Hyppää pääsisältöön

Pelastetaan edes viitasammakot

Viitasammakko on vähällä hypätä pois käsistä.
Viitasammakko on vähällä hypätä pois käsistä. Kuva: Yle/ Milla Vahtila viitasammakko

En olisi uskonut, että perehtyessäni vastaanottokeskusten (vok) arkeen, törmään huoleen viitasammakon (Rana arvalis) hyvinvoinnista. Laji on Suomessa elinvoimainen, mutta luontodirektiivi edellyttää, että sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty.

Vierailin muutamalla paikkakunnalla, joihin viime syksynä oli perustettu vastaanottokeskus. Melkein kaikkialla naapurit vastustavat vokkeja, ainakin aluksi. Hiipuneiden hotellien Tallukan (Asikkala) ja Kivitipun (Lappajärvi) lomaosakkeen omistajat pelkäävät osakkeidensa arvon alentuvan.

Kemissä vastaanottotoiminta on pyörinyt jo useamman vuoden, eikä herätä kuntalaisissa niin paljon tuntemuksia. Tosin Kemissä maahanmuuttokriittiset voimat perustivat sittemmin kansainväliseksi ilmiöksi nousseen Soldiers of Odin –katupartioliikkeen.

Miten pieni viitasammakko voisi sulkea ison vastaanottokeskuksen? Tuntuu hullulta, mutta sodassa, rakkaudessa ja taistelussa vokkeja vastaan kaikki keinot ovat sallittuja.

Espoon Siikajärvi ry, Nuuksion Siikajärven asukasyhdistys ry ja Sahajärvi-Seura ovat lähestyneet Uudenmaan ELY-keskusta tarkoituksenaan kieltää Siikajärven vokin jätevedenpuhdistamon toiminta. Nuuksion kansallispuiston maisemissa asuvat ovat sitä mieltä, että turvapaikanhakijoiden jätökset uhkaavat vesistöjä.

Nopein tapa sulkea puhdistamo on hallintopakkomenettely. Viisaus on siinä, että jos puhdistamo ei saa toimia, on vastaanottokeskuksen vaikea jatkaa toimintaansa. Ainakin se vaatisi toimintaa pyörittävältä Luona Oy:ltä suuria investointeja jätevesien käsittelyyn. Yhtenä lisäperusteena hallintopakon vireillepanoon mainitaan viitasammakoiden elinolot.

Asukasyhdistysten mielestä Espoon ympäristölautakunta suhtautuu piittaamattomasti viitasammakoiden suojeluun, vaikka niiden tärkeimmät kutu- ja oleskelupaikat Heinäslammen ympäristössä sijaitsevat nimenomaan länsirannalla, lähellä sitä paikkaa, jonne puhdistamon vedet lasketaan.

Sammakoilla
arvovaltaiset lobbarit

Viitasammakoiden puolesta Siikajärven jätevedenpuhdistamon toiminnan välitöntä keskeyttämistä vaativat muiden muassa entiset Helsingin yliopiston kansleri Risto Ihamuotila ja Helsingin kaupunginjohtaja Kari Rahkamo. Arvovallasta sammakoiden suojelu ei ainakaan jää kiinni.

Jos Espoon ympäristölautakunta onkin vitkastellut viitasammakoiden suhteen, rakennuslautakunta pani tuulemaan ja hylkäsi Luona Oy:n konttirivitalokompleksille myönnetyn rakennusluvan, vieläpä yksimielisesti vastoin rakennusvalvontajohtaja Veronica Rehn-Kiven esitystä.

Oli häkellyttävää, kuinka pontevasti entinen meppi, nykyinen pappi Isä Mitro vastusti haastattelussani Siikajärven vastaanottokeskuksen toimintaa. Olin kuvitellut kirkonmiehen ottavan avosylin vastaan naapurustoonsa turvaan päässeet hädänalaiset ihmiset.

Isä Mitro korjasi useaan kertaan, ettei hänellä ole mitään turvapaikanhakijoita vastaan, vaan päinvastoin, hän, kuten muutkin, on huolissaan turvapaikanhakijoiden terveydestä ja turvallisuudesta entisen K-Instituutin kehnoissa tiloissa.

Joku saattaisi tulkita naapurissa sijaitsevan vokin vastustamista niin sanotuksi NIMBY-ilmiöksi. NIMBY tulee sanoista ”not in my backyard” – ei minun takapihalleni kiitos. Isä Mitro ei ollut käsitteestä kuullutkaan.

Luona Oy:n lääketieteellinen johtaja, entinen päihdelääkäri Pekka Tuomola pitää NIMBY-ilmiötä valitettavan yleisenä Suomessa. Hänen mukaansa se ei rajoitu pelkästään turvapaikanhakijoihin, vaan myös esimerkiksi huumeidenkäyttäjien tai kehitysvammaisten hoitolaitoksiin. Ei niitäkään naapuritontille moni halua.

Siikajärven vokin naapureilla on toivottavasti oikeat syyt tehdä tutkintapyyntöjä ja oikaisuvaatimuksia. Ovatpa he lähestyneet presidentinkansliaakin tässä vok-taistossa. Siikajärvellä pakolaistulvaa seurasi oikea valitusten tsunami.

Puolentusinan vok-vierailun jälkeen mietin rajauksia, millaisen MOT-ohjelman tästä rakennan. Päätin, että tästä ei tule tarinaa sammakoiden suvusta, vaan tarina vastaanottokeskusten Suomesta. Niin syntyi MOT: Maa sekaisin pakolaisista.

Kuulemani mukaan viitasammakko ei väistä ihmistä yhtä herkästi kuin rupikonna ja sammakko. Nähtäväksi jää väistääkö vastaanottokeskus viitasammakkoa?

Kommentit