mahtuu kuitenkin myös neljä fiktioelokuvaa. Näistä toinen oli 1979 TV1:n teatteritoimitukselle tehty Hääyö myytävänä. Naukkarinen on paitsi ohjannut elokuvan, myös kirjoittanut sen.

  • “Kaikki missä räjäytetään asuntovaunuja on kovaa kamaa” – Ylen Musiikki-tv oli musavideoiden runsaudensarvi

    Ohjelman tuottaja Anssi Autio muistelee sarjan vaiheita.

    Musiikki-tv oli Ylen musiikkivideoihin keskittynyt televisiosarja, joka toi katsojien ulottuville myös hitusen erikoisempia kappaleita sekä musiikkityylejä. Tv-ohjelman tavoitteena oli esitellä vuosittain peräti yli 2000 musiikkivideota. Vuosina 2006–2009 esitetyn ohjelman vastaava tuottaja Anssi Autio muisteli Elävälle arkistolle sarjan vaiheita vuonna 2017.

  • Blogi: Musiikki-tv:ssä tuutattiin tuutausareita laidasta laitaan

    Musiikki-tv alkoi tv:stä vuonna 2006

    Kun Musiikki-tv aloitti lähetyksensä vuonna 2006 monitoimimies Timblalandin tuottamat levyt hallitsivat klubeja ja listoja. Nelly Furtadon Loose- ja Justin Timberlaken FutureSex/LoveSounds -albumeilta ei voinut välttyä. Unohtamatta Gnarls Barkleyn Crazy-hittiä. Mutta mikä oikeastaan oli ominaista vuoden 2006 soundia? Musiikki-tv:n Uuden musiikin erikoisohjelma piirsi aiheesta lavean kokonaiskuvan unohtamatta obskuurempia vaihtoehtoja. Lasipalatsin studiosta uusinta musiikkia esittelivät toimittajat Sonja Kailassaari ja Tomi Saarinen.

  • Suomalaisuuden ilmentymiä eri vuosikymmenten ohjelmissa

    Vuosikymmenet mediassa

    Lähde kanssamme katsomaan ja kuulemaan, mitä Suomesta on taltioitu ja millaisena suomalaisuus on näyttäytynyt eri vuosikymmenten ohjelmissa. Vanhimmat filmit ovat yli sadan vuoden takaa, jolloin suomalaisuus sykki, mutta itsenäinen Suomi oli vielä syntymässä. Tuoreimmat ohjelmat ovat juuri valmistumassa.

  • Tarkkis ja Kaatis näyttävät koulun pahojen poikien haavoittuvuuden

    Ilmassa on huomionkipeyttä, haistattelua ja huumoriakin.

    Tarkkis-sarja kuvaa tarkkailuluokkalaisten arkea 1980-luvulla. Koulupäivissä on huomionkipeyttä ja haistattelua mutta myös herkkyyttä ja huumoria. Syksyllä 1986 alkaneen sarjan keskiössä ovat tarkkislaiset Tommi (Pasi Pitkäaho), Janne (Sami Laine) ja Ville (Jarno Jokinen).

  • Suomalaisia tv-aarteita: Milkshake

    Miten Milkshake (1994) muutti suomalaista tv-historiaa?

    Miten 17-osainen sarja Milkshake (1994) muutti suomalaista tv-historiaa? KulttuuriCocktailin sarja kertoo suomalaisen televisiohistorian omaperäisimmistä sarjoista. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa 11.5.2017 alkaen!

  • Päivä ennen – kuinka pikkukylän maailma järkkyi

    Viimeinen päivä ennen armeijaa sekoittaa maalaiskylän elämän

    Päivä ennen on tarina nuoren miehen viimeisestä päivästä siviilissä ennen armeijan harmaisiin astumista. Amerikanrauta ja luottokuski, pieni maalaiskylä ja jumppatunnilla lenkkeilevät tytöt – ilmassa ovat selvät katastrofin ainekset.

  • Serafiina 14 v. katsoi Häräntappoasetta: "Odotukset matalalla, mutta ekan jakson jälkeen huvittaa klikata toistakin"

    Muidenkin ikäisteni kannattaisi katsoa edes eka jakso.

    Aika outo nimi. Kuulostaa joltain länkkärisarjalta, joka on täynnä toimintaa. Ja se ei vaikuta hyvältä teemalta nuorten sarjalle. Ahaa okei, sarjan kuvauksessa lukee, että kaupunkilaispoika Alpo Korva joutuu heinätöihin kaukaisten sukulaisten luo. Se tuntuukin järkevämmältä teemalta vanhalle 1980-luvun suomalaiselle nuorten sarjalle.

  • Ylen toivottuja draama- ja viihdeohjelmia Areenassa

    Tietoa arkistodraamoista, joita julkaistaan Yle Areenaan.

    Yle tuo Areenaan tuhansia tunteja yli viisi vuotta vanhaa omatuotantoista draamaa, viihdettä ja lastenohjelmia. Tätä artikkelia päivitetään jatkuvasti, joten sivua seuraamalla tiedät aina milloin suosikkiohjelmasi löytyy Areenasta.

  • Kultahippuja korville - radiodraaman arkistot aukeavat

    Yle avaa tuhansia tunteja radiodraamaa Areenaan

    Radion kuunnelmatuotanto sai alkunsa Yleisradion syntyvuonna 1926. Ensimmäinen kuunnelma lähetettiin viidentenä toimintapäivänä. Kuuluttajaksi taloon tullut Markus Rautio loi Radioteatterin kokeilemalla näyttelijöiden kanssa, miten mikrofoni reagoi eri tilanteissa.

  • Pikku Kakkosen tutut ja turvalliset juontajat

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri.

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri, joka johdattaa uuteen ohjelmaan ja rakentaa ohjelmapalikoista kokonaisuuden. Tutun ja turvallisen kaverin kanssa on mukava katsella ohjelmia. Tässä esiteltynä juontajia ennen 2000-lukua.

  • Pikku Kakkosen historia

    Pikku Kakkosen parhaita paloja 12 ensivuodelta.

    Vuonna 1989 Pikku Kakkonen oli ollut Ylen ohjelmistossa jo 12 vuotta. Ohjelman parhaita paloja vuosien varrelta esitellyt historiakatsaus etenee kronologisesti kahden katsojasukupolven yli kohti uusia syksyjä.

  • Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

    Iltasatuja Lasse Pöytsin kertomana 1977

    Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi.

  • Näin Hermannia tehtiin

    Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.

    Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

  • Pikku Kakkosen jäävaroitus

    Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

  • Pikku Kakkosen tunnukset

    Pikku Kakkosella on ollut kolme erilaista tunnusta.

    Tammikuussa 1977 ensilähetyksensä nähneellä Pikku Kakkosella on ollut historiansa aikana kolme erilaista tunnusta.

  • Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Urho Kaleva Kekkonen ja sápmelaččat

    Urho Kekkonen ja olbmát geat su dovde Sámis

    Guokte báddejumi das, makkár oktavuohta Suoma gávccát presideanttas Urho Kekkonen lei sápmelaččaiguin.

  • Postâ poođij Njellimân tovle tuše ohtii mánuppaajeest

    Njellim Matti maainâst tovláin aaigijn Njellimist.

    Njellim Matti, Matti Saijets, muštâl jieijâs suuvâ aassâmkiedi historjást já muuštâš, maht ovdâmerkkân poostâ jođettem lii muttum suu eellim ääigi. Ella Sarre sahhiittâlâi Njellim Maati ive 1982. Njellim Matti muštâl, ete vuosmuš táálu rahtui paijeel čyeti ihheed tassaaš suu suuvâ päikkikiädán. Suu äijih, Nyere Piäkká raahtij tom. Tađe ovdil siämmáá pääihist lijjii maŋgâ puáris kuátisaje.

  • Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

    Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

    Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.