Hyppää pääsisältöön

Inhimillinen tekijä: Tunnolliset taiteilijat

Anne Flinkkilän vieraana on Sirkku Peltola ja Heikki Salo.
Toimittaja Anne Flinkkilän vieraina ovat näytelmäkirjailija, ohjaaja Sirkku Peltola ja lauluntekijä Heikki Salo. Anne Flinkkilän vieraana on Sirkku Peltola ja Heikki Salo. inhimillinen tekijä,Yle TV1

TV1 keskiviikkona 23.3.2016 klo 22.00 - 22.50, uusinta lauantaina 26.3. klo 17.10
Yle Areenassa vuoden ajan.

Näytelmäkirjailija, ohjaaja Sirkku Peltola ja lauluntekijä Heikki Salo asuvat Tampereen Pispalassa tamperelaiskirjailija, runoilija Lauri Viidan synnyinkodissa.

Sen kummempaa Lauri Viidan henkeä sieltä ei ole löytynyt, paljon remontoitavaa kylläkin. Heikki ja Sirkku kuvaavat taloa enemmän ihmisten taloksi, siellä on synnytty, eletty ja kuoltukin.
Nyt pariskunnalla on tekeillä musiikkinäytelmä Lauri Viidasta.

Viita oli sairas, ristiriitainen ja vaikea ihminen, mutta Sirkku ja Heikki haluavat keskittyä Viidan lapsuuteen ja nuoruuteen, tullaan lähelle myös pariskunnan nykyistä kotiakin.

Laumassa kasvaneet

Heikki ja Sirkku ovat lähtöisin suurista perheistä ja voi sanoa, että jollakin tasolla laumaeläimet tunnistivat toisensa, kun he tapasivat opiskeluaikana.

Sirkun lapsuusperhettä leimasi voimakkaasti isän sotakokemus. Hän oli traumatisoitunut, huusi öisin ja oli puhumaton päivisin. Sirkku sanoo, että häneen iskostui voimakas sodan pelko, leikkimökin seinät oli tapetoitu Vietnamin sodan kauhukuvilla.

Vastavoiman perheeseen toi sitten äiti, Karjalan evakko, jonka hyppelehtivä, epälooginen puhetapa on ollut esikuvana myös Sirkun näytelmien naishahmoille.

Heikin perheessä sota ei ollut niin vahvasti läsnä, mutta hän on miettinyt Sirkun kokemusta paljon.

Pieni tyttö oli ikään kuin ukkosenjohdattimena vanhempien kokemuksille ja Heikki tunnistaa kyllä oman isäsuhteensa musiikkistaan. Toisin kuin Sirkun isä, Heikin isä oli sosiaalinen kylävaatturi, keksijä ja monitoimimies.

Vakavamielisiä nuoria

Kun Heikki pyöri Lapualla seurakuntanuorten piireissä ja Sirkku taas Kangasalla pioneereissa, niin on pakko kysyä, kuinka vakavamielisiä nuoria he oikein olivat?

Heikki sanoo, että enemmän heitä yhdistää se, että he ovat aina liikkuneet erilaisissa porukoissa sulavasti, mutta Sirkku sanoo, että sodan pelko kyllä hänessä synnytti rauhanaatteen ja heikompien puolustaminen oli jo silloin tärkeätä.

Ehkä nuoruuden peruja on sekin, että niin musiikissa kuin näytelmissä heitä on aina kiinnostanut enemmän rujot antisankarit kuin sulavat menestyjät.

Sitten tuli ensi-ilta

Kun Miljoonasade alkoi menestyä, Heikki joutui tekemään tosissaan töitä sen takia, että oli kova jännittämään. Keikan jälkeen piti oksentaa, nolouden tunteiden kanssa kamppailla, alkoholiakin kului.

Sirkku sanoo, että jollakin tavalla jännitys liittyy siihen, että kun laittaa itsensä muiden arvioitavaksi, silloin kaikki tietävät millainen olen.

Heikki sanoo, että varsinkin nuorempana Sirkun ensi-illan lähestymisen tiesi siitä, että "ensin se lakkaa antamasta, sitten nukkumasta ja sitten syömästä ja sitten on ensi-ilta."

Intohimosta taiteeseen

Sirkku ja Heikki ehtivät olla yhdessä 11 vuotta ennen ensimmäisen lapsen syntymää. Lasten myötä matkalaukkuelämä muuttui haastavammaksi, ja oli oltava moninkertainen lista hoitajia varalla.

Epäsäännöllinen elämä pitää suunnitella hyvin, mutta iso muutos tapahtui vuonna 2001, kun Miljoonasade pisti pillit pussiin, uupumus oli vallannut koko porukan.

Sirkku sanoo, että muutenkin heille tavallinen arki ja perheen kanssa eläminen on tärkeätä. He eivät edusta taiteen boheemia laitaa, vaan ovat tunnollisia ja kovia tekemään töitä.

Tosin Heikki sanoo, että ahkeruuden ja tunnollisuuden sijaan hän haluaa puhua intohimosta, musiikki ei tule vain tilaustyönä, vaan joskus ihan itsestään, äkillisestä havainnosta.

Kuuntele ja ajattele

Millainen havainto sitten synnyttää näytelmän tai biisin?

Sirkun tunnetuimpia töitä on Kotalan pienviljelijäperheestä kertova sarja Suomen hevonen. Se alkoi muotoutua, kun Sirkku luki keksipaketin kyljestä tekstin, jossa puhuttiin suomalaisesta viljasta, mutta alkuperämaa olikin Tsekki.

Hän sanoo, että ajatus vapaasta suomalaisesta talonpojasta on EU:n myötä hävinnyt ja siitä hän haluaa kertoa, Suomen ja maaseudun muutoksesta.

Heikki sanoo, että samalla tavalla hän havainnoi ympäristöään, kuuntelee ihmisten puheita ja ajattelee. Yhden Miljoonasateen tunnetuimman kappaleen eli Marraskuun synnytti parvekkeelta nähty varisparvi, joka raahautui aamulla kaatopaikalle ja illalla pois.

Nauru on ikuista

Sirkku ja Heikki pohtivat Suomen ja maailman tilaa. Sirkku on aika synkkänä, lintukotoa ei enää ole, maailman hätä on tullut lähelle. Ilmastonmuutos pelottaa.

Heikki jakaa kyllä samat tuntemukset, mutta sanoo olevansa käytännön ihminen, organisoija. Hän on alkanut opetella uusia taitoja, kuten viljelyä ja mehiläistenhoitoa. Ne ovat harrastuksia, mutta ehkä kertovat myös isompaa tarinaa työstä oman lähipiirin hyväksi.

Kaiken takana on kuitenkin huumori ja nauru. Se on elämän voima, joka pitää liikkeessä. Lapsenlapsesta puhuttaessa Sirkku sanoo, että nyt loppuvat sananiekalta sanat, mutta naurun voi aina jättää perinnöksi. Näin tapahtuu Sirkun näytelmässä, mutta myös todellisessa elämässä. Kaikki maailmassa muuttuu ja menee ohi, mutta nauru on ikuista.

Kommentit
  • Koripallovalmentaja Henrik Dettmann ei opeta pelaajia, vaan näyttää heille suuntaa

    Henrik Dettmann on valmentanut peräti 40 vuotta koripalloa.

    Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen.

  • Riitta Oikawan innostus Japaniin on elämänmittainen matka

    Kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa innostuu Japanista.

    Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta Riitta Oikawa toteutti 20 vuotta sitten ostettuaan perinteisen hinokipuusta tehdyn japanilaisen kylpyammeen.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Koripallovalmentaja Henrik Dettmann ei opeta pelaajia, vaan näyttää heille suuntaa

    Henrik Dettmann on valmentanut peräti 40 vuotta koripalloa.

    Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Riitta Oikawan innostus Japaniin on elämänmittainen matka

    Kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa innostuu Japanista.

    Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta Riitta Oikawa toteutti 20 vuotta sitten ostettuaan perinteisen hinokipuusta tehdyn japanilaisen kylpyammeen.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

  • Hylätyksi itsensä tuntenut Jari Ahola koki fyysistä kipua, kun näyttelijyys uhkasi jäädä pelkäksi unelmaksi

    Näyttelijän ura oli Jari Aholan elämää suurempi unelma.

    Kun Jari Aholan ahdistava pääsykoepuristus Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselle 90-luvun lopussa karahti kiville aivan kalkkiviivoilla, nuori mies menetti toivonsa satojen roolien täyteisestä tulevaisuudesta. Hän harkitsi jopa omien päiviensä päättämistä. Itkuista puhelua äidille seurasi kuitenkin orastaneen uran tärkeimpien mentorien tsemppaukset, joiden voimalla kapinallinen poika ponnisti ensiksi Teatterikorkeakouluun ja lopulta koko kansan rakastamaksi Mauno Pepposeksi Tampereen Työväen teatterin menestysmusikaalissa Vuonna 85.

  • Keskustele tässä peliteollisuudesta!

    Kesäkuun vieraana pelimiljonääri Timo Soininen

    Pelialalla liikkuvat suuret rahat. Viime vuoden suurin uutinen suomalaisessa pelimaailmassa oli Soinisen johtaman Small Giant Gamesin osake-enemmistön myynti 480 miljoonalla eurolla suurelle amerikkalaisyhtiölle, Miten pelialalla menestytään? Entä mikä peli yhdisti aikanaan Timo Soinisen ja toimittaja Juho-Pekka Rantalan?

  • Maahanmuuttajat - uhka vai mahdollisuus?

    Ihmiset kasaantuvat sinne minne pääomatkin.

    Rajanveto parempia elinoloja etsivien siirtolaisten ja turvapaikkaa tarvitsevien pakolaisten välillä hyvinkin vaikeaa. Eläkkeellä oleva suurlähettiläs Matti Kääriäinen ruotii kirjoituksessaan maahanmuuton haasteita ja peräänkuuluttaa avointa keskustelua maahanmuuttopolitiikasta.