Hyppää pääsisältöön

Virtaava vesi, puun lehdet ja pilvet. Avaruusromua 20.3.2016

virtaava vesi, koski
virtaava vesi, koski Kuva: YLE Kuvapalvelu virtaava vesi, koski

”Muutoksen maailmassa yksi asia on muuttumaton: taukoamaton muuttuminen”. Näin sanoi kreikkalainen mystikko ja filosofi Herakleitos. Hän eli viitisensataa vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Hän oli Sokrateen ja Platonin oppi-isä.

Kaikki virtaa, mikään ei ole pysyvää, sanoi Herakleitos. Hän puhui muutoksesta. Hän oli se, joka sanoi ettet voi astua kahdesti samaan virtaan. ”Siinä virtaavat jo uudet vedet”, sanoi Herakleitos.

Tässä meidän aineellisessa todellisuudessamme ei voi olla mitään pysyvää, sanoi Herakleitos. Hän oli sitä mieltä, että todellista on vain muutos. Pysyvyys on harhaa. Kaikki on liikkeessä. Kaikki muuttuu.

”Minua on aina kiehtonut luonnonilmiöiden muuttuvaisuus, niiden satunnainen olemus”, kirjoittaa englantilainen Ian Boddy. ”Virtaava vesi, aallot, puun lehdet ja pilvet. Ne näyttävät olevan aina samanlaisia, vaikka tosiasiassa ne muuttuvat jatkuvasti, eivätkä koskaan toistu täysin samanlaisina.”

Julkaistuaan musiikkia yli 35 vuoden ajan, hän kertoo palanneensa omille juurilleen, kauas alkuun. Aikaan, jolloin kokeilunhalu vei eteenpäin musiikkia.

Hän rakensi ja ohjelmoi järjestelmän, joka tuotti musiikkia. Joiltakin osin kontrolloitua, mutta syvimmältä olemukseltaan satunnaista musiikkia. Musiikkia, joka on sukua luonnonilmiöille. Näin syntyi albumi Tone Science. ”Tämä on kokeellisin levyni”, sanoo Ian Boddy.

”Me sekä astumme että emme astu samoihin jokiin, olemme ja emme ole”, kirjoitti Herakleitos. Hän tarkasteli maailmaa ja muutosta vastakohtien kautta. Hän sanoi, että vastakohdat ovat sukua toisilleen, ne ovat sama asia. Asioita ei voi ymmärtää, jos ei ota huomioon niiden sisältämiä vastakohtia, hän sanoi. Kuumaa ei ole ilman kylmää, valoa ei ole ilman pimeyttä, oikeutta ei ole ilman vääryyttä.

Maailman harmoninen rakenne koostuu jännitteistä, vastakohtien luomista jännitteistä, sanoi Herakleitos. Vastakohtien välillä on kätketty yhteys, hän sanoi. Hänen maailmassaan muutokset tasapainottuvat: liikkeellä on vastaliikkeensä, voimalla on vastavoimansa.

Kaiken taustalla on logos, vastakohtien kautta ilmenevä, maailmaa ja sen tasapainoa hallitseva voima. Herakleitoksen logos on järki, joka hallitsee kaikkea muutosta. Logos on ainoa pysyvä asia maailmassa, kaikki muu on jatkuvan muutoksen alaisena. Herakleitos uskoi, että kaikki saa alkunsa logoksesta. Logos on kuin tuli: niin kuin tuli, myös todellisuus muuttaa muotoaan kaiken aikaa, se on liikkeessä kaiken aikaa.

On kiinnostavaa myös tietää, että Ian Boddy ei varsinaisesti soita mitään Tone Science -albumillaan. Hän kertoo vain ohjelmoineensa itsestään musiikkia tekevän systeemin, joka tuottaa musiikkia hänen analogisella modulaarisella syntesoijarakennelmallaan, annettujen alkuehtojen ja sääntöjen mukaisesti.

Ian Boddy vertaa järjestelmää luontoon ja sen ilmiöihin. Kyse on monimutkaisesta systeemistä, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Elävästä ja muuttuvasta systeemistä, jossa mikään ei toistu koskaan täysin samanlaisena.

Äänikuvaltaan Ian Boddyn systeemi on jotenkin vanhanaikainen ja rauhallinen. Hän selittää asiaa sillä, että nimenomaan hänen valitsemansa vanhat analogiset instrumentit tuottivat tuon lopputuloksen. Toisenlaisilla laitteilla myös äänikuva ja musiikin tunnelma olisivat olleet toisenlaisia.

Entä silloin, kun instrumentit eivät ole oikeastaan instrumentteja lainkaan? John Cage sävelsi aikoinaan pianomusiikkia lelupianolle, joka sentään voidaan lukea jollakin tapaa soittimeksi. Entä kun soittimina ovat erilaiset lelut? Tamperelainen Sami Karttunen tekee musiikkia nimellä Grateful Däd. Albumillaan Moomin Valley of the Dolls hän tekee elektronista musiikkia lasten leluilla.

Edellä tuli ilmi, kuinka Ian Boddy on viehättynyt luonnosta, luonnonilmiöistä ja niiden alituisesta muutoksesta. Ja kuinka hän sai erikoisista lähtökohdista aikaan jotenkin vanhalta kuulostavaa musiikkia. Rauhallisissa, pitkälinjaisissa ja vanhanaikaiselta kuulostavissa tunnelmissa liikkuu myös saksalainen Marsen Jules albumillaan The Empire of Silence.

Myös hän on viehättynyt luonnosta. Hänen maisemansa on avara ja tasaisen valkoinen. Hän on kiinnostunut inuiittikulttuurin monista erilaista lunta kuvaavista sanoista.

Inuiiteilla on esimerkiksi ilmaisu lumelle, joka putoaa hiljalleen maahan, lumelle, joka ei ole vielä satanut, lumelle, joka pitää sihisevää ääntä, kun se tipahtelee sulan veden pinnalle ja lumelle, joka sataa yöllä. Tältä kuulostaa yöllä satava lumi:

Viime aikoina on esitetty, ettei inuiittien kielessä lopulta olekaan niin kovin monia erilaista lunta merkitseviä sanoja. Joskus kerrottiin jopa kahdesta sadasta eri sanasta, mutta nyt puhutaan korkeintaan enää kymmenistä sanoista. No, onhan niitä meillä suomen kielessäkin monenlaista lunta ja jäätä: pulverilumi, nuoskalumi, sohjo, tykkylumi. Puhutaan riitteestä, rousteesta ja hyhmästä, jossakin puhutaan rösöjäästä. On huurretta ja kuuraa, on tuiskua ja pyryä, on räntää ja siidettä. Ja tuossa vain muutama esimerkki.

Äänten äärillä ja rauhallisissa, avarissa maisemissa liikkuu myös Harri Sippola sävellykselläään ja esityksellään Lasisilmä.

Yksinkertaista ja kaunista musiikkia tekee myös berliiniläinen kaksikko Driftmachine. Heidän metodinsa on samankaltainen kuin Ian Boddylla. Driftmachinen miehet eli Florian Zimmer ja Andreas Gerth myös ohjelmoivat koneensa tuottamaan itsestään musiikkia, ja myös heillä oli käytössään modulaarinen analoginen syntesoijasysteemi. Miehet kuvailevat laittaneensa koneet puhumaan omaa musikaalista kieltään. Tämä on koneiden yksinpuhelua, he sanovat.

AVARUUSROMUA 20.3.2016 - OHJELMAN MUSIIKKI:
IAN BODDY: Tone 2 (Tone Science)
IAN BODDY: Tone 3 (Tone Science)
IAN BODDY: Tone 4 (Tone Science)
GRATEFUL DÄD: Psychless (Moomin Valley of the Dolls)
MARSEN JULES: Katiyana (The Empire of Silence)
HARRI SIPPOLA: Lasisilmä (verkkkojulkaisu)
DRIFTMACHINE: Eis Heauton (Eis Heauton)

  • Anssi Kelan lyriikka vakuutti ja liikutti

    Anssi Kela löysi vanhan menestysreseptin

    Tällä kertaa kokonaan kotimaisessa Levylautakunnassa oli mukana monen hittiartistin uutta tuotantoa. Uusia lauluja olivat kuuntelemassa Diandra, Samuli Laiho ja Pekka Laine. Äänestyksen tulos ja kommentit 1. Anssi Kela: Ilves 26 pistettä (Anssi Kela) Diandra: Ei tätä voinut ruveta analysoimaan, jäi vaan kuuntelemaan. Tarina vei heti mukanaan.

  • Kylie Minoguen kantrivalssi ja Maj Karman rokkileka

    Kylie Minoguen kantrivalssi Levylautakunnan voittaja

    Levylautakunnan arvioille alttiiksi valikoitui viikon uutuuksista mm. Australian lahja pop-maailmalle, tuore laulaja-lauluntekijä ja kotimainen rokkijyrä. Arvionsa antavat Ylen Juha-Pekka Sillanpää, Susanna Vainiola ja Jyrki Koskenseppä. Äänestyksen tulos ja kommentit 1.

  • Kolme sointua riittää tangokuninkaillekin

    Tangokuninkaat Jukka Hallikainen ja Marko Maunuksela

    Tangokuninkaat Jukka Hallikainen ja Marko Maunuksela ovat yhdistäneet voimansa duoksi, joka alkaa keikkailla yhdessä ja levyjäkin on tekeillä. Levylautakunnassa Marko ja Jukka saavat arvioitavakseen viikon uutudet. Tämän duon täydentää trioksi toimittaja Maija Salminen. Pisteet ja kommentteja 1.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua